Tänään pääsin silittämään ujoa vanhaa mammuttia! Yritin noudattaa kirjaimellisesti seinällä olevia ohjeita "Saa silittää hellästi. Ethän revi tai riuhdo!" Silitin montaa eri väristä ujoa vanhaa mammuttia. Mammutteja oli paljon monessa huonetilassa. Sinistä, violettia, vihreää, keltaista, punaista, vaaleanpunaista, turkoosia, oranssia karvaa. Silittäminen tuntui niin hyvältä. Niin pehmeää, värikästä, inspiroivaa ja rentouttavaa. Keskityin siihen miltä sormissa ja kämmenessä tuntui. Enkä minä ollut ainoa vanhan ujon mammutin silittäjä tänään Kiasmassa. Meitä oli melkein jonoksi saakka täällä pehmeydessä ja värikkyydessä etsimässä sisäistä lastaan ja rentoutumassa.
Kiasman vuoden 2019 aloitti mystiseltä satujen saarelta kotoisin olevan Hrafnhildur Amardottirin soolonäyttely Nervescape VIII. Nykytaiteen museon tämän vuoden näyttelyohjelmisto rakentuu hyvän elämän teemojen ja vaikuttavien soolonäyttelyiden ympärille. Islanti on tunnettu geysireistä, kuumista lähteistä, karusta luonnosta ja Björkistä. Sekä myös humoristisesta, hyvää oloa ja iloa tuottavasta taiteilijasta, joka käyttää nimeä Shoplifter. Taiteilijan oma islantilainen - aavistuksen ehkä vaikeasti lausuttava nimi - on yhtenä väärin kuultuna versiona ollut juuri Shoplifter. Allekirjoitan täysin - islantilaiset nimet ovat vaikeita ja niissä on todella paljon kirjaimia.
Shoplifter käyttää teoksissaan keinotekoisia hiuksia. Hän muutti 1994 New Yorkiin ja käytti silloin töissään oikeita hiuksia. Shoplifterin kiinnostus hiuksiin on lähtenyt aikoinaan englantilaisen Culture Club bändin laulajan Boy Georgin (jota olen itsekin fanittanut joskus muinoin) hiuksista. Shoplifter oli kiihkeästi halunnut samanlaista moniväristä hiuspehkoa kuin laulajalla saamatta sitä koskaan. "Varmaan se valtava täyttymättä jäänyt unelma hiuksista on johtanut minut tekemään tällaista taidetta." HS 5.2.2019
Shoplifter on sanonut, että hän nauttii voidessaan käyttää "jo olemassa olevia asioita, joita massatuotetaan maailmassa oudoimpia tarkoituksia varten". Katsoessani näitä katosta roikkuvia ja ristiin rastiin luikertelevia värikkäitä tekohiuksia nousi vääjäämättä kysymys missä ihmeessä tarvittaisiin vaikkapa turkoosia hiusta? Ehkä jossain cosplay-harrastuksessa, teatterin rekvisiittana, naamiaisissa tai vaikkapa polttareissa? Maailmasta taitaa kyllä löytyä mitä ihmeellisempiä asioita eri käyttötarkoituksiin.
Toisaalta kun Shoplifter käyttää tekohiusta ne eivät samalla tavalla liity olemassa oleviin ihmisiin. Naisiin, jotka ovat ehkä myyneet hiuksensa saadakseen niistä elantoa perheelleen. Joskus mietin ajattelevatko ihmiset, jotka hankkivat hiuspidennykset koskaan keneltä hiukset ovat peräisin alun perin? Onko hiuksensa myynyt intialainen nainen ollut onnellinen kun hänen hiuksensa on leikattu? Aidot hiukset ovat hyvin henkilökohtaisia minusta.
Kiasman 5.kerroksen näyttelytilan installaatio on hauska. Se kutsuu koskemaan itseensä hellävaroin ja tuntemaan. Shoplifter on luonut värikkään ehkä vähän sadunomaisenkin värimeren, jossa voi vaikka maata lattialla tyynyn päällä näiden tekohius köynnösten alla. Hiuksista on tehty myös seinälle kuin suuri ryijy, jota voi käydä paijaamassa. Oli jotenkin hellyttävää nähdä kun hyvin juro keski-iän ylittänyt suomalainen mies menee nojaamaan tekohiusseinään ja asettaa päänsä ympärille violetit kutrit ja ottaa selfien! Ehkä hän on aina haaveillut tämän värisestä tukasta salaa. Tässä näyttelyssä muuten otettiin paljon selfieitä :)
Shoplifterin näyttely on avoinna 8.2. - 15.9.2019. Kannattaa seurata Kiasman sivuilta tapahtumia, jotka liittyvät näyttelyyn. Luvassa on ainakin musiikkiohjelmaa vauvoille ja taaperoille vanhempineen sekä helmi- että maaliskuussa. Huhtikuun 11.-24. vietetään rakkaustapahtumaa Performing Love Festival. Fashion Wednesday yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa 29.5.
Aivan ehdoton hyvän mielen tuova näyttely ja varmasti poikkean toisenkin kerran!
Jännän näköinen tuo taideteos ja tekee varmasti mieli kosketella. Uutisissa näinkin tuo jo. Ihanat värit ja tuo pikkutyttö mustissaan tekee tuosta yhdestä kuvasta täydellisen <3
VastaaPoistaTaideteos on tosi sympaattinen ja jotenkin se herätti minussa ainakin "sisäisen lapsen". Näytti tekevän sen monelle muullekin kuten se "keski-ikäinen mies ja violetit hiukset" :) Ihanaa olisi ollut myös maata tuollaisella tyynyllä teoksen alla mutta tyynyt olivat kovin varattuja.
PoistaPidin itsekin paljon tuosta tyttö ja värikäs tausta kuvasta. Hetken ilon ja riemun vangitseminen kuvaan onnistui kerrankin. Muissa otoksissa tyttö on jo osittain kuvan ulkopuolella.
Kivaa tiistaita Kristiina <3
Näyttää ihanan pehmeältä :D
VastaaPoistaUjot vanhat mammutit ovat pehmeitä Mira <3 teidän tyttö olisi pitänyt tästä!
PoistaLuinkin tästä näyttelystä. Suunnitelmissa on tulla ensi kuussa näyttely katsomaan. Vielä pitäisi keksiä muutakin tekemistä Helsinki-viikonloppuun.
VastaaPoistaHyvä kohde Helsingissä on myös Amos Rexin uusi surrealistinen näyttely Magritte - Elämän viiva. Helsingin taidemuseo ja siellä oleva Lasten kaupunki ovat myös kivoja.
PoistaKeskustakirjasto Oodi on kiva paikka vierailla myös. Heurekassa on dinosaurus-näyttely tosin se on Vantaalla.
Vau miten värikästä ja pehmeän näköistä :D. Tekee vähän mieli silitellä :).
VastaaPoistaMari, tule silittelemään :D Teki kuule tosi hyvää ja tuli niin virkistynyt olo. Olin halunnut pötkötellä tuolla tyynyilläkin mutta olivat koko ajan varattuja.
PoistaMielenkiintoinen postaus! Ihana, kun toit esille myös tuon hiustenlahjoittajan taustanäkökulman.
VastaaPoistaKiitos :) mielenkiintoinen oli näyttelykin.
PoistaMinusta ihan liian vähän mietitään sitä mistä ihan "aikuisten oikeasti" hiukset hiustenpidennyksiin tulevat? Hiuksista luopuminen on kova juttu vaikka siitä saakin rahaa perheelleen. Muistan katsoneeni siitä joskus dokkarin teevestä ja kyllä naisia itketti myös.
Hiuksiahan myös uhrataan temppelissä ja suurin osa taitaa tulla sitä kautta.
https://yle.fi/uutiset/3-6514460
Kuka tuo suloinen pikku tyttö oli tuossa kuvassa? Kivaa viikkoa!
VastaaPoistaEn osaa yhtään sanoa :) Hän vain tupsahti kuvaani mukaan! Kivaa viikkoa.
Poista