Helmikuun 18.päivän aamu. Istun taksissa matkalla keskustaan. Kuljettaja pitää monotonista keskustelua itsensä kanssa siitä pitääkö olla kitka- vai nastarenkaat talvella. Matkustaisin mieluummin ihan hiljaa juuri tänä aamuna määränpäähäni. Vastaan silti välillä hänen kysymyksiinsä jotain kohteliaisuudesta. Ulkona on aurinkoinen sää ja koulujen talvilomaviikkokin menossa. Saavumme perille aivan liian aikaisin hiljaisen liikenteen takia. Maksan taksin ja siirryn Kampin Lääkärikeskus Aavan ovesta sisälle. Rekisteröidyn aulassa ja menen kellarikerrokseen odottamaan. Yritän pyöriä netissä ajan kuluksi. Lopulta minut kutsutaan sisälle kolonoskopiaan eli paksusuolentähystykseen...
Kuva Pixabay
Huomasin itselläni vähän huolestuttavia vatsavaivoja muistaakseni vuoden 2016 alussa. Vatsaani kivisti toisinaan ja se turposi ruokailun jälkeen ihan pinkeäksi. Mainitsin jopa äidilleni, että wc-paperissa näkyy joskus punaista isomman tarpeen yhteydessä. Toisinaan toilettiin piti kiireellä juosta kun taas välillä siellä sai viettää aikaa ihan ajan kanssa. Äiti viisaana naisena mietti voisiko minulla olla peräpukamat mutta kehotti ehdottomasti ottamaan yhteyttä lääkäriin. Olinhan kärsinyt vatsavaivoista aiemminkin. 90-luvun loppupuolella kävin jopa kolonoskopiassa ensimmäisen kerran. Silloin todettiin paksusuoleni olevan kunnossa. Lääkäri mainitsi, että vaivat olivat toiminnallisia eli minulla olisi ärtyvän suolen oireyhtymä IBS. Jätin kahvin juomisen vuosiksi tämän jälkeen.
Äitini kuoli 2016 lokakuussa ja minulta jäi myös se lääkäriin meno. Näin jälkikäteen on helppo selitellä, että tuli hautajaisten järjestämistä, perunkirjoitusta, surua jne. Vatsakin kun ilmoitti vain välillä itsestään ja pahasta olostaan. Hyvinä päivinä koko vatsaongelmaa ei edes muistanut. Kun vatsaa taas möyri tuli mieleen ottaa yhteyttä lääkäriin mutta se vain jäi.
Seuraava mullistava tapahtuma oli isäni aortan repeäminen 2017 marraskuussa. Huoli siitä jääkö isä henkiin ison avosydänleikkauksen ja aorttaproteesin asentamisen jälkeen tuntui taas vatsassa. Möyri, kipristeli ja punaistakin näkyi taas toilettipaperissa enemmän kuin ennen. Kun huoli on suurimmillaan rakkaan ihmisen eloonjäämisestä ja toipumisesta sitä ei vain osannut kuunnella mitä oma keho yrittää viestittää.
Kuva Pirkka-lehti
Syksyllä 2018 kampaajani Kaisu mainitsi, että minulta lähtee normaalia enemmän hiuksia. Hänen mielestään voisi olla hyvä tarkistaa sekä kilpirauhaskokeet että hemoglobiini. Ryhdistäydyin viimein ja varasin ajan lääkärille. Minulta otettiin laajasti verikokeita selvittämään terveydentilaani. Kilpirauhasarvot olivat normaalit mutta hemoglobiini oli vain 117 g/l kun normaaliarvoni on 135g/l. S-Ferritiini arvo oli vain 8 ug/l (min.13 -maksimi 130). Lääkäri määräsikin minulle Maltofer rautakuurin isolla annostuksella kolmeksi kuukaudeksi. Tämä taas lisäsi vain niitä vatsavaivoja mutta urheasti popsin rautaa vuoden loppuun saakka.
Vuoden 2019 alussa minulle osui silmiin oman horoskooppimerkkini ravun vuosihoroskooppi. "Aseta etusijalle terveys ja hyvinvointi." Erikoista tässä on se, että luin tätä naistenlehteä taas kampaajantuolissa. Seuraavaksi tarkistettiin taas veriarvot lääkärikeskuksessa. Hemoglobiini oli nyt 127 g/l mutta S-Ferritiini pysyi edelleen arvossa 8. Ehdotin lääkärille, että saisinko lähetteen kolonoskopiaan jos sieltä löytyisi syy miksei rauta varastoidu eikä imeydy minuun. Tunsin ylpeyttä siitä, että sain kakistettua tämän vihdoin ulos suustani mutta samalla suurta häpeää etten ollut tehnyt sitä jo aiemmin.
Koska kolonoskopia ei ole sieltä mukavimmasta päästä halusin vielä ennen toimenpidettä mennä keskustelemaan operoivan lääkärin kanssa. Minulle suositeltiin Aavan gastroenterologi Jari Koskenpatoa, joka tapaamisemme yhteydessä kyseli myös historiaa mahdollisista paksusuolilöydöksistä suvussamme. Kerroin, että isoäidilläni oli ollut peräsuolisyöpä. Hän eli leikkauksen jälkeen avannepussin kanssa vuosia. Kävimme läpi minun elämäntapojani myös. Kerron etten tupakoi enkä käytä juurikaan alkoholia. Totta kai voisin liikkua vielä enemmän, syödä terveellisemmin ja olla hoikempikin. Jari lohdutti, että kaikki selviää kyllä kolonoskopiassa.
Valmistautumisen kolonoskopiaan aloitin viikkoa ennen tähystystä. Muuten pystyin ruokailemaan normaalisti mutta siemeniä sisältäviä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja ei saanut syödä. En vahingossakaan laittanut lautaselleni kiiviä, mansikkaa, puolukkaa, vadelmaa, mustikkaa, tomaattia ja kurkkua. Myöskään siemeniä sisältäviä leipiä ei saanut nauttia. Puuroa toki ja siemenetöntä leipää. Rasvaista ruokaa myös välttelin.
Kahta päivää ennen kolonoskopiaa tuli ruokavaliota keventää. Söin lauantaina vain keittoa ja helposti sulavaa pieninä annoksia. Riippuen siitä mihin aikaan tähystys tehdään voi vielä edellisenä päivänäkin nauttia jotain aterioita. Minulla oli tähystys klo 10 maanantaina joten sain sunnuntai aamuna 8-10 välillä syödä vielä keveän aamiaisen. Tämän jälkeen vain kirkkaita mehuja, kivennäisvettä, lihalientä ja apteekista voi ostaa vielä Nutridrink täydennysjuomia.
Itse tyhjennys tehdään sitten Moviprep-valmisteella ja runsaalla kirkkaan nesteen nauttimisella. Moviprep-valmistetta nautitaan ensimmäinen litra tunnin sisällä. Sitten pidetään kahden tunnin tauko, jonka jälkeen toinen litra nestettä. Sunnuntai iltana en poistunut kotoa ja enkä myöskään saniteettitilojen läheisyydestä. Olen ylpeä siitä, että sain tuon juoman kurkustani alas!
"Kolonoskopiassa lääkäri katsoo taipuisalla tähystimellä koko paksusuolen aina ohutsuoleen saakka. Samalla hän voi ottaa koepaloja suolesta ja poistaa mahdolliset polyypit. Polyypit ovat limakalvokasvaimia, jotka ovat usein mahasuolikanavan pahanlaatuisten kasvainten esiasteita. Polyyppien poistamisella ehkäistään niiden muuttuminen pahanlaatuisiksi kasvaimiksi." Aava
Tähystyksen jälkeen jäin lepäämään ja odottamaan, että lääkäri tulisi kertomaan tähystyksestä. Minulta olikin poistettu kolme polyyppia, joista yksi oli kooltaan 2x3cm eli se oli jo melkein tukkinut paksusuolen. Lisäksi oli otettu pari koepalaa. Kaikki löydökset menisivät tutkittavaksi. Muistan vielä kun lääkäri katsoi minua silmiin ja sanoin painokkaasti "Nyt oli viime hetki poistaa nämä!"
Aika odottaa tietoa tuloksista koepalojen osalta tuntui ikuisuudelta. Alun perin minulle luvattiin, että saisin 6.maaliskuuta tulokset mutta lääkäri soittikin jo eilen. Vastatessani puheluun en tiennyt onko tämä merkki hyvästä vai huonosta uutisesta. Lääkäri kertoi uudelleen, että oli todella viime hetki poistaa polyypit sillä kahdessa niistä oli pahanlaatuisia muutoksia, jotka olisivat voineet ajan mittaan muuttua syöväksi. Tilannetta seurattaisiin uudella kolonoskopialla puolen vuoden kuluttua. Minun olisi tehnyt mieli huutaa riemusta sillä niin iloiseksi tulin. Kiittelin lääkäriä varmaan kymmenen kertaa ja varasin 5.elokuuta uuden tähystysajan. Nyt asia ei saa jäädä roikkumaan!
Kuva Pixabay
Syy kirjoittaa näinkin henkilökohtaisesta ja arastakin aiheesta on siinä, että halusin jakaa iloni omasta hyvästä uutisestani sekä myös herättää keskustelua paksusuolen ongelmista. Vatsavaivoista usein vaietaan ja kärsitään vain niitä hektisessä elämässä. On niin helppoa työntää oma kipu syrjään kiireen ja menon keskellä. Ehkä me olemme menettäneet kokonaan kyvyn kuunnella oman kehomme signaaleita.
"Emme voi vaikuttaa perimäämme mutta itse elämislaatuumme voimme. Paksusuolensyöpä on yksi eniten kasvavista syövistä ja sitä on kutsuttu myös elintasosyöväksi. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Väestön ikääntyessä syövän esiintyvyys suurenee entisestään. Jopa kolmannes syövistä olisi estettävissä terveellisillä elintavoilla." Duodecim 6.11.2017
Jos kärsit vatsakivuista, lähestyt keski-ikää, sinulla on veriulosteita,
epäselvää raudanpuuteanemiaa, pitkittynyttä ripulia,
nopeaa laihtumista ota yhteyttä gastroenterologiin
ennen kuin on "viime hetki".
♥♥♥♥♥
♥♥♥♥♥
Hyvä, kun menit siihen tähystykseen.
VastaaPoistaTunnistan myös itsestäni sen, että tällaisia asioita mielellään lykkää ja lykkää. Mulla on taipumusta ainakin vähätellä, ja ajatella, että turhaan kuvittelen, että se olisi jotakin vakavaa. Joskus se saattaa ollakin, ja siitä(kin) olen omassa blogissanikin kirjoitellut.
Sanopa muuta! Itselläni taitaa olla myös aika korkea kipukynnys ja tapana myös vähätellä vaivoja. Toisaalta se oman kehon kuunteleminen ja kunnioittaminen pitäisi olla niin itsestäänselvyys ettei siitä tarvitsisi tulla "näitä muistutuksia". Käyn kurkistamassa sinun kirjoituksen aiheesta.
PoistaOlipa mielenkiintoinen teksti! Kiitos näistä infoista, tosiaan pitäisi varmaan olla enemmän kiinnostunut oman kropan toiminnasta.
VastaaPoistaKiitos Petra! Juurinkin näin koska meillä on vain yksi keho, josta pitää muista pitää huolta ja olla sille armollinen.
PoistaTuo on niin totta, että oma hyvinvointi ja terveys jää helposti taka-alalle "kiireiden" vuoksi. Onneksi sait hyvää hoitoa ja polyypit voitiin poistaa heti samantien.
VastaaPoistaHyvä tietopaketti kolosnokopiasta!Kiitos siitä!
Kaikkea hyvää sinulle, Marjo ♥
Kiitos Krisse ♥ Kun elämässä tulee isoja mullistuksia kuten läheisten sairaudet tai kuolema sitä laittaa ne omat vaivat vain syrjään. Miettii "ettei se ehkä nyt olekaan niin kiireellistä hoitaa tai tutkia". Ja kuitenkin mitä varhaisemmassa vaiheessa paksusuolenvaivoihin puututaan sitä paremmat ovat edellytykset löytää "nämä pahanlaatuiset" ja estää paksusuolen syöpä.
PoistaHyvä, että menit tutkimuksiin. Toivottavasti jatkotutkimuksistakin saat hyviä tuloksia.
VastaaPoistaÄärimmäisen hyvä! Lääkäri korosti monta kertaa, että pahanlaatuisista muutoksista ei ole löytänyt syöpää ja vain osa polyypin rakenteesta oli muuttunut pahaksi. Varsi, jolla polyyppi kiinnittyy suoleen oli tervettä joten ei muutokset eivät myöskään olleet levinneet.
PoistaHyvä, että vihdoinkin menit lääkäriin! Aika pysäyttävä ja koskettava kertomus; jotenkin sitä aina vaan vitkuttelee sinne lääkäriin menon kanssa silloin, kun tuntuu, että se voi olla jotain epämukavaa. Olet kuitenkin ollut rohkea, kun olet selvittänyt syyn kipuihin! Kiitos tämän tiedon jakamisesta :)
VastaaPoistaKiitos Emma! Koskaan ei saisi viivytellä vaan pitäisi toimia. Totta kai soimaan itseäni näin jälkikäteen miksi en mennyt aiemmin mutta pääasia on, että nyt asia on hoidettu vaikka olikin se "viime hetki". Jaoin tekstin juuri siksi, että siitä olisi ehkä apua monille ehkä vastaavassa tilanteessa oleville "jahkailijoille".
PoistaVoi hyvä, että menit lääkäriin ja tähystykseen. Ikävä toimenpide, mutta tärkeää on, että polyypit saatiin poistettua. Itse olen käynyt myös tähystyksessä, mutta silloin tähystettiin suolistoa nielun kautta mahdollisen keliakian takia. Todella ikävä toimenpide tämäkin ja varsinkin tälläisellä kyökkäysrefleksillä varustettuna kuin minä. Hyvä tietää, että lääkitystä vastaavassa tilanteessa saa, koska aijon sitä myös pyytä jos vastaavaa vielä sattuu kohdalle. Paranemista ja halirutistus <3
VastaaPoistaKiitos Tinsku! Kun muistelen ensimmäistä kolonoskopiaani silloin vuosia sitten ei se kyllä sattunut ehkä aluksi tuntui ikävältä. Nyt tietysti kun suoli on yhdestä kohtaa melkein tukossa oli ehdottomasti parempi olla "tajuissaan mutta huumattuna". Tosin tämä sedaatio vei lähimuistin eli siitä tapahtumasta siis muistan vain pari muistikuvaa.
PoistaOlen aina miettinyt, että gastroskopiaa siis tuota vatsalaukun tähystystä en pystyisi juuri yökkäysrefleksin takia tekemään kuin nukutuksessa. Onneksi on apuakeinoja kaiken toteuttamiseen.
Kiitos ja olin siis heti seuraavana päivänä ihan työkykyinen <3
Mainio juttu Marjo! Erityisesti minua viehättää sen näkökulma. Me nykyihmiset olemme niin vieraantuneet omasta kehostamme, että kuuntelemme kyllä kaikkea muuta ympärillämme, mutta emme sitä, mitä kroppa meille viestii. Kokemuksesta tiedän, että se viestii aika paljon, mutta hälinän keskellä sitä pitäisi malttaa hiljentyä kuuntelemaan.
VastaaPoistaMeillä suomalaisilla alkaa olla muuten aika vino pino elämäntapasairauksiksi luokiteltuja vakavia tauteja. Se on aika hurjaa.
Onneksi sait apua, ja onneksi sait sitä vielä, kun sillä oli aidosti merkitystä <3. Voimia Marjo!
Kiitos Rouva Sana <3 Tuo on ihan totta, että me taidamme olla kyllä aika "suorittajia" nykyään eli "aspiriinia poskeen" ja menoksi vaikka itse asiassa pitäisi mennä peiton alle lepäämään vaikka flunssaa pois. Kun ympärillä läheisillä on hätää sitä myös jotenkin vaientaa oman kipunsa ja miettii "kyllä minä jaksan".
PoistaMeidän geeniperimämme on niin pieni väestön koon takia, että varmaan sitä kautta tulee osa sairauksistamme mutta kyllä elämäntavoissa voisi parantaa aika monia suomalainen. Ehkä paksusuolensyöpää pitäisi myös alkaa seulomaan verraten mammografiaan tai papa-kokeeseen...
Kiitos Rouva Sana <3
Hienoa, ettå kirjoitit. Usein sitä vaan siirtää ja siirtää näitä asioita. Kuitenkin juuri nämä pitää selvittää nopeasti 👍
VastaaPoistaKiitos Maiju <3 Omaa saamattomuutta kun elämäntilanteet vievät niin oman itsensä kuunteleminen unohtuu.
PoistaTosi hyvä, että menit tutkimuksiin ja toivottavasti nyt nuo vatsaoireetkin helpottaisivat <3
VastaaPoistaKiitos Outi <3 Kyllä vatsaoireet jäivät sinne toimenpidepöydälle.
PoistaOnneksi lopputulos oli hyvä.
VastaaPoistaMinäkin olen kaksi kertaa tuon kokenut, hyvin tuloksin !!
Ps terveellistä luettavaa monelle, on hyvä saada vertaistukea, ja oireistakin näkökulmia.
Kiitos Tarja <3 muistan, että olemme tästä joskus kanssasi puhuneetkin.
PoistaToimenpide ei itse asiassa ole kamala ollenkaan ja oli mukava huomata kuinka
se oli muuttunut edellisestä kerrasta. Minulla oli huippulääkäri ja toimenpiteeseen
osallistunut hoitaja ihanan empaattinen.
Postaus syntyi juuri ajattelen, että tästä voisi olla apua sellaiselle joka vain kärsii muttei hakeudu lääkäriin.
Hienoa, että kävit tutkimuksissa ja hienoa, että uutiset olivat lopulta hyviä ja säästyit pahemmalta.
VastaaPoistaJa kiitos, että kirjoitit - heti ensi viikolla, kun palaan lomilta, käyn hakemassa lähetteen samaiseen tutkimukseen, jota olen sinun laillasi vältellyt ties kuinka kauan.
Kiitos Lady <3 tiedon kuuleminen helpotti!
PoistaOikein mukavaa lomaa sinulle ja muista varata se aika...
Hyvä kun kirjoitit aiheesta! Minullakin löytyi yllättäen alhainen hemoglobiini ja vastaavia vatsavaivojakin on. On jäänyt muutama tutkimus varaamatta. Nyt ryhdistäydyn asian suhteen.
VastaaPoistaKiitos Minna <3 Vatsavaivat ovat ikäviä ovat ne mitä tahansa. Meillä on sisällämme kaksi metriä paksusuolta tuolla vatsassa eli jos se voi huonosti niin ei hyvä juttu. Minulta toki selvitettiin myös keliakia, helikobakteeri sekä laktoosi-intoleranssi ennen toimenpidettä. Kaikki muut ok. Hyvä, että ryhdistäydyt <3
PoistaIhanaa että sait mentyä ja että lopputulos oli huojentava. Tuollaisia, ei niin mukavia tutkimuksia tulee helposti siirrettyä, vaikka helpoimmalla yleensä pääsisi jos menisi heti kun oireita ilmenee.
VastaaPoistaKiitos Kristiina <3 Itseään ei saisi koskaan unohtaa tässä hektisessä arjessa vaan kuunnella mitä keho viestii ja kertoo tilastaan.
PoistaHienoa, että kirjoitit aiheesta! Jospa tämä inspiroisi jotakuta muuta samojen oireiden kanssa painivaa hakeutumaan hoitoon.
VastaaPoistaKiitos Mari <3 se oli minun yksi pointti tarttua näinkin henkilökohtaiseen ja arkaan aiheeseen. Ehkä joku voi saada tästä myös vertaistukea kun itse miettii "pitäisikö mennä lääkäriin".
PoistaLuojan kiitos, että menit vihdoin lääkäriin. Hyvä ettei syöpää. Sinikka
VastaaPoistaKiitos Sinikka <3 Turhan pitkään sysäsin asian syrjään enkä kuunnellut mitä keho viestitti.
PoistaOli kiva lukea oikean ihmisen kokemuksia toimenpiteestä lääkärikeskusten esittelyjen lisäksi. Itselläni on kohta sama homma edessä ja pikkuisen jännittää. Tässä vaiheessa jännittää nimenomaan toimenpiteestä selviäminen, löydöksiä en vielä uskalla ajatellakaan.. Toivottavasti sinulla edelleenkin kaikki hyvin, kiitos kun jaoit tämän!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Koin itse, että tämä kokemus oli hyvä jakaa myös blogissa lukijoiden kesken vaikka aihe onkin aika henkilökohtainen.
PoistaÄlä jännitä turhaan. Voit valita tuon kivunlievityksen eli sedaation mutta silloin et voi ajaa autoa saman päivän aikana. Toisella kerralla kun olin tarkastuksessa viime syyskuussa en ottanut mitään puudutetta ja toimenpide ei todellakaan ollut kivulias. Olin täysin tolkuissani kun minulla oli jatkoseuranta ja oli mielenkiintoista "katsella taas sisäänsä".
Kaikki on omalla kohdallani hyvin ja seuraava kontrolli on taas ensi syksynä.
Tsemppiä sinulle omaan toimenpiteeseen ja kyllä kaikki menee hyvin. Pääasia,
että menet tutkimukseen etkä siirrä sitä kuten minä tein omani kanssa turhan pitkään.
Näinhän se on Marjo,että jos kukaan ei kerro ,niin tieto on hakusessa.Carita B oli sisukas ja vaati pääsyä lisätutkimuksiin, vaikka lääkärit sanoivat närästyksestä tms. vatsakipujen johtuvan.Leikattiin lopulta pahanlaatuinen kasvain pois.Onneksi oli sisukas.Sillä oli esimerkki ,sillä mun systerin Anne kaveri kuoli 60v. ,vuoden verran kärsi kovista vatsakivuista ,mutta lääkäri ei noteerannut ( Anne oli niin upea terveen näköinen nainen)ja syöpä pääsi leviämään, meni nopeasti.
VastaaPoistaVatsakipuja usein vähätellään ja jos elämässä on muuten kiireistä ne laitetaan stressin piikkiin. Omasta suolistostaan kannattaa todellakin pitää huolta ja jos on kipuja, vuotoja jne. on varattava aika lääkärille. Vatsaan voi koskea niin monista eri syistä. Stressi, väärät ruokatottumukset, keliakia voivat olla siellä takana mutta myös erilaiset kasvaimet. Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva ja meillä suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
Poista