helmikuuta 28, 2019

Kolonoskopia ja "viime hetki"


Helmikuun 18.päivän aamu. Istun taksissa matkalla keskustaan. Kuljettaja pitää monotonista keskustelua itsensä kanssa siitä pitääkö olla kitka- vai nastarenkaat talvella. Matkustaisin mieluummin ihan hiljaa juuri tänä aamuna määränpäähäni. Vastaan silti välillä hänen kysymyksiinsä jotain kohteliaisuudesta. Ulkona on aurinkoinen sää ja koulujen talvilomaviikkokin menossa. Saavumme perille aivan liian aikaisin hiljaisen liikenteen takia. Maksan taksin ja siirryn Kampin Lääkärikeskus Aavan ovesta sisälle. Rekisteröidyn aulassa ja menen kellarikerrokseen odottamaan. Yritän pyöriä netissä ajan kuluksi. Lopulta minut kutsutaan sisälle kolonoskopiaan eli paksusuolentähystykseen...

Kuva Pixabay

Huomasin itselläni vähän huolestuttavia vatsavaivoja muistaakseni vuoden 2016 alussa. Vatsaani kivisti toisinaan ja se turposi ruokailun jälkeen ihan pinkeäksi. Mainitsin jopa äidilleni, että wc-paperissa näkyy joskus punaista isomman tarpeen yhteydessä. Toisinaan toilettiin piti kiireellä juosta kun taas välillä siellä sai viettää aikaa ihan ajan kanssa. Äiti viisaana naisena mietti voisiko minulla olla peräpukamat mutta kehotti ehdottomasti ottamaan yhteyttä lääkäriin. Olinhan kärsinyt vatsavaivoista aiemminkin. 90-luvun loppupuolella kävin jopa kolonoskopiassa ensimmäisen kerran. Silloin todettiin paksusuoleni olevan kunnossa. Lääkäri mainitsi, että vaivat olivat toiminnallisia eli minulla olisi ärtyvän suolen oireyhtymä IBS. Jätin kahvin juomisen vuosiksi tämän jälkeen.

Äitini kuoli 2016 lokakuussa ja minulta jäi myös se lääkäriin meno. Näin jälkikäteen on helppo selitellä, että tuli hautajaisten järjestämistä, perunkirjoitusta, surua jne. Vatsakin kun ilmoitti vain välillä itsestään ja pahasta olostaan. Hyvinä päivinä koko vatsaongelmaa ei edes muistanut. Kun vatsaa taas möyri tuli mieleen ottaa yhteyttä lääkäriin mutta se vain jäi.

Seuraava mullistava tapahtuma oli isäni aortan repeäminen 2017 marraskuussa. Huoli siitä jääkö isä henkiin ison avosydänleikkauksen ja aorttaproteesin asentamisen jälkeen tuntui taas vatsassa. Möyri, kipristeli ja punaistakin näkyi taas toilettipaperissa enemmän kuin ennen. Kun huoli on suurimmillaan rakkaan ihmisen eloonjäämisestä ja toipumisesta sitä ei vain osannut kuunnella mitä oma keho yrittää viestittää.

Kuva Pirkka-lehti

Syksyllä 2018 kampaajani Kaisu mainitsi, että minulta lähtee normaalia enemmän hiuksia. Hänen mielestään voisi olla hyvä tarkistaa sekä kilpirauhaskokeet että hemoglobiini. Ryhdistäydyin viimein ja varasin ajan lääkärille. Minulta otettiin laajasti verikokeita selvittämään terveydentilaani. Kilpirauhasarvot olivat normaalit mutta hemoglobiini oli vain 117 g/l kun normaaliarvoni on 135g/l. S-Ferritiini arvo oli vain 8 ug/l (min.13 -maksimi 130). Lääkäri määräsikin minulle Maltofer rautakuurin isolla annostuksella kolmeksi kuukaudeksi. Tämä taas lisäsi vain niitä vatsavaivoja mutta urheasti popsin rautaa vuoden loppuun saakka.

Vuoden 2019 alussa minulle osui silmiin oman horoskooppimerkkini ravun vuosihoroskooppi. "Aseta etusijalle terveys ja hyvinvointi." Erikoista tässä on se, että luin tätä naistenlehteä taas kampaajantuolissa. Seuraavaksi tarkistettiin taas veriarvot lääkärikeskuksessa. Hemoglobiini oli nyt 127 g/l mutta S-Ferritiini pysyi edelleen arvossa 8. Ehdotin lääkärille, että saisinko lähetteen kolonoskopiaan jos sieltä löytyisi syy miksei rauta varastoidu eikä imeydy minuun. Tunsin ylpeyttä siitä, että sain kakistettua tämän vihdoin ulos suustani mutta samalla suurta häpeää etten ollut tehnyt sitä jo aiemmin.


Koska kolonoskopia ei ole sieltä mukavimmasta päästä halusin vielä ennen toimenpidettä mennä keskustelemaan operoivan lääkärin kanssa. Minulle suositeltiin Aavan gastroenterologi Jari Koskenpatoa, joka tapaamisemme yhteydessä kyseli myös historiaa mahdollisista paksusuolilöydöksistä suvussamme. Kerroin, että isoäidilläni oli ollut peräsuolisyöpä. Hän eli leikkauksen jälkeen avannepussin kanssa vuosia. Kävimme läpi minun elämäntapojani myös. Kerron etten tupakoi enkä käytä juurikaan alkoholia. Totta kai voisin liikkua vielä enemmän, syödä terveellisemmin ja olla hoikempikin. Jari lohdutti, että kaikki selviää kyllä kolonoskopiassa.

Valmistautumisen kolonoskopiaan aloitin viikkoa ennen tähystystä. Muuten pystyin ruokailemaan normaalisti mutta siemeniä sisältäviä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja ei saanut syödä. En vahingossakaan laittanut lautaselleni kiiviä, mansikkaa, puolukkaa, vadelmaa, mustikkaa, tomaattia ja kurkkua. Myöskään siemeniä sisältäviä leipiä ei saanut nauttia. Puuroa toki ja siemenetöntä leipää. Rasvaista ruokaa myös välttelin.

Kahta päivää ennen kolonoskopiaa tuli ruokavaliota keventää. Söin lauantaina vain keittoa ja helposti sulavaa pieninä annoksia. Riippuen siitä mihin aikaan tähystys tehdään voi vielä edellisenä päivänäkin nauttia jotain aterioita. Minulla oli tähystys klo 10 maanantaina joten sain sunnuntai aamuna 8-10 välillä syödä vielä keveän aamiaisen. Tämän jälkeen vain kirkkaita mehuja, kivennäisvettä, lihalientä ja apteekista voi ostaa vielä Nutridrink täydennysjuomia.

Itse tyhjennys tehdään sitten Moviprep-valmisteella ja runsaalla kirkkaan nesteen nauttimisella. Moviprep-valmistetta nautitaan ensimmäinen litra tunnin sisällä. Sitten pidetään kahden tunnin tauko, jonka jälkeen toinen litra nestettä. Sunnuntai iltana en poistunut kotoa ja enkä myöskään saniteettitilojen läheisyydestä. Olen ylpeä siitä, että sain tuon juoman kurkustani alas!
Siirrytään nyt takaisin itse kolonoskopiaan, josta en kyllä valitettavasti muista juuri mitään. Olimme sopineet lääkärin kanssa, että saan sedaation eli rauhoittavaa ja/tai kipulääkitystä suonensisäisesti. Ehkä näin oli parempi vaikka ensimmäisessä koloskopiassani vuosia sitten "tein matkan itseeni katselemalla sivuloopilla" toimenpidettä. Muistan, että jossain vaiheessa lääkäri sanoi "Täällä on valtavan suuri polyyppi, jota voi olla vaikea poistaa." Vastasin siihen "Yritetään vaan poistaa." kunnes filmi taas katkesi. Niin hyvin sedaatio minut huumasi, että luulin toimenpiteen kestäneen maksimi 20 minuuttia kun olin ollut siellä 1h 20min.

"Kolonoskopiassa lääkäri katsoo taipuisalla tähystimellä koko paksusuolen aina ohutsuoleen saakka. Samalla hän voi ottaa koepaloja suolesta ja poistaa mahdolliset polyypit. Polyypit ovat limakalvokasvaimia, jotka ovat usein mahasuolikanavan pahanlaatuisten kasvainten esiasteita. Polyyppien poistamisella ehkäistään niiden muuttuminen pahanlaatuisiksi kasvaimiksi." Aava

Tähystyksen jälkeen jäin lepäämään ja odottamaan, että lääkäri tulisi kertomaan tähystyksestä. Minulta olikin poistettu kolme polyyppia, joista yksi oli kooltaan 2x3cm eli se oli jo melkein tukkinut paksusuolen. Lisäksi oli otettu pari koepalaa. Kaikki löydökset menisivät tutkittavaksi. Muistan vielä kun lääkäri katsoi minua silmiin ja sanoin painokkaasti "Nyt oli viime hetki poistaa nämä!"

Aika odottaa tietoa tuloksista koepalojen osalta tuntui ikuisuudelta. Alun perin minulle luvattiin, että saisin 6.maaliskuuta tulokset mutta lääkäri soittikin jo eilen. Vastatessani puheluun en tiennyt onko tämä merkki hyvästä vai huonosta uutisesta. Lääkäri kertoi uudelleen, että oli todella viime hetki poistaa polyypit sillä kahdessa niistä oli pahanlaatuisia muutoksia, jotka olisivat voineet ajan mittaan muuttua syöväksi. Tilannetta seurattaisiin uudella kolonoskopialla puolen vuoden kuluttua. Minun olisi tehnyt mieli huutaa riemusta sillä niin iloiseksi tulin. Kiittelin lääkäriä varmaan kymmenen kertaa ja varasin 5.elokuuta uuden tähystysajan. Nyt asia ei saa jäädä roikkumaan!

Kuva Pixabay

Syy kirjoittaa näinkin henkilökohtaisesta ja arastakin aiheesta on siinä, että halusin jakaa iloni omasta hyvästä uutisestani sekä myös herättää keskustelua paksusuolen ongelmista. Vatsavaivoista usein vaietaan ja kärsitään vain niitä hektisessä elämässä. On niin helppoa työntää oma kipu syrjään kiireen ja menon keskellä. Ehkä me olemme menettäneet kokonaan kyvyn kuunnella oman kehomme signaaleita.

"Emme voi vaikuttaa perimäämme mutta itse elämislaatuumme voimme. Paksusuolensyöpä on yksi eniten kasvavista syövistä ja sitä on kutsuttu myös elintasosyöväksi. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Väestön ikääntyessä syövän esiintyvyys suurenee entisestään. Jopa kolmannes syövistä olisi estettävissä terveellisillä elintavoilla." Duodecim 6.11.2017

Jos kärsit vatsakivuista, lähestyt keski-ikää, sinulla on veriulosteita, 
epäselvää raudanpuuteanemiaa, pitkittynyttä ripulia, 
nopeaa laihtumista ota yhteyttä gastroenterologiin 
ennen kuin on "viime hetki". 
♥♥♥♥








helmikuuta 27, 2019

Huikeat Väre ja Business 3.0 Otaniemen kampuksella


Tuoreessa QS:n yliopistovertailussa Aalto-yliopiston taiteen ja muotoilun ala nousi ranking listalla jo maailman 7. parhaaksi. Aallon arkkitehtuurin ala nousi neljä pykälää ylemmäs sijalle 42. Ja myös liiketaloustiede oli sadan parhaan joukossa. Aivan huippu juttu Suomelle! QS World University Rankings vuoden 2019 listalla oli mukana 48 tieteenalaa ympäri maailmaa.

Jos Aalto-yliopiston maine akateemisessa maailmassa on hyvä niin upeita ovat myös uudet Otaniemen kampuksen rakennukset Väre ja Business 3.0. Pääsin viime viikolla kurkistamaan sekä TaiKin että Kauppakorkeakoulun kiinteistöihin. Olimme ystäväni Sarin kanssa viritelleet tätä vierailua jos silloin kuin taiteenalan ihmiset muuttivat Hämeentieltä Otaniemeen mutta aikataulumme eivät menneet yksiin. Kauppakorkeakoulu oli paria päivää ennen minun vierailuani muuttanut omalle puolelleen joten näin nyt molemmat rakennuksen osat samalla kertaa.

VÄRE - Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu


Molemmat rakennukset ovat Verstas Arkkitehtien suunnittelemia ja pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Jussi Palva. Otaniemen kampus on perinteisesti ollut Alvar Aallon jäljiltä hyvin punatiilinen arkkitehtuuriltaan. Uudet korkeakoulurakennukset on suunniteltu siten, että ne täydentävät sekä arkkitehtuuriltaan että väritykseltään jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Uuden ja vanhan väliin on jätetty kohtaamisaukio, jota ei vielä ihan lumikasojen alta hahmottanut viime viikolla.

Lumen, Kirsi Kaulanen

Väre rakennus on laajuudeltaan noin 27 000 neliötä ja kylkeen tullut A Bloc kauppakeskus noin 6000 neliötä. Kauppakorkeakoulun puoli on puolestaan n. 10 000 neliötä. Sari kertoi, että korttelikokonaisuudessa on kerrosneliöitä enemmän kuin Helsingin Kampin keskuksessa kaupallisia tiloja. Arkkitehtonisesti tilat koostuvat pienistä blokeista, joita yhdistävät korkeat valopihat. Kulkiessamme Väreen tiloissa siellä oli hyvin kylämäisiä pieniä kokonaisuuksia joten tilat tuntuivat avaruudesta huolimatta viihtyisiltä.


Väreen tiloissa väritys on hyvin vaaleaa ja Aaltomaista puusäleikköä näkyi mm. pääaulassa ja portaissa. Täällä ei minusta väriä tarvitakaan enempää jotta tiloissa olevat taideteokset pääsevät esille. Toisaalta myös luovat ihmiset ovat koko ajan tekemisissä värien kanssa joten ympäröivän tilan on hyvä on selkeä ja harmoninen väritykseltään. Itse pidin myös siitä, että avotilassa risteilevien portaiden kaiteet olivat "ihanan rouheat".


Väreen ravintola oli myös täynnä erilaisia istuinryhmiä hauskoista majoista puupölleihin. Täällä oli myös rohkeampaan värien käyttöä sekä paljon viherkasveja ja erilaisia valaisimia. Koska tapasimme myöhään iltapäivällä ei tehnyt mieli enää syödä mitään joten jatkoimme matkaa.

Kävimme kurkistamassa mitä löytyy Kauppakeskus A Blockin puolelta. Siellä näytti olevan iso kuntosalit, jonka edestä laskeuduttiin "Alvar Aallon" ohitse itse kauppatasanteelle, jonka läpi kuljetaan sitten myös metroon. Alepa, Booklyn Cafe, Alko, Clas Ohlson, Fafa's, Fazer, Jungle Juice Bar, Espresso House...olihan siellä vaikka mitä ja totta kai myös Aalto University Shop.


Ennen kuin siirryimme Kauppakorkeakoulun puolelle Sari vei minut katsomaan myös työpajoja. Työpajoissa on lasien läpi mahdollisista katsella opiskelijoiden työskentelyä. Täällä en luonnollisesti ottanut valokuvia ja pyrin muutenkin liikkumaan häiritsemättä opiskelijoita. Läpinäkyvyys ja kaikkien pajojen sijoittaminen pohjakerrokseen on varmaan suurin muutos Hämeentien tiloihin, jotka olivat ihan eri tyyppisiä. Ehkä uudessa Väreessä tulee myös enemmän vuorovaikutusta eri aloja opiskelevien välillä kun kaikki opintotoiminnat ovat yhdessä kerroksessa.


Koska Sari tietää minun kenkähulluuteni menimme katsomaan myös Mind The Shoes -kenkänäyttelyä. Aika huikeita kenkiä opiskelijat olivat luoneet. Valitsimme molemmat nuo kultaiset Pony Tails -kengät suosikiksemme. Myös kukalliset "gladiaattorisandaaleiksi" tuunatut kumisaappaat olivat jännät.


Jouduin lainaamaan alla olevan ulkokuvan rakennuksesta netistä koska pois lähtiessäni oli jo ihan pimeään. Vasemmalla kauppakeskus A Block, seuraavaksi Väre ja oikealla osittain näkymättömissä on Business 3.0 eli Kauppakorkeakoulun tilat.



BUSINESS 3.0 - Kauppakorkeakoulu



Kauppakorkeakoulu muutti perinteisestä Runeberginkadun toimitalosta 15.helmikuuta Otaniemeen. Kun itse vierailin talossa oli tenttiviikko joten siellä oli melko tyhjää opiskelijoiden suhteen. Tällä puolella arkkitehtuuri on täsmälleen sama mutta väritys on täysin erilainen. Puuta on paljon enemmän ja myös ehkä värikkyyttä kalusteiden tekstiileissä. Kokonaisuus on harmoninen ja olihan meidän Sarin kanssa pakko kierroksen päätteeksi istahtaa nauttimaan oikein kunnon laskiaispullat hillolla ja kermavaahdolla tuohon yläkuvan kahvioon.


Pääenergialähteenä molemmissa rakennuksissa on geoenergia, joka kattaa 90 prosenttia lämmitystarpeesta ja jäähdytystarpeen kokonaan. Kiinteistön alla on 67 noin 320-metristä energiakaivoa. Rakennusten katolle on asennettu myös yli 1000 neliötä aurinkopaneeleita. Maalämpöjärjestelmän tehoa pystyttiin testaamaan jo viime kesän helteillä ja se toimi.


Mietin tiloissa kulkiessamme, että myös rakennusteknisesti kiinteistö on ollut melkoinen haaste. Rakennus on hyvin monimuotoinen ja se sisältää erilaisia kulmia paljon. Jos kiinteistössä on suorakaiteen muotoisia "huonekyliä" on siellä myös runsaasti suorakulmioita tai pitäisikö niitä nimittää salmiaikeiksi, jotka toimivat kohtaamistiloina. Näissä tiloissa voivat opiskelijat myös esillä töitään ja siellä voi vaikka halutessaan kahvitella.

Odotan jo innolla miltä Otaniemessä näyttää keväällä ja kesällä kun lehdet ovat puissa. Täytyy mennä uudelleen fiilistelemään tuohon aukiolle ja pistäytyä vaikka kahvilla A Blockissa.
Kiitos Sarille kattavasta esittelystä ja kahvihetkestä  



helmikuuta 26, 2019

Sodastreamin uudet Fruit Drops -makuaromit testissä

Yhteistyö SodaStream

Pidempään blogiani seuranneet muistavat varmasti minun kirjoittaneen jo kahdesti SodaStream hiilihapotuslaitteessa. Minä olen suuri kuplaveden tai "vichyn" ystävä kuten sitä pikkutyttönä kutsuin. Jo lapsena vinguin hiilihapotuslaitetta kotiimme mutta vanhempani eivät halunneet enää yhtä lisälaitetta keittiöömme. Ymmärrän nyt miksi mutta lapsena en alkuunkaan. Itsekään en halua nykyään mitään turhia laitteita kotiin pölyttymään. Toisaalta limsa ja "vichykin" olivat noihin aikoihin "kerran viikossa saunan jälkeen" -elämyksiä. Myöskään ilmastomuutoksesta tai muovikierrättämisestä ei puhuttu yhtään mitään minun lapsuudessani. Pullotkin olivat lasisia.

Ensimmäinen SodaStreamin laite saapui omaan keittiööni 2017 ja siihen loppui kuplaveden kantaminen kotiin selkä vääränä. Ei enää tyhjien muovipullojen palauttamista kauppaan vaan ainoastaan hiilihappopatruuna sen tyhjennyttyä, jotta saan ostettua uuden tilalle. Kätevää, helppoa ja ekologista. Laite vaihtui toiseen SodaStreamin malliin syksyllä 2018 SodaStream yhteistyön myötä. Ensimmäinen laitteeni sai uuden kodin opiskelijataloudessa koska itsehän en kahta laitetta tarvitse. Tein onnelliseksi tutun opiskelijatytön, joka ei myöskään halua enää kantaa kotiin turhaan muovipulloja.


Sain vuoden alkupuolella SodaStreamilta testaukseen uusia Suomen markkinoille tulevia Fruit Drops -makuaromeja. Lähdin mielenkiinnosta mukaan näiden testaamiseen koska aiemmin olen suhtautunut kaikkiin "aromivalmisteihin" todella skeptisesti. Vatsani ei siedä aspartaamia makeutusaineena edes pieniäkään määriä. En ota kantaa onko se terveydelle haitallista vai ei mutta aspartaamilla makeutettuja tuotteita ei meille koskaan osteta. En nimittäin halua viettää vatsakrampeissa loppupäivää nautittuani aspartaamia.


Olen tähän saakka maustanut kuplaveteni marjoilla ja hedelmillä. Olen allerginen koivunsiitepölylle ja sen ristiallergiana myös kivellisille hedelmille (mm. omena, päärynä, luumu, persikka, kirsikka). Olen enimmäkseen puristanut sitruunan- ja appelsiininmehua kuplaveteeni. Myös marjoja kuten mustikka, mansikka ja vadelma on kuplavesilasiini päätynyt usein. Joskus kun on ollut oikein juhlava hetki olen jopa saattanut lisätä sinne pitaijaa tai granaattiomenaa. Myös sitruunamelissan ja mintunlehdistä saa makua.


Mutta aina kotoa ei löydykään marjoja tai hedelmiä kun tekee mieli kuplajuomaa. SodaStreamin uusia Fruit Drops -makuaromeja on peräti kuutta eri makuja. Persikka, sitruunamansikka, greippi, vadelma, appelsiini ja sitruunalime. Valittua Fruit Drops -makuaromia lisätään vain noin 1/2 tl yhteen litraan hiilihapotettua vettä. Olen itse kokenut, että tämä on juuri sopiva määrä antamaan makua mutta jokainen voi toki omien makumieltymysten mukaan lisätäkin makuaromia.

Yksi makuaromi pullo on vain 40 ml mutta siitä riittää makua 20 litraan ohjeiden mukaan valmistettua kuplajuomaa. Avaamaton pullo voidaan pitää huoneenlämmössä mutta avattuna se säilytetään jääkaapissa. Pulloissa, jotka itse sain on "parasta ennen päiväys joulukuu 2019" mutta tuskin niitä sinne saakka edes riittää :) 

 Persikka - Peach Drops

Mutta mistä Fruit Drops -makuaromit oikein koostuvat? Ne koostuvat vain luontaisia aromeista: sitruuna, mansikka, lime, greippi, vadelma, persikka, appelsiini. 

Tuotteeseen ei ole lisätty sokeria tai mitään keinotekoisia makeutusaineita eikä väriaineita tai aromeja. Tästä suuri plussa! Ei siis pelkoa aspartaamista ja vatsaväänteistä - huh!

Ravintosisältö per 100 ml ohjeiden mukaan valmistettua juomaa.
energiaa 4 kJ/ 0,9 kcal
rasvaa 0 g
josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g
hiilihydraatteja 0 g
josta sokereita 0 g
proteiineja 0 g
suolaa 0,00 g

Vadelma - Raspberry Drops

Sitruunamansikka - Lemon Strawbetty Drops

Kaikkia juomia olen testaillut mutta vadelmamakuinen makupullo on melkein jo tyhjä! Toinen ehdoton suosikkini on sitruunamansikka. Ottaessani kuvia tähän postaukseen ei lähikaupassa ollut yhtään kuvaukseen kelpaavaa mansikkaa joten siksi kuvassa on vesimeloni sitruunan kanssa. Ainakaan vielä ei vesimelonin makua löydy Fruit Drops -makuaromeista mutta ehkä jonain päivänä.

Sitruunalime - Lemon Lime Drops  


Vaikea näitä on muita makuja on laittaa mihinkään makujärjestykseen koska kaikille mauille on aikansa ja paikkansa. Olen myös nauttinut persikkaisesta mausta paljon koska muuten pystyn sitä syömään vain säilykkeenä kuten tuon valokuvan persikkani. Tarjoilin makuvettä myös vierailleni sunnuntaina ja kovasti tuli kyselyitä "Mitä uutta makuvettä tämä oikein on? Raikas maku." Heitä vähän nauratti ensin kun näytin pientä SodaStreamin pulloa, josta maku oli peräisin mutta pakkohan se oli uskoa kun jääkaapista ei muita makuvesiä löytynyt.

Fruit Drops -makuaromit maksavat vajaa 10€ vähän kaupasta riippuen ja siitä yhdestä pullosta saa todella 20 litraa makoista kuplajuomaa. SodaStreamin Fruit Drops -makuaromit yllättivät minut erittäin positiivisesti. Kiitos sokerittomuus, kalorittomuus ja ennen kaikkea se ettei tuote sisällä keinotekoisia makeutusaineita, väriaineita tai aromeja. 

Appelsiini - Orange Drops / Greippi - Grapefruit Drops


helmikuuta 24, 2019

Värikäs Frazada tuo iloa kotiisi


Olen koko ikäni haaveillut matkasta Peruun sekä siitä, että näkisin Andit. Meillä oli lapsuudenkodissani kirja Conquistadoreista - Amerikan mantereen valloittajista. Kirja oli täynnä aivan mielettömiä kuvia Perusta ja selaisin sitä innolla. Olen jopa unissani vaeltanut Inca trailia entiseen inkakaupunkiin Machu Picchuun ja tuijottanut Auringon temppeliä. Vielä en Peruun saakka ole päässyt kuin matkaamalla iltaisin Höyhensaarille mutta pari viikkoa sitten sain nähdä Andien naisten käsin tekemiä värikkäitä kankaita melkein kotinurkillani täällä Suomessa.

Ystäväni Minna, joka omistaa Mäntylinnan huoneistomajoituksen laittoi minulle viestiä. "Menen käymään Frazadassa huomenna - tulisitko mukaan? Mulla on haussa kapea "matto" Mäntylinnan mustan sohvan istuinosan päälle." Klikkasin auki Minnan lähettämän Fradazan nettisivun ja nähdessäni värikkäät kankaat ei minua kahdesti tarvinnut kutsua. Minähän rakastan värejä joten Audin nokka kohden Metsäpurontietä Maunulassa.

Kuva Pixabay

"Frazadat ovat Andien naisten jo vuosisatojen ajan kutomia lämpimiä kankaita, joita käytetään mattoina tai huopina. Värit ja kuviot kertovat tarinaa paikkakunnasta, perhetapahtumasta, luonnonilmiöistä... Materiaaleina käytetään itse kerityn lampaanvillan lisäksi joskus myös laaman- ja alpakanvillaa. Langat värjätään käsin, ja luonnon väriaineita käytetään runsaasti. Kudontatekniikat siirtyvät äidiltä tyttärelle." Frazada


Me vierailimme Minnan kanssa Frazadan pop-up -myymälässä, joka löytyy siis osoitteesta Metsäpurontie 19-21. Pop up -myymälä on avoinna joka maanantai 15.30-18.30, sekä hyvin joustavasti sopimuksen mukaan. Myymälä löytyy katutasosta ja vinkkinä se on lähellä Maunulan asukastalo Saunabaaria. Tämä arkkitehti Viljo Revellin 1951 suunnittelema rakennus palveli aikanaan nimensä mukaisesti yhteissaunana 500 kylpijälle iltaa kohden. SAUNA -kirjaimetkin on palautettu 2007 takaisin talon julkisivuun.
Lainattu Frazadan nettisivuilta

Ulkona oli ehtinyt jo hämärtyä mutta astuessamme sisälle siellä melkein paistoi Andien aurinko sillä niin värikkäitä ja iloisia nämä Andien naisten kutomat frazadat ovat. Meidät otti vastaan Pia, jonka ansiosta näitä iloisen värisiä frazadoita on saatavilla myös Suomessa. Hän on itse löytänyt frazadat vaeltaessaan Andeilla ja aloittanut myös niiden tuomisen Suomeen.

"Näin syntyy frazada: keritystä, karstatusta, kehrätystä ja värjätystä villasta. Loimen toinen pää sidotaan kutojan vyötärölle ja toinen esim. seinällä olevaan koukkuun. Yksi frazada kootaan kahdesta kappaleesta yhteen ompelemalla. Sauma ja reunat voidaan vielä koristella ompelein. Yhden frazadan kutominen kestää noin kaksi viikkoa." 

Lainattu Frazadan Instagramista 

Pia kertoi myös, että tuotteiden ostoprosessissa panostetaan siihen, että niitä tekeville käsityöläisille - perulaisille naisille - jää mahdollisimman suuri osa tuotteen hinnasta. Tämä on minusta suurenmoista ja vastuullista toimintaa - arvostan! Naiset pystyvät ansaitsemaan perheelle toimeentuloa tehden frazadoita kotonaan eikä heidän tarvitse jättää kotiseutujaan mennäkseen töihin suuriin taajamiin tai kaupunkeihin. 


Koska frazadat on kudottu käsityöläisten kotona, ehkä ulkonakin tai maalattiaisissa huoneissa kannattaa ne käyttöönotettaessa kunnolla tomuttaa.

Villahan on materiaalina likaa hylkivä joten hyvin pitkälle pärjää vain tuulettamalla frazadaa ja pyyhkimällä mahdollisia tahroja siitä pois. Talvella kun on lunta villamatot rakastavat pakkaslumikylpyjä. Muistan, että meillä kotona villamatot tampattiin aina pakkaspäivinä lumihangessa. Omassa kodissani minulla ei tällä hetkellä ole yhtään villamattoa mutta jos olisi veisin ne ehdottomasti ulos hankeen.

Perulaiset naiset suosittelevat maton pesemistä kylmässä vedessä käsin tai jaloin. Pia kertoi, että mattoja poljetaan pestessä kuin viinirypäleitäkin niitä käsitellessä. Voit kurkistaa tästä miten Pia suosittelee frazadoita pestäväksi kotioloissa.


Minna löysi oman frazadansa meidän reissultamme ja se on nyt Mäntylinnan huoneistonmajoituksen sohvalla. Eikös näytäkin upealta tässä 50-luvun tyyliin sisustetussa asunnossa? Jos sinua kiinnostaa lukea minun vierailustani Mäntylinnassa niin tästä pääset parin vuoden takaiseen kesäyöpymiseeni siellä.



Kiitos Pialle mukavasta juttutuokiosta Frazadan pop-up -myymälässä!

Kuva Pixabay

helmikuuta 22, 2019

Ateneumin Frantisek Kupka näyttely on "modernia värien runoutta"


Tänään Ateneumissa avautuu Frantisek Kupkan laaja retrospektiivi taidenäyttely, joka on ehdottomasti yksi tämän kevään kohokohta Helsingin taidetarjonnassa. Pääsin itse eilen virallisissa kutsuvierasavajaisissa sukeltamaan tsekkiläisen abstraktin taiteen pioneerin Frantisek Kupkan (1871-1957) maailmaan. Kupkan taidetta on kuvailtu moderniksi värien runoudeksi ja sitä se todella on. Tässä näyttelyssä on värikkyyttä!


Näyttelyssä on myös ihan mieletöntä voimaa ja energiaa. En koskaan aiemmin ole nähnyt näin laajasti Kupkan töitä yhden katon alla. Olen kyllä ihaillut Kupkan töitä Guggenheim -museossa New Yorkin Upper East Sidella Manhattanilla. Myös Pariisin Pompidou keskuksessa minulla on ollut mahdollisuus nähdä Kupkaa. Prahan Kansallisgalleriaan en valitettavasti työreissullani toissa kesänä ehtinyt edes piipahtamaan mikä minua harmitti. Ateneumin näyttely avaa koko Kupkan pitkän elämän ja läpileikkauksen hänen tuotannostaan nyt Helsingissä upeasti.

Taiteilija ja hänen vaimonsa, 1908 öljy

Kupkan monipuolinen ja loputon kiinnostus maailmaan, tieteen ja ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen on myös ihan käsittämätön. Hän uudistui urallaan monta kertaa kulkien kohden suurta pelkistymistä. Ateneumista salista toiseen kävellessään kokee koko ajan jotain uutta. Lähdetään liikkeelle hyvin perinteisistä muotokuvista ja päädytään pelkistetyn abstrakteihin geometrisiin sommitelmiin. Taulujen ripustus ja saleissa käytetyt seinävärit oli toteutettu myös taidokkaasti. Näyttely imaisi minut niin totaalisesti mukaansa, että unohdin mennä kuuntelemaan Tsekin kulttuuriministeri Antonín Stanekin näyttelyn avajaispuheen.

Bibliofiili, 1899 öljy

Omakuva, 1905 öljy

Praha - Wien - Pariisi



Frantisek Kupka syntyy 1871 Itävalta-Unkarissa perheensä vanhimmaksi pojaksi. Vain kymmenvuotiaana hän menettää äitinsä ja tapahtuma vaikuttaa Kupkaan syvästi. Kolme vuotta myöhemmin Kupka työskentelee jo satulasepän oppipoikana ja perehtyy myös spiritismiin. 17-vuotiaana Frantisek aloittaa taideopinnot, jotka jatkuvat vuoteen 1892 ensin piirustuskoulussa ja sitten Prahan Taideakatemiassa. Kupka maalaa historiallisia ja isänmaallisia aiheita.

Vuosina 1892-1895 Kupka opiskelee taidetta Wienissä kolmen lukuvuoden ajan. Hän perehtyy myös teosofian ja filosofiaankin. Frantisek tapaa tanskalaisen muotisuunnittelija Maria Bruhnin, jonka kanssa hän matkustelee. 

Vuonna 1896 Kupka asettuu Pariisin Motmartrelle, jossa hän opiskelee hetken Académie Julianissa ja tapaa myös tsekkiläisen Alfons Muchan, joka oli kuuluisa art nouveau -suunnan taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija. Vuotta myöhemmin Kupka muuttaa asumaan yhteen Maria Bruhnin kanssa ja maalaa työnsä Bioliofiili, jolla hän pääsee ensimmäistä kertaa Pariisin Salonkiin 1899. Maria Bruhn menehtyy syöpään.

Syysaurinko, 1906 öljy

Yhteiskuntakriitikko - Kupka kuvittajana


Kupka perii Maria Bruhnilta rahaa, jonka turvin hän vuokraa pienen ateljeen Mortmartrelta. Hän elättää itsensä tekemällä lehtiin satiirisia piirroksia ja julisteita, kuvittamalla kirjoja ja lehtiä. Kupka osallistuu myös Pariisin maailmannäyttelyyn litografiallaan Hullut, josta hän saa hopeamitalin. Hän toimii myös meediona.

Kupka tapaa 1904 tulevan vaimonsa Eugénie Cécilie Straubin ja hänen 3-vuotiaan tyttärensä. Maantieteilijä ja historioitsija Élisée Reclus pyytää Kupkaa kuvittamaan hänen moniosaisen toksensa Ihminen ja maa (L'Homme et la Terre). Ateneumissa on nähtävillä hienoja kuvituksia liittyen tähän teokseen. Kupka tutustuu myös taitelijoihin, jotka perustavat Section d ' Dor -ryhmään. Hän osallistuu myös ensimmäistä kertaa 1906 Pariisin Syyssalonkiin työllään Syysaurinko.

Rauha, L'Assiette au beurre -lehden erikoisnumero, 1904

Arkaaiset aiheet, katujen ihmiset

Kuvitustöiden jälkeen Kupka kyseenalaistaa todellisuuden kuvaukseen perustuvaa tapaa maalata. Vuosina 1908-1910 syntyy Miestennielijät (Gigolettes) sarja, jossa malleina ovat pariisilaiset prostituoidut ja parittajat. Kupka kuvaa heidät arkaaisesti, tyylitellysti. Tämä kuvaamistapa on sukua kreetalaisten ja minolaisten palatsien seinämaalauksiin.

Punainen miestennielijä, 1909 öljy

"Kun iltaisin lähden aherrukseni jälkeen ateljeestani Puteauxissa törmäsin miestennielijöihin. Älä kauhistu, minusta heissä oli ainesta taiteilijan silmälle. Heillä oli kampauksia, jollaisia edes Knidoksen aarteen veistäjät eivät olisi koskaan ikuistaneet friiseihinsä." (F. Kupka)

Huulipuna I, 1908 öljy

Harjoitelma Lysistrate-näytelmän aloituskuvaksi, 1909-1910 vesiväri


Murroskohta - Pianon koskettimet, Järvi 1909


Kupkan teos Pianon koskettimet, Järvi oli  käännekohta hänen urallaan. Teos on siirtymäkaudelta kun Kupka alkaa lähestyä abstraktia taidetta. Teoksen alareunassa on mustavalkoisilla koskettimilla pianistin sormet. Koskettimet heijastuvat veteen ja yhdistyvät pystysuorina muotoina järven kautta ympäröivään luontoon. Pystysuorat muodot olivat Kupkan taiteessa seuraavina vuosina keskeisessä osassa. 

Pianonkoskettimet, Järvi 1909 öljy

Pintoja väreillä


Frantisek Kupka tutki liikkeen, värien ja valon kuvaamista alkaen vähitellen siirtymään yhä pelkistetympää ilmaisua kohden. Hän otti itse alastomana aurinkokylpyä ja suhtautui hyvin luontevasti ihmisvartaloon. Malleina maalauksissa toimivat usein myös oma vaimo ja tytärpuolikin. 

Kupka teki lukemattomia harjoitelmia, joita on esillä myös Ateneumissa. Hän on äärettömän kiinnostunut tähtitieteen ja radiologian uusimmista oivalluksista. Kupkan maalauksissa keltaiset ja oranssit edustivat duuria kun siniset ja vihreät puolestaan mollia. 

Pintoja väreillä, 1910-1911 öljy

Pintoja väreillä, Suuri alaston, 1909-1910 öljy


Musiikillista taidetta


Tilan, ajan ja liikkeen suhde sekä sen kuvallinen viestintä kiehtoivat Kupkaa. Vuosina 1909-1912 hän pohti liikkeen kuvaamista monella tavalla. Hänen tavoitteena oli luoda maalauksia, jotka rakentuisivat kuin Bachin Fuuga. Vuonna 1912 hän esitteli Pariisin Syyssalongissa kaksi Amorfa -sarjan maalausta, jotka ovat ei-esittäviä teoksia.  Kupka tutkii myös prisman värien ominaisuuksia ja elliptisiä liikkeitä. 

Newtonin renkaat, harjoitelma teokseen
Kaksivärinen fuuga, 1912 öljy

Harjoitelma teokseen Pystysuorien kieli, 1911 öljy

Abstraktion voima


Frantisek Kupka tekee kahdenlaisia ei-esittäviä maalauksia: rytmikkäitä pystymuotoja ja voimakkaan pyörteisiä muotoja. Pyöreät muodot ilmaiset liikettä ja pystymuodot pysähtyneisyyttä. Kupka tutkii myös arkkitehtuuria. Häntä kiinnostavat rakenteellisuus, ulottuvuudet, suhteiden ja tilan jäsentäminen. Kupkaa inspiroivat niin gotiikan ajan katedraalit ja niiden värillisten lasien läpinäkyvät sisätilat kuin fysikaaliset ilmiöt.

Vilkkaita viivoja I, 1920 öljy

Väripintoja (Talven muistoja), 1915-1923 öljy

Muoto ja väri


Kupka tekee kokeiluita liikkuvalla, dynaamisella viivalla. Toisaalta Arabeski- ja Energiset -sarjan teoksissa on rikottua viivaa, jossa työ on sommiteltu kahteen samanlaiseen osaan. Monissa teoksissa väri ja muoto muodostavat parin: sininen on terävien diagonaalien väri kun oranssi taas orgaaninen pehmeyden väri. Noin vuoden 1925 paikkeilla Kupka hylkää pyörteiset muodot ja alkaa tukia kolmiomuotoja, joita hän nimitti diagonaaleiksi. Tämän ajan maalauksissa on kaleidoskooppimaisia muotoja ja ulottuvuuksia.

Sinooperin muoto I, 1923 öljy

Kone-estetiikka

Frantisek Kupkan vuosina 1925-1935 maalaama teosten joukko on nimetty masinismiksi. Hän inspiroituu erilaisista koneista ja työhuoneensa ikkunasta näkyvistä tehtaista sekä myös jazz-musiikista. Hän palaa hetkeksi kuvaamaan todellisuutta. Tässä Ateneumin näyttelysalissa soi ihanasti jazz taustalla.

Staccato I, 1928 öljy

Levollinen ja tilallinen abstraktio


Frantisek Kupka siirtyy 1940-luvulta lähtien vielä radikaalimpaan vaiheeseen. Hän palaa varhaisempien vuosien tutkimuksiin diagonaalisten ja pystymuotojen tutkimiseen. Vuodesta 1935 eteenpäin Kupka työstää vastavoimiin keskittyvää Sarja C:tä. Hän palaa muotojen ja pintojen runsauteen. 

Viimeisen kauden teoksissaan Kupka pyrkii yhä selkeämmin pelkistämisen harmoniaan. Hän laajensi aiempaa kuvallisten elementtien tutkimistaan ja leikitteli massan ja tyhjyyden, pysty- ja vaakamuotojen vastavoimalla. Kolme sinistä ja kolme punaista vuodelta 1957 on mielestäni todella maaginen. Sitä olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan. Tähän maalaukseen on kuljettu pitkä matka muotokuvamaalarista ei-esittävään taidemaalariin. 

Vuonna 1957 Frantisek Kupka menehtyi 86-vuoden ikäisenä vain muutamia viikkoja ennen Salongin avaamista, jossa nähtiin kaksi hänen maalaustaan


Konstruktio II, 1951-1952 öljy

Kolme sinistä ja kolme punaista, 1957 öljy 



Kiitos Ateneum taide-elämyksestä jälleen kerran!
Huikea näyttely!