EMMAn Futuromania - asumisen tulevaisuusutopiat 50-60 -luvuilla kiehtovat edelleen

EMMAn Futuromania - Designing Future Living on mielenkiintoinen näyttely, joka on avoinna vielä 17.2. asti. Näyttelykeskus WeeGeessä pääsee kurkistamaan minkälaisia tulevaisuuden visioita ja utopioitakin on ollut 1950-1960 -luvuilla. Arkkitehtejä, ympäristösuunnittelijoita, muotoilijoita ja taiteilijoita on aina kiehtonut tulevaisuus. Yli puoli vuosisataa sitten tulevaisuus on nähty täynnä rajattomia resursseja ja runsaasti vapaa-aikaa.

Espoon modernin taiteen museossa voi tutustua mm. Matti Suurosen erikoiseen, ufomaiseen Futuro-taloon. Näyttelyssä esitellään myös Armi Ratian filosofiaa tulevaisuuden asumisympäristöstä Marikylä-rakennuksissa, jotka on toteuttanut arkkitehti Aarne Ruusuvuori. Tapio Wirkkalan vuonna 1958 suunnittelema Tulevaisuuden kaupunki 2000 on melkoisen huikea visio.

Aamu Song ja Johan Olin (COMPANY) toteuttivat Futuromania -näyttelyyn Korttitalo-teoksen, johon yleisö pääsi osallistumaan. Korttitalo haastaa pohtimaan tulevaisuuden asumista tämän päivän näkökulmasta.

Johan Olin esittelemässä Korttitalo-teosta näyttelyn pressissä 5.6.2018.

"1950-1960 -luvuilla elettiin atomi-, avaruus- ja muoviaikaa. Ihminen siirtyi kohti mobiilia elämäntapaa, jossa lentomatkustaminen yleistyi ja päästiin kuun pinnalle saakka. Arkkitehtuurissa kehitettiin modulaarisuutta, elementtirakentamista ja standardisointia. Ajateltiin, että rakennusten tulee olla helposti muunneltavissa ja sarjallisesti tuotettavissa." EMMA, Futuromania

Tapio Wirkkala, Tulevaisuuden kaupunki 2000

Tapio Wirkkala Brysselin maailmannäyttelyyn 1958 toteuttama Tulevaisuuden kaupunki 2000 -kilpailuehdotus on aivan huikea! Tässä visioidaan uuden vuosituhannen kaupungin koostuvan suurista ja veistoksellista asuinkortteleista. Osa kennomaisista taloista on rakennettu veden päällä kuin öljynporauslautat. Osa asuintaloista on taas sienimäisiä torneja, joihin asukkaan siirtyvät sähköllä toimivan monorailin avulla.

Tapio Wirkkalan Tulevaisuuden kaupunki 2000 -ehdotus voitti Brysselin maailmannäyttelyssä ensimmäisen palkinnon. Kun katsoo EMMAssa Wirkkalan taidokkaita piirustuksia tulee vääjäämättä mieleen joku vanha scifi-elokuva. Mietin pitkään oliko tuossa yhdessä piirroksessa kuvattu jo tietokonetta koska ensimmäinen "näköpuhelin" keksittiin vasta monta vuosikymmentä myöhemmin. Wirkkalan visioissa ihmiset liikkuvat myös ilmassa pienillä "lentokoneilla".

Tapio Wirkkalan alkuperäinen Brysselin maailmannäyttelyyn 1958 tehty pienoismalli  on kadonnut. Onneksi Voima Graphics on tehnyt jäljellä olevista dokumenteista 3D-animaation, joka on nähtävillä Futuromania -näyttelyssä. Tämän mallinnoksen avulla pääsee ikään kuin kävelemään ja kurkistelemaan miltä Wirkkalan visioima 2000 -luvun kaupunki näyttäisi. Vielä ei Helsingissä eikä muuallakaan pääkaupunkiseudulla olla siirretty liikkumaan monoraililla ilmojen halki mutta metro on saatu pääkaupunkiseudulle. Ihan viimeisimpien vuosien aikana on alettu myös rakentaa "pilvenpiirtäjiä" kaupunkikuvaan.

Matti Suuronen, Futuro-talo ja Casa Finlandia -sarja

Arkkitehti Matti Suurosen (1933-2013) suunnittelema utopistinen muovitalo Futoro täytti viime vuonna 50 vuotta. Tämä ufomainen talo esiteltiin televisiolle ja lehdistölle ensimmäistä kertaa Polykem Oy:n tehtaalla Hiekkaharjussa maaliskuun lopussa 1968. Kansainvälisen läpimurron talo koki vuonna lokakuussa 1968 kun kolmas Futuro-talo (nro 002) osallistui Lontoossa Finnfocus-vientinäyttelyyn.

Futuro-talo on suljettuna näin talviaikaan mutta voit kurkistaa aiemmin tekemästäni postauksesta "Avaruusasumista 60-luvun tyyliin" minkälaiset näkymät sen sisätiloissa on. Futuro-talossa kannattaa ehdottomasti kesällä myös piipahtaa sisällä. EMMAn pihalla oleva on ensimmäinen sarjavalmistettu (nro 001) talo. Tämä "avaruustalo" oli edesmenneen näyttelijä Matti Kuuslan hallussa 1968-2011 Hirvensalmella ennen siirtymistään Näyttelykeskus WeeGeelle. Futuro-talon yhteydessä on pakko mainita myös saman aikakauden Fiskamin astiat, joista löytyy myös postaus "Kattaus, kaatis vai koriste?". 1960-lukuhan oli valtaisa muovin aikakausi!

Matti Suuronen on tehnyt myös mielenkiintoisen Casa Finlandia -sarjan ja sen rakennuspiirustuksia sekä pienoismalleja on myös esillä EMMAssa runsaasti. Casa Finlandia -sarjaa kuului huoltoasema CF-100/200 (1969), kioski CF-10 (1970) sekä asuin- ja liikerakennus CF-45 (1971), joka tunnetaan myös nimellä Venturo. Kaikki rakennukset on suunniteltu sarjavalmisteiseksi ja siten, että ne ovat kestäviä, helposti kuljetettavia ja pystytettäviä paikoilleen. Numerot CF-sarjan rakennusten yhteydessä tarkoittavat rakennusten neliömääriä.

Jos liikkuu Suomessa voi vielä löytää näitä Suurosen futuristisia rakennuksia. Vantaan Hiekkaharjun vesitornin kupeessa on St1 huoltoasema, joka on Matti Suurosen CF-sarjasta. Aikoinaan on myös ollut Lempäälässä puolta pienempi huoltoasema mutta se on saatettu jo purkaa. CF-sarjasta ei tullut samanlaista menestystä kuin Futurosta, joten harmi jos muutamatkin katoavat kaupunkikuvasta.

"Suomessakin materiaalien niukkuus 1960-luvun mittaan muuttua yltäkylläiseksi kulutuskulttuuriksi. Kritiikitön usko jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ja teknologian voittamattomuuteen kuitenkin hiipui vuoden 1973 öljykriisin seurauksena. 

Samalla ympäristötietoisuus alkoi kyseenalaistaa kasvun ideologiaa. Muovin käyttö ei kuitenkaan loppunut tähän. 1960-luvun muovituotteet olivat olleet ylellisiä ja utopistisia eikä materiaaleissa säästelty. Öljykriisin jälkeen muoviteollisuus suuntautui rakennus-, kulkuväline- ja pakkausteollisuuteen ja muovi alkoi kulkeutua joka puolelle ihmisten elinpiiriä." EMMA, Futuromania

Aarne Ruusuvuori, Marikylä

Armi Ratia oli perustanut Marimekon jo vuonna 50-luvun alussa. Vuonna 1962 Ratia määritteli yksitoista vuotta aiemmin perustamansa Marimekon "elämisenlaatua ohjaavaksi kulttuuri-ilmiöksi". Armi Ratia kiinnostui kulttuurifilosofi Marshall MacLuhanin "maailmanlaajuinen kylä" -ajattelusta. Ratia lähti rakentamaan visiota Marikylästä, jonka tarkoituksena oli toimia Marimekon tuotesuunnittelun laboratoriona, luoda asuinyhteisö työntekijöille ja kehittää uusia elämäntapoja. 

Arkkitehti Aarne Ruusuvuori suunnitteli Armi Ratian visioimat Marikylän ensimmäiset kokeelliset puutalot. Ruusuvuoren taloissa noudatettiin ajanmukaista muunneltavuutta, elementtirakentamista ja uusia rakennusmateriaaleja. Armi Ratian yhteiskuntafilosofian mukaan normien ja tuotantoelämän rakenteiden muutos voisi johtaa inhimillisempään ja yhteisöllisempään elämäntapaan. 

Loppujen lopuksi Bökarsiin toteutui vain yksi Marikylän taloista vuonna 1967. Talo on edelleen pystyssä mutta se on ainakin viime kesänä julkaistun Hesarin jutun perusteella aika huonokuntoinen. Futuromania -näyttelyssä on myös pienoismalli Marisauna rakennuksesta. 

EMMAn näyttelyssä esitellään myös Aarne Ruusuvuoren Huomispäivän talo (1955), jossa hyödynnettiin Matti Suurosen tavoin muovimateriaaleja.

EMMAn Futuromania -näyttely herätti minussa lukuisia ajatuksia. Kotimatkalla pohdin pitkään sitä miten eri tavalla on ajateltu 1950-1960 -luvuilla verrattuna siihen me tällä hetkellä tuumailemme. Pitkän sota-ajan ja jälleenrakentamisen jälkeen 1950 ja 1960 luvuilla haluttiin varmasti elää rohkeammin ja se näkyi myös suunnitelmissa ja ihanteissa. Osa visioista on ollut melko utopistisiakin. Muovi oli vallankumouksellinen materiaalia ja se tuntui ylelliseltä käytössä. Muovi haittavaikutukset eivät silloin tuntuneet samoilta kuin nykyään. Öljykriisi herätti ihmiset!

Ehdottomasti suositeltava näyttely joten kannattaa piipahtaa!