Turun pikapyrähdys sisälsi taidetta, pizzaa, kauniita maisemia ja jokirannan tunnelmia

Terveisiä Suomen Turusta! Vietän tällä erää viimeistä kesälomaviikkoani joten torstai oli touhua täynnä oleva päivä. Sähköpostiin oli kilahtanut kutsu Aboa Vetus & Ars Novan taidenäyttelyn avajaisiin. Ihan selkeästi nyt olisi taas aika (LUE: kun on sitä aikaa nyt lomalla) kääntää Audin nokka kohden Turkua ja uusia taide-elämyksiä. Tosin matkalla ehdittiin piipahtaa Salossakin katsomassa taidetta ja otettiin myös pikaisesti haltuun Kirjakkalakin. Mottonihan on "Vierivät kivet eivät sammaloidu." 

Keväällä 2017 osallistuin Aboa Vetus & Ars Novan mielenkiintoiseen bloggaajapäivään. Sain myös elämäni ensimmäisen kerran kokea Minuuttitaidetreffit. Tämän visiitin jälkeen en suureksi harmikseni ole ehtinyt tähän erilaiseen turkulaiseen taidemuseoon vaikka Turussa olen vieraillutkin. Itäisen Rantakadun tiloissa yhdistyy "Vanha Turku & Uusi taide" ainutlaatuisesti "saman katon alla". Historia ja nykytaide sopivat mielestäni äärimmäisen hyvin yhteen. Lisäksi entinen Rettigin barokkiklassistinen rakennus puutarhoineen on aina kaunista katsottavaa ja koettavaa.

Saavuin hyvissä ajoin Turkuun joten olisi aikaa katsella ja fiilistellä miltä kesäinen Turku näyttäisi. Taivaalle alkoi kerääntyä sen verran mustia pilviä, että päätin liikkua vain Aurajoen rannalla jos virkistävä kesäsade sattuisi yllättämään. Lämpömittari huiteli taas lähellä +30C astetta joten tuntui siltä, että liikkuminen lähes tuulettomassa Turussa kannattaisi minimoida etten sitten itse avajaisissa näyttäisi kuin suoraan saunan löylyhuoneesta tulleelta. Kannatti hylätä suosiolla ajatus ottaa cityfillari alleen.

Aurajoessa kellui taas taidetta. Taiteilija Reima Nurmikon Haahkat olivat palanneet jokeen. Nämä jättihaahkat ilmestyvät joka vuosi Aurajokeen. Turussa asuva ystäväni kertoi ettei haahkojen saapumisesta koskaan tiedoteta vaan osa teoksen viehättävyyttä on juuri tämä yllätyksellisyys.

Linnut löytyvät kirjastosillan ja tuomiokirkkosillan välistä. Viisi haahkaa lepää veden pinnalla ja kuudesta tunkeutuu läpi jätelautasta. Nurmikon teos kuvaa ympäristön tilan heikkenemistä. Taiteilija on maalannut osan linnuista uudelleen ilmentämään veden muutoksia.

Vuonna 2012 paljastettiin myös toinen patsas Aurajoen rantatörmällä. Tässä aiheena on Aleksanteri I ja Ruotsin kruunuprinssi Kaarle XIV tapaaminen Turussa 1812. 

Jos on Turussa liikkeellä lasten kanssa kannattaa etsiä jokirantaan piilotettuja lasten tekemiä patsaita. Näitä miniatyyripatsaita on peräti 28 ja niiden etsimiseen voi ladata sovelluksenkin. Vähän "erilaista Pokemon Go -peliä" :) ja tästä saat lisätietoa.

Itse suurena arkkitehtuurin ystävänä kuljen aina pää kenossa ja niska vinossa tiirailemassa kauniita rakennuksia ja niiden yksityiskohtia. Aurajoen rannalta löytyy muuten Turun vanhin puurakenteinen punainen ihana Qwenselin talo peräti 1700-luvulta. Tässä kuvassa olen näemmä keskittynyt enemmän tällä kertaa runsaana kukkivaan asetelmaan mutta tuolla taustalla talokin on :) Kannattaa piipahtaa!

Turussa raivosi 60-70 -luvuilla ns. Turun tauti eli vanhoja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia purettiin surutta. Tilalle nousi täysin erilaista arkkitehtuuria edustavia  uudisrakennuksia. Onneksi kaikkea kaunista ja vanhaa ei täälläkään ehditty tässä purkuvimmassa tuhota. Tosin samaa tapahtui monissa kaupungeissa Suomessa kun kaupunkikuvaa haluttiin kehittää ja myös asunnoista oli huutava pula.

Lämmin sää ja kiertely jokirannassa sai aikaan kiljuvan sudennälän. Ensimmäiseksi mieleen nousivat PUB Niska ja Mikael Björklundin erinomaiset, suussa sulavat peltileivät. Mutta pakko myöntää, että laiskuus ja kuumuus kuiskivat "ettei kannata lähteä merta edemmäs kalaan" kun suoraan nenän edessä oli Tintå. Erinomainen valinta oli myös Tintå ja terassilla istuessa oli mukava katsella ohikulkijoita. Edes ampiaiset eivät pahemmin kiusanneet. Sain ensin erehdyksessä väärän pizzan mutta asia korjattiin erittäin nopeasti ja pahoittelun kera "juomat olivat on the house" kömmähdyksen takia. Loimulohen, smetanan ja kesäsipulin kombo oli oikein makoisa!

Ja sitten olikin jo aika siirtyä Aurajoen toiselle puolelle Aboa Vetus & Ars Novan Samu Raatikaisen Rough Cuts -taidenäyttelyn avajaisiin. Samu Raatikainen (s.1971) asuu Turussa ja työskentelee Aboa Vetus & Ars Novan taiteilijaresidenssissä tällä hetkellä. Näyttely löytyy toisen kerroksen Takkahuoneesta, josta aukeaa viehättävä parveke Rettigin palatsin kauniiseen puistoon.

Samu Raatikaisen maalaukset Takkahuoneessa ovat kiinnostavan erilaisia. Hän tutkii töissään luontoa ja sen muuttumista. Raatikaiselle uuden etsiminen ja siihen liittyvät riskit kiehtovat taiteilijaa, jolle prosessi ja materiaaleilla kokeilu ovat tärkeitä.

Raatikainen on kehittänyt ihan oman menetelmän, jonka avulla hän siirtää akryylimaalipintoja kollaasimaisesti kankaalle. Akryylimaalista tulee jänniä säikeitä ja aikaansaatu jälki on kiinnostavaa sekä yksityiskohdiltaan hyvin monipuolista. Mikään muu menetelmä ei synnytä tällaista.

"Raatikaisen työskentelyä ohjaa intuitio, sattuman luomat mahdollisuudet ja viittaukset luonnon eloperäiseen kieleen." kertoo Aboa Vetus & Ars Novan näyttelyinfo.

Menin vähän etuajassa näyttelyyn joten olin siellä ensimmäinen vieras. Takkahuoneen tila on hyvin intiimi ja pieni joten onnistuin saamaan valokuvan myös itse taiteilijasta työnsä edessä. Totesimme molemmat, että näyttelynavajaisissa tulee usein keskityttyä moneen muuhun asiaan kuin itse töihin. Avajaisissa tulee keskusteltua tuttujen kanssa joten itse "menen aina myös uudelleen katsomaan vain rauhassa töitä" . Samu oli samaa mieltä ja totesi, että kolmannella kerralla näyttelyt ottaa jo haltuunsa :)

Lainasin alla olevan kuvan Aboa Vetus & Ars Novan sivuilta koska siinä näkyy miten kookas tuo Trapeze teos todellisessa koossaan on kun taitelija työstää sitä. Kokoa työllä on peräti 230x380cm ja siinä on akryyliä, grafiittia, mustetta, hiekkaa ja mineraali kankaalla. Pienessä Takkahuoneessa en saanut siitä yhtään kokokuvaa.

Samu Raatikainen, Trapeze 2018, akryyli, grafiitti, muste, hiekka ja mineraali kankaalle.

Turussa vietetään Taiteiden yötä 16.elokuuta. Samana iltana on Samu Raatinen mahdollista tavata Aboa Vetus & Ars Novan Taiteilijatapaamisessa klo 20. Taiteilija kertoo itse näyttelystään ja taidemuseon ovet ovat avoinna aina klo 24 saakka ja pääsyliput saa -50%. Toki museoon pääsee myös mainiolla Museokortilla! 

Kulkulupa-tapahtumassa 8.-9.9. klo 12-17 on mahdollista puolestaan tutustua Samu Raatikaisen teoksiin ja työskentelyyn vierailemalla taiteilijan työhuoneella (Taiteilijatalo Fimbul, Pääskyvuorentie/Talvitie, 20610 Turku). Lisätiedot: kulkulupa.net.

Aboa Vetus & Ars Novassa on tällä hetkellä muitakin mielenkiintoisia näyttelyitä.

Maria Prymatsenkon satumainen maailma 27.4. - 2.9.2018 

Värikäs pistopaja 8.6. - 2.9.2018

Matkakuumetta 27.4. - 30.9.2018
Luutarha 

Viimeinen silmäys vielä Rettigin puutarhan kauniiseen vehreyteen ennen kotiinlähtöä.

Kiitos Turku ja Aboa Vetus & Ars Nova!