Tammelan Hakkapeliittatapahtuma oli ainutlaatuinen ja omaleimainen

Terveisiä Tammelasta ja 1600-luvulta! Eilinen päiväni oli niin ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen, että se tuli viime yönä uniinkin. Seikkailin nimittäin yöllä hameen pitkät helmat heiluen kaukana nykyajasta :) Mustialan entisen kuninkaankartanon pihapiiriin oli pystytetty hakkapeliittojen havuilla katettu sotilasleiri. Törmäilin kuningas Kustaa II Adolfiin perheineen sekä juhlavasti pukeutuneeseen hoviväkeen vähän väliä. Komeat suomenhevoset hirnahtelevat ja taitavat hakkapeliitat esittelevät taitojaan.

Tarjolla oli 1600-luvun pitopöytä tai vaikka possua vartaasta nälkäiselle. Sepät takoivat alasimiaan kun vieressä valmistui köyttä perinteisellä menetelmällä. Välillä korviini kantautui musiikkiakin vuosisatojen takaa. Olin Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa ja siellä vietettiin 30-vuotisen sodan aikaa! Ei siis mikään ihme, että unessa tämä historiallinen aikakausi jatkui seikkailuineen...

Mutta keitä nämä 30-vuotiseen sotaan osallistuneet hakkapeliitat oikein olivat ja miksi heitä muistellaan täällä Tammelassa? Saatat hämärästi muistaa kuulleesi tuon sanan koulun historiantunnilla. Tai autosi alla on ehkä talvisaikaan laadukkaat Nokian Hakkapeliitta talvirenkaat. Tuntuuko, että urheilukisojen kannustushuuto "Hakkaa päälle!" kuulostaa jotenkin tutulta mutta liittyykö se jotenkin tähän tapahtumaan? Ja mikä ihme mahtaa olla 30-vuotinen sota? Kurkistetaan pikaisesti 1600-luvulle ottamaan asioista vähän enemmän selvää.

1600-luvulla Suomi oli yksi osa Ruotsin kuningaskuntaa. Suomi oli osa läntistä naapurimaatamme peräti 500-vuoden ajan aina vuoteen 1809. Suomeen muodostui tänä aikana sääty-yhteiskunta, pitäjähallinto ja tänne perustettiin myös kaupunkeja. Suomi kehittyi myös kulttuuriltaan osaksi länsieurooppalaista kulttuuripiiriä. Ruotsin johdolla Suomi sai myös lakinsa ja ensimmäiset julkiset rakennukset ja uskontomme siirtyi roomalaiskatolisesta luterilaiseen.

Me suomalaiset olimme siis 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan alamaisia ja suurvallan asukkaita. Ei siis mikään ihme, että Tammelan Mustialassa liikkui eilen Kustaa II Adolf seurueineen. Kuninkaan kutsumanimenä olleen "Pohjoisen Leijonan" oli valloittajakuningas saanut, koska häntä pidettiin yhtenä historian suurimmista sotapäälliköistä.
.

Kolmikymmenvuotinen sota käytiin taas Euroopassa 1618-1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueelle. Sodan pääasiallinen alkusyy olivat katolisten ja protestanttien väliset riidat. Kun sota laajeni siihen tuli mukaan muitakin elementtejä kuten sodissa usein tapahtuu. Siis suoranaisesti ei sota olisi mitenkään liittynyt meidän pohjoiseen Suomeen.

Mutta sekä Ruotsi että Ranska olivat vallanhaluisia maita molemmat ja ne halusivat rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota, joka alkoi siis Saksan sisäisenä uskonsotana päättyi yleiseurooppalaiseen sotaan, jossa uskolliset seikat olivat menettäneet täysin merkityksensä.

Tämä tuhoisa sota päättyi vuonna 1648 Westfalenin rauhaan, jossa ensimmäistä kertaa määrättiin monille valtakunnille rajat. Tästä eteenpäin valtion kansalaisuus oli tärkeämpi asia lainkäytön kannalta kuin monet limittäiset poliittiset ja uskonnolliset velvoitteet.

Hakkapeliitat olivat Ruotsin sotajoukoissa palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. Kun kuninkaalta tuli käsky piti myös suomalaisten osallistua kolmikymmenvuotiseen sotaan. Aseina näillä miehillä oli vain kaksi ratsupistoolia ja miekka. Muina varusteina hakkapeliitalla oli kypärä, nahkahaarniska eli költeri tai teräksinen rintahaarniska eli kyrassi. Ritariaikaisista painavista haarniskoista oli jo näihin aikoihin luovuttu.

Hakkapeliitat olivat ensimmäisiä sotilaita, jotka käyttivät monipuolista suomenhevosta taisteluissa. Tuon ajan suomenhevonen oli pienikokoinen eli vain 104-129 cm korkea. Tosin myös miehet olivat 1600-luvulla pienempiä kuin nykyään. Suomenhevonen oli rauhallinen, sitkeä ja kestävä joten se korvasi pienen kokonsa näillä muilla hyvillä ominaisuuksillaan. Hevosia oli myös kokonsa vuoksi helpompi ruokkia vaativissa sotaolosuhteissa. Suomenhevoset soveltuivat erittäin hyvin hyökkäävään kiitolaukkaan eivätkä ne säikkyneet taistelutilanteissa. Suomenhevoset olivatkin hakkapeliittojen uskollisia taistelutovereita, jotka menivät sinne minne käskettiin.

Hakkapeliitta nimitys taas juontaa suomalaisen myytin mukaan juurensa hyökkäyskomennosta "Hakkaa päälle!" Historian kirjoituksista selviää, että suomalaisten loputon into lyödä viholliset synnytti sanan "hakkapeliitta". Hakkaa päälle -huuto merkitsi "lyömistä, iskemistä, hakkaamista kaikin voimin" sen jälkeen kun ensin oltiin ammuttu pistoolilla. Suomalaiset saivat Ruotsin ratsuväessä palvellessaan käyttää omaa äidinkieltään joten voihan olla, että tuo nimi muotoutui juuri tuosta huudostakin. Niin tai näin hieno nimi hakkapeliitta silti on minusta!

Tammela viettää nyt viikonloppuna 4. - 5.8.2018 40.kerran perinteistä Hakkapeliittatapahtumaa. Tammelalaisia miehiä suomenhevosineen lähti aikoinaan 30-vuotiseen sotaan 24 ja heistä palasi takaisin kotiin14. Kaiken kaikkiaan sotimaan Saksanmaalle päättyi vuosina 1626-1630 yli 10000 suomalaista miestä hakkapeliittoina.

Eilen Hakkapeliittatapahtumassa kävellessäni mietin miltä mahtoi tammelalaisesta miehestä tuntua 1600-luvulla kun kuninkaan käskystä lähdettiin sotaan Saksanmaalle? Aloitettiin käsittämättömän pitkä matka ratsain jonnekin täysin vieraaseen, josta ei edes tiedetty yhtään mitään etukäteen. Tuossa kaukaisessa maassa puhuttaisiin myös kieltä, jota suomalaiset eivät ymmärtäisi lainkaan. Mies jätti taakseen savupirttinsä ehkä perheensä ja sukunsa lähteäkseen taistelemaan kruunun ja kuninkaan puolesta. Hakkapeliittojen on täytynyt olla rohkeita miehiä eli hatunnosto heille!

Tammelan Hakkapeliittatapahtuma on Auran Nuorisoseuran järjestämä tapahtuma, jossa kaikki pelasi eilen todella moitteettomasti. Seura on perustettu jo 1905 ja sillä on vireästi toimintaa monilla eri osa-alueella. Myös Rauhaniemen kesäteatteri on nuorisoseuran ylläpitämä. Suurin vuosittainen tapahtuma on tämä elokuun alkupuolen hakkapeliitta viikonloppua, jossa ohjelmaa riittää aina 1600-luvun jumalanpalveluksesta ja väenottokäskystä erilaisiin työnäytöksiin, markkinoihin ja totta kai hakkapeliittojen esiintymiseen sekä läsnäoloon itse tapahtumassa.

Suurimman kiitoksen haluan antaa siitä, että itse tapahtuma-alue on todella autenttisesti rakennettu. Tapahtuma on ensimmäinen teemaltaan historiaan nojaavan ja arvostettu tapahtuma Suomessa ja sen eteen onkin tehty erittäin hyvää työtä.

Hakkapeliittamarkkinoilla ei ole muovikasseja vaan mahdolliset ostokset pakataan paperi- tai kangaskasseihin. Markkinakojut on rakennettu pyöreistä puista, riu'uista, heinäseipäistä ja laudoista. Kojut on katettu vanhoilla loimilla tai muilla maanläheisillä kankailla sekä havuilla. Kojut on rakennettu huolella ja somistettu myös pihlajanmarjaoksilla ja kesäkukkasilla. Auringonkukkia näkyi monissa kojuissa myös somisteena sekä toki niitä oli myös kaupan.

Itse markkina-alueella ei myöskään saa myydä mitään muovituotteita. Ihan älyttömän hyvä asia sillä mehän olemme täällä muistelemassa 1600-luvun aikaa ja luonnonmukaisuutta siinä samalla. Esillä on paljon upeita käsitöitä. Olisi voinut ostaa itselleen myös hilloja, hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä, leivonnaisia, puutuotteita, kauniita koreja, saunavihtoja ja paljon muuta kaunista. Minulle riitti tapahtuman ihmettely kun ensi kertaa olin täällä mukana. En varmasti kyllä viimeistä kertaa, mietin kun kulkiessani siellä markkinaväen joukossa.

Markkinahumun lisäksi voi myös käydä kuuntelemassa mielenkiintoisia luentoja. Historiantutkija, fil.toht. Mirkka Lappalainen luennoi kuningas Kustaa II Adolfin elämästä. Alter Schwede -Vanhat Ruotsalaiset -kirjan kirjoittaja Pekka Laatu piti myös oman esitelmänsä. Kirja julkistettiin nyt Hakkapeliittatapahtuman yhteydessä. Cappela Tibia esitti 1600-luvun musiikkia ja kansantanssiryhmä Lipparit esitti puolestaan hovitansseja.

Kuningas liikkui alueella seurueensa kanssa ja piipahti myös hakkapeliittojen leirissä. Sotilasleirissä ammuttiin myös vanhoilla mustaruutiaseilla. Melkoisia pamauksia ne saivatkin aikaan!

Ja totta kai tapahtumassa näki ja koki myös ihan huikeita hakkapeliittojen ratsastus- ja sotilastaitojen esittelynäytöksiä. Taitavia ratsastajia ja upeita suomenhevosia kiiti esiintymiskentällä. Terävä miekka katkaisi vastustajan kaulan, jota taisteluharjoituksessa esitti kaalinpää sulavasti. Kaaleja käytettiin harjoituksissa koska niitä voitiin sitten myös syöttää hevosille rehuna myöhemmin. Esiintyjinä oli Hämeen Eskadroona.

Vielä tänään sunnuntaina 5.elokuuta on mahdollista osallistua upeaan ja mielenkiintoiseen Tammelan Hakkapeliittapahtumaan, joka päättyy klo 16.00. Jos tänä vuonna et ehdi Tammelaan niin ensi vuonna sitten. Tämä tapahtuma on aivan legendaarinen ja ihmettelen etten itse ole mennyt sinne aiemmin vaikka pari tuttuani onkin tätä kehunut ja kehottanut osallistumaan. Itse ainakin päätin osallistua ensi vuonnakin koska ensikertalaisena minulta jäi paljon vielä katsomatta ja kokematta. Luennot olisivat kiinnostaneet mutta aikaa oli eilen rajallisesti. Kaikkea ei vain ehtinyt nähdä ja kokea tässä huikeassa Mustialan miljöössä.

Upea tapahtuma! Kiitos Auran Nuosisoseura ja Tammelan Hakkapeliitat!