Good morning Helsinki

Toisen kesälomaviikon aamu. Ulkona on vielä pimeään kun kännykkä pirahtaa 4.15. On aika nousta ylös. Tassuttelen keittiöön. Lasi tuoremehua ja kourallinen mansikoita saa riittää. Aamukahvia en malta tänä aamuna keittää. Juodaan se sitten myöhemmin, tuumin kun pukeudun. Russeliriiviö makaa viedä omassa pedissään kuorsaten. Hiukset tiukasti nutturalle koska ulkona on +23C. Koiralle vielä panta kaulaan. Kävelemme ulos hiljaiseen torstai aamuun. On elokuun 2.päivä ja hiostava kuumuus liimaa vaatteet jo ihoon.

Länsiväylällä on aivan hiljaista. Saan ajaa lähes yksin koko matkan. Lauttasaaren sillalla alkaa jo valkenemaan. Kohta aurinkokin nousee. Muutama taksi suhahtaa ohitseni mutta muuten kaupunki näyttää vielä nukkuvan. Kuka nyt tähän aikaan olisi liikkeellä. Aikaisin töihin menevät ehkä. Tai edellisillan riennoista palaavat kesänviettäjät. Hesarin jakajatkin ovat jo lopetelleet työpäivänsä.

Kaivopuiston rannassa näkyy innokas lenkkeilijä ja pari koiran ulkoiluttajaa. Valkoposkihanhet ovat juuri rantautumassa. Ulkosaarilla yöpyneet linnut nousevat vedestä pitkänä letkana. Vihreää versoa löytyy merenrantanurmikoilta nälkäisille. Hyvin ovat valkoposkihanhet kaupungistuneet. Nämä elinikäisen parisiteen muodostavat linnut kävelevät kiltisti suojatietä läheiseen puistoon. Minulla alkaa olla jo kiire koska aurinko nousee ihan kohta...

Aurinko nousee tänään kello 5:02. Pysäköin auton Café Ursulan viereen kadunvarteen. Ja yhtäkkiä en enää olekaan yksin. Auringon nousua kuvaamassa on muitakin. Autojakin on parkissa jo neljä. Pari pyöräilijääkin pysähtyy valokuvaamaan. Olemme kaikki hyvin keskittyneitä. Nyökkäämme toisillemme mutta emme puhu mitään. Meillä on hetkemme ja haluamme muista huolimatta kokea sen yksin. Vain kamera ja minä!

Auringonnousu ja sen lasku ovat molemmat kauniita. En osaa arvottaa kumpi niistä on kauniimpi. Auringonnousu ehkä koska se on kyllä lupaus aina uudesta päivästä. Se hetki kun aurinko kohoaa on maaginen. Ensin on vain hämärää ja sitten valonsäteet tulevat esille. Toisaalta auringon lasku on tuo sama mutta käänteisesti. Paha dilemma, jota en osaa ratkaista. Totean siis, että molemmat ovat yhtä kauniita!

Kuvattuani tulipallon nousua riittävästi ajan Eteläsatamaan. Jätän auton parkkiin ja takaikkunat riittävästi auki russeliriiviölle. Vettäkin koiruudella on käytössään. Kävelen merenrantaa pitkin kohden Kauppahallia ja Kolera-allasta. Mietin vertausta siihen, että Helsinki olisi Pohjolan Venetsia. Kanavia meillä ei ole mutta empirekeskusta näyttää mereltä vähän Venetsialta. Valkoinen kaupunki Helsinki kyllä on.

Vanha Kauppahalli seisoo ylväänä Kauppatorin laidalla. Kello 8 ovet avautuvat laatua etsiville herkkusuille. Torilla ja merellä näkyy lokkeja, jotka tiirailevat innokkaasti ruokaa. Suosikkilokkejani ei vain näy. Pienenä mietin, että naurulokkien päät on dipattu suklaakastikkeeseen ja rakastuin niihin. Ehkä ne ovat merellä vielä? Meri on ihan peilityyni ja rakennusten silhuetit kuvastuvat kauniisti vedenpintaan. Enson talokin näyttää melkein kauniilta...

Allas Sea Pool on vielä ihan tyhjä. Uimarit pääsevät polskimaan vasta kello 9.00. Kauppatorin Merikylpylä levitti huikean hyvää Suomi ja Helsinki kuvaa maailmalle heinäkuun suurvaltatapaamisen yhteydessä. Allasalue sopii minusta hyvin Helsingin kaupunkikuvaan ja elävöittää aluetta. Iso plussa!

Keisarinnan kivi Kauppatorin keskellä tuo mieleen isotätimme. Aili-täti oli mukava vanhapiika, joka vei meidät lapsena torille ostamaan herneitä ja kirsikoita.  Hän kertoi tarinoita tästä Helsingin vanhimmasta muistomerkistä. Kivi oli kuulemma pystytetty keisari Nikolai I:n puolisolle keisarinna Aleksandra Fjodorovnalle. Keisaripari oli astunut tässä kohdassa maihin saapuessaan Helsinkiin 1883. Kullattu kotka on taas lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin tekemä.

Sky Wheel Helsinki näyttää sekin sopivan hyvin Kauppatorille. Olen seilannut tuolla vanhalla J.L. Runeberg aluksella Porvooseen. Hauska tapa matkata sinne ja näkee erilaisia maisemia. Pitäisikö taas lähteä risteilemään Porvooseen... Suomenlinnan lauttaakaan ei vielä näy. Lauttaliikenne toimii 6.00 - 02.20 välillä joten Suokkiinkin pääsee jo melko varhain aamutuimaan.

Edes torikahvilat eivät ole vielä auki. Kauppatori aukeaa 6.30 joten minulla on hyvää aikaa kävellä hiljaisilla Helsingin kaduilla. Katukuvaan ilmestyvät roska- ja jakeluautot kuin tyhjästä. Tärkeää työtä meidän yhteistyökuntamme pyörimisen kannalta. Myös aasialaisia turisteja näkyy muutamia valokuvaamassa. Aikaisin aamulla on ehkä viileämpää ja ainakin UV-säteilyä vähemmän. Tosin lämpömittari näyttää jo +27C. Ilman suhteellinen kosteuskin varmaan lähes 85%. Supersää tuntuu vain jatkuvan ja kesämekko liimautuu yhä tiiviimmin selkääni kiinni...

Hikisenä tekisi mieli pulahtaa Havis Amandan suihkulähteeseen. Jätän sen kuitenkin tekemättä ja kiertelen Torikortteleiden viileillä sisäpihoilla. Kappelin edessä on palmuja tai sitten näen väärin aamutuimaan. Ehkä ne ovat tekopalmuja kuitenkin! Rehevät kukkaistutukset kaikkialla keskustassa ovat niin kauniita ja hyvin hoidettuja.

Eteläespan ja Fabianinkadun kulmatalon parvekkeella kukkii myös rehevästi. Tämä parveke on joka kerta sen ohi mennessä ikuistettava. Kello on 6.00 joten ehdin vielä kiertää tervehtimässä J.L. Runebergia Espan puistossa. Siellä hän yksin seisoo puiston keskellä. Kappelin edessä olevat Viktor Janssonin patsaat - Hei, vaan/Ilmaiskyyti ja Leikki II/Aallottaria - pitää myös kurkistaa ohi kulkiessaan. Kappelin sisällä siivotaan paikkoja kuntoon....

Kauppatori alkaa pikkuhiljaa heräilemään. Myyntikojuja täytetään päivän tarjonnalla ja kahvilatkin aukeavat yksi kerrallaan. Otan vain kupillisen kahvia vaikka mieli tekisi sekä lihapiirakkaa että munkkipossua. Kahvi maistuu taivaallisen hyvälle ja fiilis on mitä parhain. Herääminen aikaiseen aamuhetkeen on palkittu upealla Helsinki kokemuksella.

♥ I  LOVE  HELSINKI ♥