Mäntän kuvataideviikot 2018 - avajaistunnelmaa ja taide-elämyksiä

Mikko Paakkonen, Wonder Puff 1-12, 2017-2018 

Mäntän kuvataideviikot starttasivat 17.kesäkuuta Pekilossa avaten Mäntän taidekesän. Pääsin itse kurkistamaan Mäntän nykytaidetarjontaan jo edellisenä päivänä avajaisten merkeissä kutsuvieraana. Entisen rehujalostamon Pekilon pihamaalla kuhisi avajaisvieraita sekä taiteilijoita. Vuodesta 1993 järjestetyt Mäntän kuvataideviikot ovat Suomen merkittävin kesäinen nykytaiteen katselmus.

Silmiini osui heti todella jännät kierrätysmateriaalista tehdyt dinosaurusveistokset sisäänkäynnin lähellä. Näihin täytyy tulla tutustumaan lähemmin myöhemmin, tuumin. Tästä olisi selkeästi tulossa mielenkiintoinen ja hyvä taide-ilta! Ja onnea 25-vuotisesta taidetapahtuma taipaleesta Mäntälle.

Kirsi Pitkänen, Lanka installaatio 2018

Kuvataideviikkojen 2018 kuraattori eli taiteellinen johtaja on galleristi ja kriitikko Veikko Halmetoja. Vuosittain vaihtuva kuraattori tuo näyttelyyn aina oman tuoreen näkökulmansa nykytaiteesta. Halmetoja on itse kasvanut Mäntässä viettäen siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Hän on tehnyt myös aiemminkin töitä kuvataideviikkojen kanssa. Minusta oli todella liikuttavaa, että Halmetoja on valinnut myös entisen työväenopiston maalauksenopettajansa Riitta Rannan töitä mukaan näyttelyyn. Halmetoja haluaa hänen töillä muistuttaa taidekasvatuksen merkityksestä.

Mäntän näyttelyn nimi on Kartasto. Veikko Halmetoja on valinnut näyttelyyn 56 taiteilijaa johdattamaan näyttelykävijöitä polveilevalle tielle läpi maailman. Mukana on hyvinkin erilaisia taiteilijoita, eri ikäisiä, entisten kuvataideviikkojen kuraattoreita, tuttuja ja vähän tuntemattomiakin.

"Kartasto käsittelee ihmisten tarvetta ymmärtää ja hallita ympäröivää todellisuutta. Se käsittelee rajoja ja vallankäyttöä." kuraattori Veikko Halmetoja kiteyttää kuvataideviikkojen nettisivuilla.

Maa, luonto ja ihmisyys ensimmäisessä kerroksessa

Timo Vuorikoski, Maalauksia teossarjasta Stazione di Venezia Santa Lucia 2018
Aleksi Liimatainen ja Mikko Paakkonen, Ratapiha installaatio 2018

Pekilon ensimmäinen sisääntulokerros on"maleksijan paratiisi". Kun astut isoon halliin on edessäsi ratapiha installaatio, jonka läpi saa vapaasti kävellä. Teoksen Suomi Finland 5926 ovat tehneet Aleksi Liimainen ja Mikko Paakkonen. Jo avajaisissa kiskoilla taiteiltiin ja sora kenkien alla narskui kuin ihan oikeallakin ratapihalla. Tunsin jopa nenässäni ratapölkkyjen tervan tuoksun. 

Rautatieasemilla kuten monissa muissakin julkisissa tiloissa on mukavaa "vain maleksia" mutta niissä on "asiaton oleskelu" kiellettyä ihan virallisilla kieltotauluilla. Nyt se on Pekilossa ihan sallittua ja täällä saa maleksia viihtyen pitkäänkin "tällä rataosuudella". 

Timo Vuorikosken maalaukset rautatieasemilta toivat mieleen muistoja omalta reppureissulta Keski-Euroopasta. Tuttujen asemien nimiä vilahti Vuorikosken tauluissa, jotka loivat hauskan nostalgisen olotilan. Nuoruus ja hulluus: junamatkailu, vapaus, kesä, aurinko, ohikiitävät maisemat... :)

Tiina Kivinen, Onnennotko 2017

Joel Karppanen, Suomalainen pastoraali 2016-2018

Maan, luonnon ja ihmisyyden lisäksi löytyy ensimmäisestä kerroksesta myös ihanaa värikkyyttä. Emmi Kallion tauluista on kuraattori Halmetoja todennut "Emmi Kallio karnevalisoi häpeilemättä abstraktin maalaustaiteen ja erityisesti action paintingin perinnettä. Teosten hauskat nimet, glitterin käyttö ja pastellisävyillä leikittelevä värimaailma pitävät kuitenkin sisällään vakavamman pohjavireen. Kallion maalaukset ovat kuin muotokuvia Y-sukupolven elämästä."

Jokainen Emmin maalaus olisi ollut mieluinen minun omalle kotiseinälleni ripustettavaksi. Värit ja iloisuus puhuttelivat sekä huikeat nimet. "Pieni pyörremyrsky kutitteli puumajan lehvästöä", "Tulkitsin sanoistasi ehkä enemmän kuin tarkoitit", "Yökiitäjä unohti siipensä narikkaan" ja "Skumppatorni ampui tähtii ja tähdet itkivät onnesta". Voi miten runollisia taulujen nimiä!

Emmi Kallio, absraktinen teossarja 2017

Pekka Paikkari, Hauras aika (veden puute) 2018

Stefan Bremer on ensimmäistä kertaa mukana Mäntän kuvataideviikoilla. Hänen suurikokoiset, värilliset valokuvansa puhuttelevat. Ne myös herkistivät avajaishulinankin keskellä. Valokuvasarja pakolaisista ja heidän kännykkänsä tärkeimmästä kuvasta pysähdyttää. Kurdi isän kännykkäkuvassa istuu onnellinen mies Irakissa sylissään kolme pientä lasta.  Keskimmäinen tytär hukkui pakomatkalla Turkista Kreikkaan...

Stefan Bremer, Tärkein Kuva sarjasta Borderline 2015-2018

Neljännen kerroksen shamanistia maalauksia ja pyhiä kirjoja

Pekilon ylimmästä kerroksesta löytyy ihan erilainen satujen, myyttien ja uskontojen maailma. Itse koukutun Rannveig Helgadottirin mandaloihin. Jännää, että islantilainen kuvataiteilija on erikoistunut maalaamaan mandala-aiheita. Mandala on maailmankaikkeuden symboli ja Kartasto -näyttelyssä se kuvaa jatkuvuutta ja symboloi taiteen tehtävää maailman selittäjänä. Olisin voinut tuijottaa tätä Mandala seinää vaikka kuinka pitkään. Se on hypnoottinen!

Rannveig Helgadottir, Mandala 2017-2018

Outi Heiskanen, Kolmas perhe 2010

Outi Heiskasen grafiikkavedokset ihastuttavat aina kuten nyt myös Mäntän kuvataideviikoilla. Pensastuulikansan taruolennot luovat kiehtovan mystisen satumaailmatunnelman grafiikkaan.

Hannamari Matikaisen pienissä eläimissä on muuten jotain hyvin samanlaista kuin Heiskasen töissä. Nämäkin ovat omalla tavallaan outoja, vähän muotopuolisia mutta silti niin söpöjä ja hellyttäviä. "Mielestäni söpöjä eläimiä pitää olla kaikissa näyttelyissä" totesi Veikko Halmetoja HS:n haastattelussa. Olen täysin samaan mieltä hänen kanssaan. Taidenäyttely tarvitsee myös söpöyttä!

Hannamari Matikainen, Katsojat 2018

Yhteiskunnallinen keskustelu ja filosofia kolmannessa kerroksessa

Siirryttäessä kerrosta alemmaksi Pekilossa tullaan politiikan ja filosofian äärelle. Täällä nähtävät teokset käsittelevät yhteiskunnallista keskustelua, valtaa ja sen lieveilmiöitä. Kalle Hammin Ei-toivotut II on vaikuttava työ jo kokonsa puolesta (200x445cm) mutta myös värit ja tunnelma kuvassa puhuttelevat. En onnistunut nappaamaan siitä ihmisvilinässä yhtään hyvää kuvaa mutta tästä sitä pääsee kurkistamaan. 

Kalle Hamm, Ei-toivotut II 2017

Kaj Stenvallin ankat ovat vaihtuneet ihan erilaisiin aiheisiin. Tauluissa on nyt suurvaltojen johtajat yhdessä ja erikseen: Putin, Trump ja Kim. Venäjän johtaja halailee yhdessä taulussa minikokoista itseään. Toisessa maalauksessa Trump seisoo puolestaan lapio kädessä "höyryävässä kasassa" pellolla. Ei ole vaikeaa arvata mikä kasa on kyseessä :) Minua puhutteli eniten ehkä Global Warning -teos, jossa Trump  ja Kim seisovat yhdessä "globaalina vaarana ilmaston lämpenemiselle". On Stenvallin taide sitten kitschiä tai ei niin tämä kolahti ja kovaa! 

Kaj Stenvall, Global Warning 2017

Ville Räty, Nopeutettu hävittäminen 2018

Melina Paakkonen, Kollaasi 2017-2018

Kirsi Pitkänen, Lanka installaatio 2018

Vaikuttava on myös Kirsi Pitkäsen Lanka installaatio. Teos on toteutettu valkoisesta muurausnarusta eli linjalangasta. Teoksen pituus on 26,5 m, leveys 5,5m ja korkeutta sillä on 10m. Muurausnarua kului teokseen 74kg. Teos sopii juuri Pekilon suureen ja avaraan tilaan esitettäväksi. 

Paul Gustafsson, Kameli 2018

Ja ne dinosaurukset, jotka näin jo sisään kiirehtiessä ovat Anna Pekkalan tuotantoa. Valmistettuja kierrätys puusta ja kierrätys metallista. Sopivat Pekilon pihapiiriin kuin olisivat olleet siinä aina.

Anna Pekkala, Pushing Daisies (Luonnoksia dinosauruksista II) 2018

Mäntän kuvataideviikkojen yhteydessä on runsaasti myös oheisohjelmaa. Avajaisissa saatiin jo esimakua kun Taidevankkuri Linnuntie, tirehtööreinä Tapani Kokko ja Virpi Kanto esiintyi Pekilon pihamaalla. Hauska esitys ja kobrakin saatiin lopulta tanssimaan :) Lisää oheisohjelmaa löytyy tästä. 

Taidevankkuri Linnuntie, Kanto ja Kokko

Mänttä - taidetta, historiaa ja makunautintoja!

Mäntän kuvataideviikot ovat avoinna 17.6. - 31.8.2018 eli hyvin ehtii vielä Mänttään katselemaan ja kokemaan nykytaidetta heinä-elokuussa. Tänä vuonna Mänttä tarjoaa mielestäni tunnettujen nimien lisäksi myös yllättävän paljon taideopiskelijoiden ja keski-ikäisten naisten tekemään taidetta. Hyvä juttu! Kuvataideviikkoihin voi yhdistää halutessaan myös Gösta ja Gustaf taidemuseot. Ja jos yöpyminen Mäntässä kiinnostaa vahva suositus Mäntylinnalle.