Kadriorgin palatsi ja puisto juhlivat 300-vuotisjuhlaansa Tallinnassa

Yhteistyössä Visit Tallinn ja Tallink

Kadriorgin taidemuseossa avattiin Kadriorgin 300-vuotisjuhlavuoden näyttely 20.heinäkuuta. Näyttely on saanut nimekseen "Kadriorg 300. Hallitsijat, kesänviettäjät, taiteilijat". Uusi näyttely on todella upea kunnianosoitus tälle ainutlaatuiselle rakennukselle ja kulttuuriperinnölle. Sain mahdollisuuden käydä itselleni niin rakkaaksi muodostuneessa kohteessa pari päivää avajaisten jälkeen. Olisiko parempaa tapaa aloittaa kesälomansa kuin vierailemalla barokkipalatsissa, jota ympäröivät vihreän vehreät metsät ja kaunis puisto lampineen sekä suihkulähteineen. 

Tervetuloa kanssani tekemään pieni kierros historiallisen hurmaavassa Kadriorgiin!

Museon lipunmyynnistä kannattaa ehdottomasti ottaa näyttelykierrokselle mukaan kuraattorien Aleksandra Murre ja Kerttu Männiste laatima audio-opas, joka löytyy myös suomenkielisenä. Oppaan avulla upeasta näyttelystä saa paljon enemmän irti kiertäessään palatsin saleissa. 

Näyttelyyn on lainattu paljon esineitä, jotka eivät suoranaisesti liity Kadriorgiin, mutta edustavat omaa aikaansa. Aleksandr Vassiljevin pukukokoelmaa olisin voinut katsella vaikka kuinka kauan. Teoksia ja esineitä ovat näyttelyyn lainanneet myös mm. Viron historiallinen museo, Tallinnan kaupunginmuseo, Tarton yliopiston museo, Viron taidemuseo ja Jaanus Idlan kokoelma.

Venäjän tsaari Pietari Suuri kirjoitti 22.heinäkuuta 1718 kenttäpäiväkirjaansa "Hallitsija oli kaupungin läheisessä talossaan ja mittasi paikkaa talon perustuksille ja puutarhalle, mitä varten Hänen Korkeutensa luona oli pietarilainen arkkitehti Michetti." Tuossa "kaupungin läheisessä talossa" Pietarin Suuren talomuseossa vierailin keväällä. Näiden kahden rakennuksen välillä on melkein näköyhteys Kadriorgin puistossa.

Kadriorgin pääsalin kattomaalaus kääntää aina niskat nurin mikä on täysin ymmärrettävää koska tätä kauneutta täytyy tutkailla pitkään ja hartaasti. Maalaus on tehty parikymmentä vuotta Pietari Suuren kuoleman jälkeen 1746 mutta ison maalauksen ja neljän pienen maalatun plafondin aiheet on tsaari valinnut yhdessä arkkitehti Nicola Michettin kanssa. Katosta löytyy latinankielinen iskulause Vitae melioris in usum (Paremman elämän puolesta). 

Pietari Suuri kävi eläissään Tallinnassa vain yksitoista kertaa mutta hän jätti huikealla palatsillaan puistoineen ikimuistoisen jäljen itsestään tähän vanhaan hansakaupunkiin.

Aleksandr Vassiljevin pukukokoelma osoittaa hyvin sen miten aikoinaan on vaatteiden kirjontaan ja koristeluun todella panostettu. Kirjottujen silkkipukujen tekeminen on vaatinut ammattitaitoa, sorminäppäryyttä ja aikaakin. Näitä vaatteita varten tarvittiin ammattitaitoisia ompelijoita.

Hameiden sivut alkoivat 1700-luvulla levenemään ja korsetti sekä pajusta tai valaanluista rakennettu korimainen alushame pitivät sekä kantajansa että myös hänen pukunsa pystyssä. Näissä asuissa ei ollut tarkoituskaan istua. Varmasti myös kipuaminen vaikka hevosvaunuihin on ollut hankalaa.

1700-luvulla keisarilliset vierailut vaativat aina melkoisia järjestelyjä vierailukohteissa. 
Kadriorgissa oli tulipalo 1745. Pääsalin stukkokoristeet ja kullatut osat nokeentuivat mutta onneksi tuli ei ollut muuten tuhonnut palatsia. Pääsalin kattomaalaus korjattiin ja samalla tilattiin myös neljä rokokootyylistä sinisin kukkakuvioin koristeltua uunia. Nämä uunit ovat Kadriorgissa edelleen.

Keisarilliselle kulkureitille pystytettiin myös riemukaaria. Tuossa yläkuvan keskellä on tussipiirros riemukaaresta, joka on rakennettu laudoista sekä rapattu ja koristeltu myös asiaankuuluvan runsaasti. "Ajaa! Hän ajaa! He tulevat yhdessä!" huokaili keisarillisia tienvarsille katsomaan tullut kansa vuoden 1833 lehtikirjoituksen mukaan. Kuninkaalliset olivat tuon ajan julkkiksia, joita tultiin katsomaan pitkienkin matkojen päästä ja totta kai myös samalla ihailemaan.

Kadriorgista löytyy lukuisia muotokuvia hallitsijoista. Pietari Suuren muotokuvassa seisoo 203cm pitkä mies, jonka kengännumero oli vain 37. Apua, minulla on suurempi jalka kuin tällä tunnetulla mutta samalla myös maailman historian ehkä ristiriitaisemmalla hallitsijalla! Edustusmuotokuva vuodelta 1711 on maalattu epäonnisen Prutin sotaretken jälkeen. Maalauksessa keisari on pukeutunut haarniskaan ja kärpännahkaviittaan. Pöydällä hänen edessään ovat kaikki kruununkalleudet ja taustalla Pietarille niin tärkeä meri laivoineen.

Pietari Suurta ympäröivät jo hänen elinaikanaan lukemattomat legendat ja myytit. Pietarin kerrotaan rakentaneen taloja sekä laivoja. Keisari on kuulemma leikannut alaisten partoja ja vetänyt heidän hampaitaan. Jopa Kadriorgin palatsiin hän on tarun mukaan muurannut kolme tiiltä. Pietari Suuri perusti Nevan suistoon kokonaisen kaupungin Pietarin ja rakensi Venäjän merilaivastonkin. Melkoinen suurmies!

Yksi Pietari Suuren uudistus ja saavutus uuteen elämäntapaan Venäjällä oli eurooppalaisen rakennustaiteen tuominen Venäjälle. Itse Paavin palveluksessa mainetta niittänyt Nicola Michetti saapui Roomasta Tallinnaan. Kadriorgin palatsi olisi Pietarin koetinkivi arkkitehdille. Itse asiassa arkkitehti Michetti vietti Tallinnassa vain kuusi päivää ja jätti sitten vastuu apulaiselleen Gaetano Chiaverille palatsin ja puiston rakennustöiden osalta.

Michetti laati ensin koko Kadriorgin alueen kaavan ja lähetti sitten tarkentavia piirustuksia liittyen rakennuksen ulkonäköön ja sisustukseen sekä puiston eri osista. Michetti oli nimittäin jo kiireinen rakentamaan tsaarin uutta edustusasuntoa Strelnaan, suunnittelemaan Pietarhoviin, johtamaan Pietarin kaupungin suunnittelua sekä Kronstadtin uutta kanavan yläpuolella sijaitsevaa majakkaa. Alkuperäisiä piirustuksia ei ole juurikaan säilynyt Kadriorgin osalta koska ne on hyödynnetty itse työmaalla ja näin ne ovat tuhoutuneet.

Kadriorgin puistonsuunnitelmat samoin kuin palatsin sisustustyöt jäivät kesken myös kun Pietari kuoli. Mm. puiston patsasrivistö suihkulähdemuurin päällä jäi toteuttamatta. Kadriorgin puistoon tuotiin lähimetsistä monta sataa lehmusta, vaahteraa, saarnea, tammea sekä jalavaa ja ne istuttiin puiston alueelle. Puut muodostivat puukujia pensaiden kanssa.

Alapuutarhassa palatsin edustalla oli  kymmeniä erilaisia kukkaistutusalueita, joissa kasvoi tulppaaneja, pioneja, narsisseja ja ruusuja. Muotopuutarhassa oli neliosaisia kukkaistutuksia, joissa oli tulppaaneja, narsisseja ja ruusuja sekä välissä aina pyramidituijia. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli ollut kuusi suihkulähdettä. Hollannista tuotiin hevoskastanjoita, joiden väliin istutettiin hedelmäpuita ja marjapensaita. Venäläisessä puutarhassa oli tärkeää tuntea aina kukkien tuoksu.

1800-luvulla Kadriorgissa viettivät monet pietarilaiset hoviherrat, oppineet ja virkamiehet kesiään parantaen samalla terveyttään. Kadriorgin näyttelyn lasivitriinissä näkyvät koristeelliset putket ovat naisten lähettämiä kirjeitä varten. Miehet puolestaan laittoivat kirjeensä "kankaisiin kirjottuihin kuoriin". Kirjeet oli kirjoitettu ranskaksi, jotta niitä käsittelevä palveluväki ei olisi voinut lukea kirjeen ehkä arkaluontoistakin sisältöä.

Vitriineissä on myös todella mielenkiintoisia 1800-luvun kauneudenhoitovälineitä, käsineitä, koruja, käsineitä, sukkanauhoja, kenkiä ja vaikka mitä muutakin pikkutavaraa. Katsoessani noita naisten kenkiä mietin miten pienet ja sirot jalat naisilla on ollut tuolloin. Kengät ovat myös olleet silkkiä, joten niillä ei todellakaan ole kävelty kovin pitkiä matkoja.

Kadriorgin kylpylän historia alkaa jo vuodesta 1813 kun avattiin Badesalon, jossa tarjottiin lämpimiä ja kylmiä merikylpyjä. Alueelle saapui entistä enemmän kesävieraita ja kylpijöitä. Kylpylästä meni Tallinnaan jo hevosbussikin. Rannalle rakennettiin kylpymajoja ja paalujen varaan rakennetut sillat ulottuivat pitkälle mereen. Naisten ja miesten kylpypaikat meressä olivat totta kai erikseen. Kadriorgiin perustettiin aikoinaan Venäjän keisarikunnan ensimmäinen kylpylä!

Kylpylän aikaan Kadriorgin alueelle alkoi kohoamaan myös yksityishuviloita, jotka oli tarkoitettu paikallisen aateliston kesähuviloiksi ja myös vuokrattavaksi. Puistolammen rannalla järjestettiin konsertteja ja juhlia, joissa puisto valaistiin ja koristeltiin kauniisti.

1800-luvun loppupuolella alkoi vaikuttamaan viktoriaaninen muoti mikä näkyy myös Kadriorgin puvuissa. Pitkät hameet, krinoliini ja tyrnyyri, tiukat korsetit ja korkeat kaulukset olivat tyypillistä naisten asuissa. Rusketusta vältettiin ja hienot naiset käyttivät hansikkaita ja pitsistä päivänvarjoa. Ompelukoneen keksiminen ja kehittynyt tekstiiliteollisuus helpottivat myös vaatteiden valmistamista.

1900-luvun alkupuolella Viron ensimmäisen tasavallan aikana Kadriorg toimi kymmenen vuotta museona mutta 1929 se saneerattiin valtion päämiehen virka-asunnoksi. Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin kirjastoon tehtiin isohko kansallinen huone, joka sai pirttimäisen matala katon. Viina- ja tupakkakaapista löytyy Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin aiheisia kohokuvia. Valtion päämiehen asuntona se toimi kesään 1941 saakka.

1920-luvulla Kadriorgiin alkoi muotoutua omalaatuinen taiteilija yhdyskunta. Pariisista Tallinnaan palannut kuvanveistäjä Jaan Koort vuokrasi valtiolta kymmeneksi vuodeksi tontin, jossa oli aiemmin sijainnut Pietarin vaunutalli. Koort asui alueella ja ateljeetilassa valmistuivat hänen huippukautensa teokset. Myös muita taiteilijoita, arkkitehteja ja taidemaalareita asettui asumaan Kadriorgin alueelle.

Neuvostoaikana Kadriorgin palatsissa toimi taidemuseo. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen Viron taidemuseo on sijainnut entisessä Katariinan kesäkodissa. 2000-luvun alussa Kadriorgin palatsissa tehtiin erittäin mittava restaurointi. Palatsissa oli tehty vuosien saatossa muutoksia, joita ei  kaikkia välttämättä lähdetty muuttamaan ja palauttamaan alkuperäiseksi tässä saneerauksessa.

Kadriorg 300-vuotisjuhlanäyttely on avoinna 22.7. - 22.10.2018. 

Palatsin mielenkiintoinen historia, kauniit puitteet, ainutlaatuinen puistomiljöö 

ja taide saavat minut palaamaan Kadriorgiin vuosi toisensa jälkeen. 

Kadriorg on kuin "Viron oma mini-Versailles". 

Kiitos Mall Oja/Visit Tallinn mielenkiintoisesta esittelystä. Kiitos Tallink Megastar matkoista!