Varma kevään merkki on koirakakkakeskustelut #paskajuttu

Jos minulta kysyttäisiin mitkä ovat varmoja alkaneen kevään merkkejä vastaus tulisi vastaus kuin tykin suusta. Tippuvat räystäät, heikot jäät, mustarastaan laulu, ensimmäiset lumikellot ja kiivaan koirankakkakeskustelun aloittaminen. Poopista puhuminen alkaa vellomaan joka ikinen kevät siinä vaiheessa kun aurinko lämmittää riittävästi ja sulavien lumihankien alta alkaa paljastua yllätyksiä. Pieniä, vähän suurempia ja todella jättiläisten tuotoksia. Rivissä, kerällä, hajallaan ja pitkin poikin siellä täällä. Kakkakepposet ovat pitkän talven saaneet odotella vain tätä päivää kun koko "poop vuori paljastuu". Tuoksuu siis keväältä mutta vähän muutakin hajua on ilmassa...

Olen koiranomistaja, joka ei ole yhtään sen ihastuneempi kuin koiratontakaan kanssaihminen tuosta paljastuvasta yllätyksestä. Poop takertuu salakavalasti ulkoilijan kenkiin ja seuraavaksi se jo tuoksahtaa eteismatossa. Pahin skenaario on käynnistää auto ja hetken ajettuasi sinusta tuntuu, että mukana kulkuneuvoon taisi siirtyä kengänpohjassa jotain pahalta haisevaa. YÖKS! Vihonviimeistä on kaapia irti ruskeaa mömmöä lenkkarien tai vaelluskenkien urapohjista. Työlästä ja ikävää puuhaa! Oma koira katsoo hihnan päässä ihmeissään miksi emäntä sättii ja puhisee putsaten jalkineitaan.

Kakkiminen on koiralle täysin luonnollinen juttu enkä todellakaan syytä karvakavereita tästä "poop gatesta". Kyllä se ongelma on hihnan tai flexin toisessa päässä. Omistajassa, joka ei vaivaudu kumartumaan ja poimimaan koiran tuotoksia pussiin sekä sujauttamaan jätöksiä sitten roskikseen. Suomessa oli viime vuonna noin 800 000 koiraa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koira tuottaa keskimäärin 150 grammaa ulostetta päivässä. Eli nopeasti laskettuna meidän Mustit ja Rekut kakkivat päivässä 120 000 kiloa. Vuodessa sitä itseään tulee 44 miljoonaa kiloa! Melkoinen määrä pitkin poikin luontoa.

Tähän joku varmasti toteaa, että koirankakan maatuminen luonnossa on nopeaa. Faktatieto kertoo, että maatumiseen vaikuttaa paikka, vuodenaika ja sää. Talvella kikkareet vajoavat lumen alle ja säilyvät siellä pitkään paljastuen sitten keväällä meidän kaikkien riemuksi esille. Lämpimänä aikana maatumiseen menee muutamia kuukausia. Toki se millainen ruokavalio koiralla on vaikuttaa myös oman karvakaverin tuotosten häviämiseen. Jos heität muovipussissa jätökset luontoon maatumiseen menee kaksi vuotta. Roskapönttö olisi parempi ja siistimpi vaihtoehto kakkapussille.

Lemmikin kiinteiden jätösten kerääminen on tärkeää myös siksi ettei erilaiset taudit ja loiset leviä lemmikistä toiseen eivätkä myöskään ihmiseen. On ikävää jos oma karvakaveri saa jonkun pöpön toisen jätöksestä ja sairastuu vakavasti. Tai pahimmassa tapauksessa menehtyy...

Kaikki postauksen kuvat on lainatu netistä.

Me lähdemme nyt Minnie the Dogin kanssa iltalenkille ja otamme mukaan biohajoavia koirankakkapusseja. Minnie hoitaa asiansa ja minä kerään sitten kiltisti jätökset sujauttaen ne seuraavaan roskapönttöön. Emme myöskään kaki kenenkään talon eteen, autonrenkaan viereen, kaupan seinustalle, kävelytien keskelle tai muutenkaan sopimattomaan paikkaan.

Evidensia Eläinlääkäripalvelut (tuttu paikka meille kun Minnie silmää on siellä hoidettu) on haastanut meidät koiran omistajat keräämään koiriensa kakat puhtaamman ympäristön puolesta sekä jakamaan somessa valokuvan osallistumisestaan tunnisteella #paskajuttu.