Jos minulta kysyttäisiin mitkä ovat varmoja alkaneen kevään merkkejä vastaus tulisi vastaus kuin tykin suusta. Tippuvat räystäät, heikot jäät, mustarastaan laulu, ensimmäiset lumikellot ja kiivaan koirankakkakeskustelun aloittaminen. Poopista puhuminen alkaa vellomaan joka ikinen kevät siinä vaiheessa kun aurinko lämmittää riittävästi ja sulavien lumihankien alta alkaa paljastua yllätyksiä. Pieniä, vähän suurempia ja todella jättiläisten tuotoksia. Rivissä, kerällä, hajallaan ja pitkin poikin siellä täällä. Kakkakepposet ovat pitkän talven saaneet odotella vain tätä päivää kun koko "poop vuori paljastuu". Tuoksuu siis keväältä mutta vähän muutakin hajua on ilmassa...
Olen koiranomistaja, joka ei ole yhtään sen ihastuneempi kuin koiratontakaan kanssaihminen tuosta paljastuvasta yllätyksestä. Poop takertuu salakavalasti ulkoilijan kenkiin ja seuraavaksi se jo tuoksahtaa eteismatossa. Pahin skenaario on käynnistää auto ja hetken ajettuasi sinusta tuntuu, että mukana kulkuneuvoon taisi siirtyä kengänpohjassa jotain pahalta haisevaa. YÖKS! Vihonviimeistä on kaapia irti ruskeaa mömmöä lenkkarien tai vaelluskenkien urapohjista. Työlästä ja ikävää puuhaa! Oma koira katsoo hihnan päässä ihmeissään miksi emäntä sättii ja puhisee putsaten jalkineitaan.
Kakkiminen on koiralle täysin luonnollinen juttu enkä todellakaan syytä karvakavereita tästä "poop gatesta". Kyllä se ongelma on hihnan tai flexin toisessa päässä. Omistajassa, joka ei vaivaudu kumartumaan ja poimimaan koiran tuotoksia pussiin sekä sujauttamaan jätöksiä sitten roskikseen. Suomessa oli viime vuonna noin 800 000 koiraa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koira tuottaa keskimäärin 150 grammaa ulostetta päivässä. Eli nopeasti laskettuna meidän Mustit ja Rekut kakkivat päivässä 120 000 kiloa. Vuodessa sitä itseään tulee 44 miljoonaa kiloa! Melkoinen määrä pitkin poikin luontoa.
Tähän joku varmasti toteaa, että koirankakan maatuminen luonnossa on nopeaa. Faktatieto kertoo, että maatumiseen vaikuttaa paikka, vuodenaika ja sää. Talvella kikkareet vajoavat lumen alle ja säilyvät siellä pitkään paljastuen sitten keväällä meidän kaikkien riemuksi esille. Lämpimänä aikana maatumiseen menee muutamia kuukausia. Toki se millainen ruokavalio koiralla on vaikuttaa myös oman karvakaverin tuotosten häviämiseen. Jos heität muovipussissa jätökset luontoon maatumiseen menee kaksi vuotta. Roskapönttö olisi parempi ja siistimpi vaihtoehto kakkapussille.
Lemmikin kiinteiden jätösten kerääminen on tärkeää myös siksi ettei erilaiset taudit ja loiset leviä lemmikistä toiseen eivätkä myöskään ihmiseen. On ikävää jos oma karvakaveri saa jonkun pöpön toisen jätöksestä ja sairastuu vakavasti. Tai pahimmassa tapauksessa menehtyy...
Kaikki postauksen kuvat on lainatu netistä.
Me lähdemme nyt Minnie the Dogin kanssa iltalenkille ja otamme mukaan biohajoavia koirankakkapusseja. Minnie hoitaa asiansa ja minä kerään sitten kiltisti jätökset sujauttaen ne seuraavaan roskapönttöön. Emme myöskään kaki kenenkään talon eteen, autonrenkaan viereen, kaupan seinustalle, kävelytien keskelle tai muutenkaan sopimattomaan paikkaan.
Evidensia Eläinlääkäripalvelut (tuttu paikka meille kun Minnie silmää on siellä hoidettu) on haastanut meidät koiran omistajat keräämään koiriensa kakat puhtaamman ympäristön puolesta sekä jakamaan somessa valokuvan osallistumisestaan tunnisteella #paskajuttu.
Hyvä aihe ja todellakin kerätään ja valitettavasti välillä jopa muiden jätökset, siis koirien, hih. :)
VastaaPoistaIhanaa iltaa Marjo <3
Juu, en minäkään kerää muiden jätöksiä :) Meilläpäin on niin valtavia kasoja, että mietin aina kuinka suuresta koirasta ne mahtavat olla peräisin? Muutama tanskandogi liikkuu nurkilla mutta tiedän niiden omistajien keräävän.
PoistaKivaa iltaa Tiia :)
Tien varsi bussipysäkille on täynnä sitä itteänsä. Miten ihmiset kehtaa? Varma ja ruma kevään merkki
VastaaPoistaEhkä se on laiskuutta tai sitä ettei välitetä! Talvella kikkareet jäävät mukavasti lumen sekaan mutta kun se sulaa paljastuu koko komeus :/
PoistaMonet koiran omistajat ovat surullisen välinpitämättömiä näitä asioita kohtaan. Koiran annetaan pissiä ja kakkia ihan toisten portille tai postilaatikolle, eikä niitä siivoilla. Jos koira kakkaa ojan pientareelle, niin itselleni se on ihan ok, mutta kaupungissa tai toisten tonttien läheisyydessä asiaan pitäisi kyllä kiinnittää paljon enemmän huomiota.
VastaaPoistaItse koiranomistajana olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Viimeksi tänä aamuna näin isännän koirineen, joka ei vaivaunut poimimaan koiransa jätöksiä. Olisi tehnyt mieli antaa hänelle pussi ohimennessään ja huikata "Tässä jos ole unohtanut kotiin omasi." :)
PoistaOikeassa olet. Koirasta on paljon iloa, mutta myös velvollisuuksia. Valitettavasti tunnen muutaman koiranomistajan, jotka eivät vaivaudu krojaamaan koiransa jätöksiä. Pilaavat muidenkin koiranomistajien maineen.
VastaaPoistaMinusta on myös todella ikävää, että meidät kaikki koiralliset ihmiset leimataan välinpitämättömien takia. Todella pieni asia se kumarrus ja keräys eikä pussien mukana kuljettaminen ole iso asia. Ehkä nämä ihmiset vaan eivät välitä ja heittävät ehkä roskatkin luontoon eivät roskapönttöihin....pistää vihaksi!
PoistaVika on todellakin siellä talutushihnan toisessa päässä, ei karvakamuissa. Tänään muuten just kaavin hoitolapsen kengänpohjasta paskaa...olipa tosi kiva esterata käydä kävelyllä, oikea paskarata :)
VastaaPoistaMonessa muussakin asiassa koirien kanssa vika löytyy sieltä talutinta pitävästä tyypistä. Usein koira on pentuna "kiva" mutta sitä ei haluta tai osata kasvattaa oikein josta sitten seuraa ikäviäkin ongelmia. Myös koirien ylipainon aiheutta omistaja ei koira itse...
PoistaTsemppiä huomisene ulkoiluun lasten kanssa - toivotaan ettei vastaan tule "kakkakepposia".
Minä käyn tästä asiasta valitettavan kuumana. Asun kadun varressa, joka vie pururadalle. Joka viikko tuossa meidän pihan sisäänkulun kohdalla kiveyksellä on jonkun kakat. Pahimmillaan siten, että postin pakettiauto ajaa kakt kivien väliin littanaksi haisemaan pitkäksi aikaa. En ymmärrä kuka se kehtaa koiran kakat toisen kulkuväylälle jättää.
VastaaPoistaMeillä lapsetkin osaavat kerätä kakat lenkillä mukaan, silloin kun hoidellaan anopin koiraa.
Meillä pojat haaveilevat jatkuvasti koirasta. Heillä on varsin realistinen käsitys millainen koira pitäisi meillä olla: pieni koira ja pieni kakka, ei tarvitse pitkiä lenkkejä, seurallinen, helppo kasvattaa :)
Poista