Nikkilän entisen mielisairaalan upeat jugendtalot

Sipoon Nikkilään 30 kilometrin päähän Helsingistä perustettiin mielisairaala 1914. Nykypäivänä me puhuisimme psykiatristen potilaiden sairaalasta mutta olot yli sata vuotta sitten olivat kovin erilaisia ja myös suhtautuminen mielen sairauksiin. Tarvittiin kipeästi hoitopaikka sellaisille mielisairaille, jotka olivat tilapäisesti tulleet niin levottomiksi ettei heitä voinut hoitaa enää kodeissa.

Vuonna 1907 agronomi Gunnar Hougberg myi kartanonsa maista Sipoonjoen itäpuolelta 64 hehtaaria Helsingin kaupungille Nikkilän sairaalan rakennuspaikaksi. Syy miksi mielisairaala perustettiin juuri Nikkilään juontaa juurensa vuonna 1901 toimintansa Sipoossa aloittaneeseen perhehoidon siirtolaan mielisairaille. Sipoo oli myös riittävän etäällä mutta toisaalta riittävän lähellä Helsinkiä.

Arkkitehdiksi Nikkilän sairaala-alueelle valittiin Ernst Albin Kranck. Kranck oli erikoistunut suunnittelemaan juuri sairaalarakennuksia ja -alueita. Kranckin piirustuspöydältä ovat peräisin suunnitelmat Kakolan vankimielisairaalaan, Pitkäniemen sairaalaan, Kellokosken sairaalaan ja moniin muihin sairaaloihin ja parantoloihin ympäri Suomea. Nikkilän sairaala-alueen upeat talot edustavat myöhäisjugendia parhaimmillaan ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden puistoalueen kanssa.

Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher jatkoi alueen laajenemissuunnitelmia. Vuonna 1924 valmistui paviljonki n:o IX naispotilaille. Paviljonki X otettiin puolestaan käyttöön miehille vuonna 1931 ja hoitajattarien asuntola "Kanala" valmistui neljä vuotta myöhemmin. Jokaiseen huoneeseen oli vedetty jopa keskusradio ja keskusherätyslaitteiston johdot. Nikkilän sairaalan juhla- ja voimistelusalin rakentaminen aloitettiin 1938 mutta se jouduttiin ottamaan keskeneräisenä käyttöön jo talvisodan syksyllä. Rakennus valmistui lopullisesti vasta 1940.

Nikkilän sairaala-alue oli kuin pieni kaupunki. Vuonna 1913 sinne jopa rakennettiin kapearaiteinen hevosraitiotie, jolla rakennustarvikkeita saatiin kuljetettua perille. Hevosraitiotie on käytössä aina vuoteen 1932 saakka jolloin tiet olivat jo niin hyvässä kunnossa kunnossa, että voitiin siirtyä ajamaan kuorma-autoilla.

Sairaala oli oman aikansa modernein laitos Sipoossa. Nikkilään tehtiin kaukolämpöverkosto, vesiklosetit ja sekä oma sähkölaitoskin. Vuonna 1917 Nikkilään palkattiin myös oma pehtoori ja Pigbyn kylästä ostettiin 1934 maatila Ånäs. Nikkilän sairaalan pelloilla kasvoi kauraa, ohraa, ruista sekä heinää ja perunaa. Maaviljelysmaita olikin 60 hehtaarin verran.

Nikkilän sairaalan alueella pidettiin myös kotieläimiä. Vanha sikala valmistui jo perustamisen aikoihin 1915 ja suursikala 1961. Porsaita Nikkilässä oli aina vuoteen 1970. Lypsykarjaa sairaalaan tuli vasta jatkosodan aikana 1942 ja karjataloutta harjoitettiin aina vuoteen 1965 saakka. Nikkilän pelloilla myös viljeltiin ahkerasti aina 1960-luvun loppuun saakka. Vielä 1980-luvun alussa harjoitettiin pienimuotoista viljelyä, joka oli myös potilaiden työterapiaa hoitoprosessissa.

1950-luvulle saakka Nikkilä valmisti omat sauna- ja yleissaippuatkin sairaalan karjakeittiön isossa padassa. Kotieläintaloudesta tulevat teurasjätteet keitettiin saippuaksi, joka pilkottiin ja jaettiin sitten osastoille potilaskäyttöön. Nikkilä oli siis hyvin omavarainen yhteisö myös saippuan suhteen.

Nikkilän puutarhassa kasvatettiin aluksi vihanneksia ja juureksia avolavoilla. Myöhemmin 1920-luvulla rakennettiin kasvihuoneita, joita sitten vielä sotavuosina laajennettiin. Kasteluvesi puutarhaan ja perunapelloille otettiin viereisestä Sipoonjoesta. Hyötykasvien viljely lopetettiin vasta 1990-luvulla kun Nikkilän viimeinen puutarhuri jäi eläkkeelle.

Sairaala-alueella oli sepänpaja sekä puusepän ja maalarin verstaatkin. Pumppuhuone jokiveden pumppaamiseen oli rakennettu jokinotkelmaan jo 1914. Ja totta kai Nikkilä tarvitsi myös oman palokunnan sekä katastrofiryhmän. Omavaraisuutta lisäsi myös oma vesi- ja voimalaitos, keskuskeittiö, pesula, käsityösalit, suutari, kirjansitomo ja ompelimo. Nikkilä oli kuin pieni kaupunki, josta löytyi lähes kaikkea. 

Nikkilän potilaina on ollut paljon kuuluisia henkilöitä vuosien kuluessa. Runoilijat Uuno Kailas, Elmer Diktonius, L. Onerva, Maila Pylkkönen ja valokuvaaja Signe Brander ovat mm. olleet hoidettavina Nikkilän sairaalassa. Signer Brander ei tosin kärsinyt mielenterveysongelmista vaan hänet siirrettiin iäkkäänä potilaana sodan aikana Kivelän sairaalasta Nikkilään. Signe Brander kuoli Nikkilässä 1942 ja hänet on haudattu sairaalaan hautausmaalle. Sota-aikana Nikkilässä kärsittiin ruoan puutteesta ja vuosina 1940-1945 yli 700 ihmistä koki saman karmean kohtalon kuin Brander - nälkäkuoleman!

Helsingin kaupunki lopetti psykiatrisen sairaalan Nikkilässä vuonna 1999. Rakennukset jäivät pääosin tyhjilleen. Elintarvikealan yritys Kokkikartano aloitti sairaalan vanhassa keittiörakennuksessa vuonna 2000 valmisruokien tekemisen. Muuten sairaala-alue jäi autioksi ja upeat jugendrakennukset ilman asukkaita.

Mielenkiintoinen sairaala-alue sai onneksi uuden käyttötarkoituksen kun NCC alkoi kunnostamaan vanhoja rakennuksia sekä muuttamaan niitä asuinkäyttöön 2000-luvun taittuessa. Ensimmäiset asukkaat Nikkilään peruskorjattuihin jugendtaloihin muuttivat jo 2002. Muistan kuinka itse seurasin asuntojen myyntiä hyvinkin läheltä koska hyvä ystäväni harkitsi muuttavansa Nikkilään. Hänen elämäntilanteesta kuitenkin muuttui työkuvioiden takia ja muuttoa jäi vain haaveeksi. Mutta Nikkilä jäi kummittelemaan minun mieleeni sekä historiansa että arkkitehtuurinsa puolesta.

Käyn usein kävelemässä Nikkilän alueella ja ihailemassa kaunista arkkitehtuuria. Samalla tulee väkisinkin mietittyä miltä mahtaisi tuntua jos itse asuisin AsOy Lönnborgissa? Tämä rakennus kun toimi Nikkilässä aiemmin "suljettuna osastona 68 työhön kykenemättömälle miespotilaalle". Tai AsOy Granborgissa, joka menneinä vuosina oli "naisten paviljonki"? Nuo ehkä hieman "hassuilta ja erikoisilta" kuullostavat nimet ovat rakennusten alkuperäisen käytön mukaan annettuja. Nikkilän alueelta löytyy hyvä karttataulu alueesta, jossa on seikkaperäisesti merkittynä kaikki rakennukset ja puistot nimineen.

Sisustuslehtien sivuilla asunnot näyttävät tyylikkäitä ja persoonallisesti saneeratuilta. Yhdessäkään Nikkilän jugendtalojen asunnoissa en ole sisällä käynyt. Itse alue on kehittynyt Nikkilän laajentumisen ja kehittymisen myötä valtavasti. Palveluita löytyy läheltä Nikkilän varsinaisesta keskustasta koko ajan lisää. Alueella on koulu sekä kaksi päiväkotiakin sairaalan entisissä rakennuksissa. Asuminen Nikkilän entisen sairaalan alueella on hyvin yhteisöllistä ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä. Huonetilat ovat korkeita, valoisia ja itse asunnot erittäin persoonallisia. Myös ihana puistomiljöö Nikkilässä tekee siitä kodikkaan.

Nyt kuluvan vuoden aikana otetaan asuinkäyttöön myös entinen sairaalan keittola ja pesula, jotka muuttuvat AsOy Pilvilinnaksi. Tähän entiseen Kokkiborgin taloon saneerataan 16-18 uniikkia huoneista, joista osa on loft-asuntoja. Myös sairaalan vanha hallintorakennus ja potilasrakennus n:o 8 on myyty joten senkin osalta kunnostustyöt ovat alkamassa. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä sinne on suunnitteilla.

Vaikka sairaala-alueella on "hurja menneisyys" on upeaa, että vanha rakennuskanta on säilytetty puistomaiseman kera eikä purettu sitä maan tasalle. Jos nämä rakennukset osaisivat puhua ne varmasti kertoisivat hyvin surullisiakin tarinoita mielenterveyden järkkymisen kokeneista. Tai sota-ajoista, jolloin sairaalaan siirrettiin muita potilaita Helsingistä turvaan.  

Kun sairaala perustettiin oli siellä ensimmäisen toimintavuoden lopussa 124 potilasta: 102 miestä ja 22 naista - ihmisiä eri sosiaaliluokista. Näihin aikoihin oli vielä "tapana", että aviomiehet saattoivat lähettää vaimonsa "hoitoon hysterian takia" ja seuraavaksi miehen asianajaja kyselikin jo lääkäriltä mielenterveystodistusta avioeroa varten. Vaimon vaihtaminen hoitui siis tälläkin tavalla ennen.

Jos olet kiinnostunut retkestäni Seilin saarelle, jossa leprasairaalan jälkeen toimi myös mielisairaala voit kurkistaa postaukseni tästä. Jos taas Kakolan vankila kiinnostaa ja sen muuttaminen asunnoiksi tästä pääset siihen postaukseen. Toimittaja Sirkka Liisa Tuovinen julkaisi 2009 kirjan Inhimillinen Nikkilä. Tilasin kirjan Helsingin Kaupunginmuseosta ja odotan innolla sen lukemista.

Voisitko sinä kuvitella asuvasti entisessä mielisairaalassa tai vankilassa?