Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää

Tänään ovat siniristiliput liehuneet hurjassa pakkassäässä lipputangoissa. Syynä liputukseen on ollut Kalevalan sekä suomalaisen kulttuurin päivä. Kalevala on meidän oma kansalliseepoksemme ja Elias Lönnrothin keräämään opukseen tutustuttiin aikoinaan jo koulussa äidinkielen tunneilla. Tiedän, että monelle Kalevalan lukeminen oli todellista tuskaa ja hammasten kiristelyä. Minusta Kalevala oli koulussa jo kiinnostavaa luettavaa vaikka olihan vanha suomalainen runomitta lapsena vähän vaikeaa ymmärtää. Kalevalan mystiikka ja tietty sadunomaisuus kiehtoivat. Nähtyäni vielä miten Akseli Gallen-Kallela oli freskoissaan kuvannut Kalevalaa olin myyty!

Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta 1928

Alunperin Akseli Gallen-Kallela oli maalannut Kalevala-aiheiset freskot Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900. Tuo paviljonki herätti todella paljon huomiota vaikka se oli pinta-alaltaan vain 400m² ja sijainniltaankin vähän huonossa paikassa. Paviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Paviljongin keskikupolissa oli neljä Kaleva-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Suomi nousi kohisten esille arkkitehtuurin ja taiteen sekä muotoilun saralla. Eikä maamme ollut edes vielä itsenäinen.

Akseli Gallen-Kallela, Ilmarinen kyntää kyisen pellon 1928

Vuonna 1928 Akseli Gallen-Kallela maalasi kolme Pariisin maailmannäyttelyssä ollutta freskoa Kansallismuseon holvatun keskihallin kattoon, josta pääsee kulkemaan museon eri osastoille. Neljäs fresko museon katossa on nimeltään Iso hauki. Näitä freskoja voi museon aukioloaikana käydä katsomassa veloituksetta koska ne eivät ole varsinaisissa näyttelytiloissa. Suosittelen joskus piipahtamaan sillä ne ovat todella vaikuttavia ja kiteyttävät minusta aika hyvin Kalevalan tarinan. 

Jaoin tänään omalla Facebook sivullani Kioskin parin vuoden takaisen ihan hulvattoman videon Kalevala noin 100 sekunnissa. Videon avulla voi helposti ottaa Kalevalan haltuun jos kouluajat ovat jo unohtuneet. Löysin netistä uumenista myös hauskan koululaisille suunnatun tietovisan "Mitä tarkoittaa kalevalamitta? Miksi Aino hukuttautui? Kalevalassa sankarit eivät aina ole hyviä eikä kuolema kaiken päätepiste. Tunnetko Väinämöisen, Joukahaisen ja Pohjolan neidon? Testaa tietosi kymmenellä kysymyksellä" Hauska testi ja sain 10/10 joten hallussa on :D

Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus 1928

Kummityttöni 11v teki Kalevalan päivään ryhmätyönä "esityksen", jossa ymmärtääkseni oli mukana runomittaa, räppiä, tanssia, liikuntaa, laulua eli kyllä se Kalevala taipuu moneen. Onhan se kalevalainen runomitta vähän kankeaa mutta kyllä siinä on ihan omanlaisensa rytmi kyllä mukana. Esitystä en valitettavasti ole nähnyt eikä sitä minulle kuulemma esitetä mutta uskon sen olleen hyvä tulkinta Kalevalasta.

Kamanat kohottukohot

lakin päästä laskematta,

kynnykset alentukohot

kengän kannan koskematta,

pihtipuolet välttyköhöt,

ovet ilman auetkohot

tullessa vieraan tupahan,

astuessa aimo miehen! ”

Kalevala 21: 137–144 (muk.)

Akseli Gallen-Kallela, Iso hauki 1928

Kalevalan päivän kunniaksi minulla oli tänään totta kai myös ranteessa oma Kalevala Korun Karhurannekoru. Kalevala Korun tuotteet ovat olleet omia suosikkejani jo vuosien ajan. Näitä koruja en välttämättä pidä päivittäin mutta kaivan niitä aina esille kun tulee vaikka tarve olla "Kalevankarhu, hahmoista vahvin." Tästä pääset kurkistamaan mitä Kalevala Koruja minulta löytyy.  

Akseli Gallen-Kallela, Ilmarinen kyntää kyisen pellon 1928

Tuntuiko Kalevalan lukeminen koulussa pakkopullalta? 

Muistatko Kalevalan hahmot ja juonen?

Uskalsitko testasi tietosi ja jos teit testin mitä sait?

Kivaa Kalevalan päivää - ollaan ylpeitä suomalaisesta kulttuurista ja Kalevalasta!