Rijksmuseum Amsterdamissa on yksi maailman "must to see" museoita

Amsterdam on kaupunki, jossa nähtävää riittää enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja. Kanavat kutsuvat risteilemään, keväinen tulppaanipeltojen väriloisto olisi nähtävä ja totta kai shoppailtava hyvän aterian jälkeen. Ehdottomasti kannattaa uhrata aikaansa myös hollantilaisen taiteen tutkimiselle sillä huippunimiä kuten Rembrandt, Van Gogh ja Vermeer on mahdollista nähdä juuri täällä. 

Lempimuseoni Amsterdamissa on ehdottomasti Rijksmuseum eli Hollannin kansallismuseo. Olen käynyt museossa kolmasti ja varmasti taas ensi reissullani poikkean jälleen. Pelkästään Rijksmuseumin komean rakennuksen näkeminen nostaa ihokarvat kananlihalle mahtavuudellaan. Museumplain, museoaukio on suosittu ja kaunis paikka, jossa voit kuvauttaa itsesi Amsterdam -kyltin edessä. Tai vain istua nurmikolla ja ihailla Rijksmuseumia ulkopäin.

Alun perin Rijksmuseum perustettiin 1798 Haagin kuninkaalliseen palatsiin Huis ten Boschiin. Museo avasi ovensa 1800 yleisölle ja siellä esiteltiin silloin hallinnon ylimpien virkamiesten eli käskynhaltijoiden taidekokoelmia. Museo toimi Nationale Kunst-Gallerij eli Kansallisen taidegallerian nimellä vielä tuolloin. Vuonna 1808 Amsterdamin kuningas Louis Napoleon siirsi museon Amsterdamiin ja kaupungin omistamat teokset kuten Rembrandtin Yövartio tulivat osaksi museon kokoelmia.

Vuodesta 1885 on museo seissyt nykyisellä paikallaan Museumplainilla. Upean gotiikan ja renessanssin elementtejä sisältävän rakennuksen suunnitteli hollantilainen arkkitehti Pierre Cuypers. Cuypersin rakennus on yksi maailman suurimmista museoista ja Alankomaiden ylpeys. Rakennus on niin suuri ettei sitä pysty ottamaan haltuunsa vaikka siellä viettäisi koko päivän.

Rijksmuseumin uudelleen avaaminen 13.4.2013 pitkään kestäneen remontin jälkeen oli kuningatar Beatrixin viimeinen virallinen edustustehtävä ennen vallan siirtymistä hänen pojalleen nykyiselle kuninkaalle Willem-Alexanderille. Museossa aloitettiin jo 2003 erittäin laajamittaiset peruskorjaukset ja restauroinnit, jotka lopulta venähtivät peräti 10 vuoden mittaisiksi.

Rijksmuseumin remontti oli Hollannin kaikkien aikojen suurin kulttuurialan hanke, jossa kaikki ei mennyt kuin Strömsössä. Remontti kohtasi ikäviä vastoinkäymisiä kerta toisensa jälkeen. Polkupyöräilijät osoittivat mieltään liikennejärjestelyjä vastaan. Remontin edetessä tuli esille yllättäviä rakenneongelmat, jotka saivat budjetin paisumaan räjähdysmäisesti. Museon johtajakin jätti tehtävänsä Rijksmuseumissa kesken hankkeen.

Kaikesta "tuulimyllyjä vastaan taistelusta" ja kaaoksesta huolimatta museo valmistui ja se nosti Amsterdamin takaisin taidekaupunkien joukkoon. Vuonna 2015 Trip Advisorin mukaan Rijksmuseum oli sijalla 8. museoiden TOP10 listalla. Pakko myöntää, että astuessaan museoon sisälle menee jo aikaa katsellessa museon upeasti restauroituja rakenteita, seiniä, ikkunoita ja itse tiloja. Kaikki on suurta, koristeltua ja erittäin hienosti entisöityä.

Rijksmuseum esittelee Hollannin historian kannalta merkittäviä asioita kansallismuseossa kun ollaan. Saman katon alta löytyy upeita kultaisia astioita, puusepäntyön mestarinäytteitä intarsiatöiden muodossa, sinivalkoista Delftin posliinia, laivan pienoismalleja, siirtomaavallan aikaisia sotavälineitä, käsittämättömän koristeellisia nukkekoteja kalusteineen ja kaikkea muutakin mielenkiintoista. Sen sisältää löytyy myös kirjasto, jossa on varmaan monta kilometriä kirjoja siististi hyllyssä.

Vietin itse yhdellä vierailullani pitkään galleriassa, joka on täynnä maailmankuulua Delftin posliinia. Delftin käsimaalatut posliinit tulivat suosituksi 1600-luvun puolivälissä kun posliiniin alettiin maalata kiinalaistyyppisiä koristeita. Mitä kaikkea posliinista on oikein valmistettukaan sinivalkoisena aikoinaan.

Museon karttaa tarvitaan ehdottomasti liikkumista varten tässä kompleksissa. Voit myös ottaa mukaasi audio-oppaan kertomaan tärkeimmistä kohteista enemmän tietoa. Varmasti reittiä miten liikkuu Rijksmuseumissa kannattaa myös vähän suunnitella kun rakennus on niin valtava.

Museossa on kerroksia neljä ja ne on ehkä vähän hämärästi numeroitu nollasta kolmeen, Taidetta ei ole kuitenkaan sijoitettu täysin kronologisesti kerroksiin. Kellarikerroksesta löytyy varhaisin kuvataide (1000-1600-luku). Ensimmäisessä kerroksessa on 1700-1800 taide kun taas toiseen kerroksen on sijoitettu 1600-1650 väliset taideteokset eli Hollannin kultakauden tunnetuin taide.

Museoon kannattaa varata myös ehdottomasti hyvät kengät koska täällä kävellään paljon. Hissejä on mielestäni melko vähän rakennuksen kokoon suhteutettuna ja portaita pääsee myös nopeammin liikkumaan kerrosten välillä.

Cornells van der Voort, Laurens Reaelin muotokuva, n. 1620

Bartholomeus van der Helst, 1639

Adriaen van Utrecht, Juhla-ateria asetelma, 1644

Rijksmuseumin suojissa ihan omassa salissaan on ollut Rembrandtin Yövartio jo vuodesta 1906. Taulua kutsutaan myös nimellä Kapteeni Cocqin ja hänen seurueensa ryhmämuotokuva. Tässä salissa ihmisiä on aina paljon ja ihan varmasti Rijksmuseumissa tätä taulua valokuvataan varmasti eniten. Yövartion edessä otetaan myös selfieitä! Maalaus on valmistunut 1642 ja kooltaan se on peräti 363 x 437 cm. Vaikuttava maalaus vaikka suurimpia Rijksmuseumin tauluja se ei olekaan. Taulu sisältää paljon piilotettua symboliikkaa. 

Rembrandt, Yövartio 1642

Rijksmuseumista löytyy mukava kahvila/ravintola, jossa voi käydä virkistäytymässä kiertelyn lomassa. Museokauppa sisältää monipuolisesti korkealuokkaisia tuotteita taiteenmaailmasta. Rijksmuseumissa voi valokuvata vapaasti ilman salamaa toki. Lippu museoon kannattaa varata etukäteen niin välttyy paikan päällä jonottamasta ihmismassojen kanssa. Museossa on nimittäin aina taiteenystäviä ja jossain saleissa vähän liikaakin välillä. Vaatteet ja isommat kantamukset voi jättää naulakkoon sisääntulossa. Rijsmuseumin aulatilassa on myös toisinaan vaihtuvia näyttelyitä. Syksyllä 2016 siellä pääsi ihailemaan Frans Postin Brasilian eläimiä.

Frans Post, Animals in Brazil 2016

Rijksmuseum on ehdottomasti mielestäni yksi maailman "must to see" museo!