marraskuuta 19, 2017

Suomenhevosen tarina on koskettavan ainutlaatuinen musiikkinäytelmä


"Vahva, sopeutuvainen, sinnikäs. Jukuripääkin. Hyvin kohdeltuna mitä uskollisin ystävä ja äärimmäisen luotettava työkaveri. Nämä luonnehdinnat sopivat suomenhevoseen yhtä lailla kuin Arvo Lahtiseen. Jukuripäisyydessään tosin Lahtinen vie Pekasta voiton. Lahtisen perheen neljä sukupolvea elävät kukin omaa aikakauttaan. Suomi muuttuu kaiken aikaa, ihmiset ja hevoset myös. Nuorissa on muutos, ja vanhemman polven on vaikea pystyä perässä. Silti sen tehtävänä on luoda hyvät edellytykset jäljessä tuleville. Siitäkin Suomenhevosen tarina kertoo."
Heikki Lund, KUTin johtaja, näytelmän kirjoittaja.


Keski-Uudenmaan teatterin Suomenhevosen tarina on suuri kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle ja 110-vuotiaalle suomenhevoselle. Teatteripaikaksi on valikoitunut hyvin ainutlaatuinen ympäristö sillä ollaan Järvenpään Ratsastuskeskus Ainossa. Ratsastuskeskuksen kansainväliset mitat täyttävä maneesi on muuttunut näiden 9 esityksen ajaksi teatterinäyttämöksi. Siirtyessämme katsomoon kuljimme maneesin hiekalle levitettyä mattoa pitkin. Tässä teatterissa ei välttämättä takkia tarvitse jättää vaatesäilytykseen.


Suomenhevosen tarinan lavastus on hyvin minimalistinen ja siinä on käytetty mielestäni oivallisen hyvin avuksi maneesista löytyviä esineitä. Esteratsastuksen puomit toimivat mainioina tukkeina metsätyökohtauksessa. Lantalapio puolestaan on passeli kävelytuki vanhalle Lahtisen emännälle näytelmän kulussa. Näytelmän puvustus on hyvin autenttinen ja ajankuvaa noudattava. Nelihenkinen orkesteri on taka-alalla näyttämöllä mutta yleisön nähtävissä. Musiikilla on näytelmässä hyvin keskeinen rooli ja paljon hevosaiheisia laulutulkintoja kuultiin illan aikana.


Näytelmän kertojana toimii Pekka-hevonen, joka alunperin on ollut kirjailija Juhani Ahon omaisuutta. Hevoskaupan myötä tämä Sibeliustakin kyydinnyt suomenhevonen päätyy Lahtisen isännälle. Pekkaa näytelmässä esittävät sekä Seppo Halttunen että Uuras-hevonen. 25-vuotias Uuras on todellinen konkari, joka raviurheilusta vetäydyttyään on tehnyt vaikka mitä ja esiintynyt sekä elokuvissa että näytelmissä.

Hänen aisaparinsa näyttelijä Seppo Halttunen on rauhallisella äänellä näytelmää eteenpäin vievä hahmo. Halttusen mainio pärskähtelevä hevosmainen ääntely on aivan huikeaa kuultavaa ja sitä oikein odottaa. Hevosen jouhihäntä heilahtelee kun Halttunen asiallisen tosikkomaisesti toteaa "Meitä suomenhevosia oli puolisen miljoonaa mutta 70-luvulle tultaessa määrämme putosi kymmeneen tuhanteen. Siinä makkaratehtaat kävivät varmaan kolmessa vuorossa."


Näytelmässä Suomen historian eri vuosikymmenet vaihtuvat hauskasti vikeltäjän ja Kiripassi -hevosen avulla. Vikeltäjä temppuilee hevosen selässä taidokkaasti kun numerot vuosissa vaihtuvat katsojien silmien edessä. Hevosia nähdään näyttämöllä melkein yhtä paljon kuin näyttelijöitäkin. Tässä musiikkinäytelmässä voi nähdä raviohjastajan ja Uuraksen kiertävän vinhasti ravirataa. Tai metsätöissä hevosen kiskomassa tukkeja perässään. Näyttämön taustalle heijastetaan vanhoja valokuvia ja filminpätkiä. Myös autenttisia radiolähetyksiä kuullaan kun sota on päättynyt ja rauha julistettu.


Suomenhevosen tarinassa on paljon koskettavia kohtauksia. Kansalaissota, jossa Lahtisen veljekset Jalo ja Toivo ovat eri puolilla repii perhettä. Lahtisen Arvo isännän pohdiskelevat keskustelut Pekan kanssa tallissa "miesten kesken". Suomalainen mies jakaa ajatuksiaan rakkaalle hevoselleen. Talvisodan alettua perheen vanha hevonen otetaan perheeltä pois ja lähetetään rintamalle. Jatkosodan ikävät uutiset ja perheen menetykset koskettavat myös katsomoon. Pyyhin silmänurkkaani useampaan otteeseen. Suomen sodissa hevosia kuoli ja rampautui kymmeniä tuhansia.


Suomenhevosen tarinassa korostuvat myös ne perinteiset roolit naisten ja miesten välillä. Naiset itkevät, lohduttelevat ja pitävät perhettä yhdessä vaikeinakin aikoina. Lahtisen perheen tytär Maire on tyypillisestä naismallista poiketen valistunut nuori nainen, joka haluaa opiskella ja päästä eteenpäin elämässään. Perheen miehet kinastelevat keskenään politiikasta, juopottelevatkin joskus ja tekevät kovasti töitä perheensä eteen. Lähtevät sotaankin kun isänmaata pitää puolustaa - jopa nuoret pojat kuten Lahtisellakin. Niitä suurimpia tuntoja puhutaan sitten omalle hevoselle salaa tallissa.


Suomenhevosen tarina on myös oivallinen tapa kerrata Suomen 100-vuotinen historia musiikkinäytelmän avulla. Kieltolaki tai maailmanlaajuinen lama eivät välttämättä ole kaikille tuttuja vuosikymmeniä 1900-luvun alkupuolelta. Suomen ja Neuvostoliiton solmima YYA-sopimus voi olla vieras juttu koska ko. sopimus on purettu jo aikoja sitten. Suomalaisten joukkopako Ruotsiin leveämmän leivän perään 1960-70 luvuilla vetää Suomenlahden toiselle puolelle yhteensä peräti 300000 suomalaista. Maaseutu autioituu ja talojen ikkunoita sekä ovia naulataan kiinni.


Näytelmän roolisuoritukset ovat vahvoja. Lahtisen Arvon roolissa Pertti Koivula on yliveto. Hänen kohtauksensa Pekan kanssa koskettavat kerta toisensa jälkeen. Koivula näyttelee näytelmän loppupuolella myös hulvattoman 70-luvun roolisuorituksen ihan mahtavaa asua kantaen. Lahtisen emännän roolissa Anna-Leena Sipilä on vahva mutta tunteita välittävä vielä vanhanakin emäntänä.

Antti Reiniä en koskaan ennen ole nähnyt näyttämöllä vaikka monista elokuvarooleistaan hän onkin tuttu. Reinin Lahtisen Jalon rooli kasvaa koko ajan isommaksi näytelmän loppua kohden. Jari Hämäläinen Toivo Lahtisen roolissa on karismaattinen, idealistinen ja mahtavan lauluääneen omaava. Lahtisen perheen miniän Sirkan roolissa nähdään Anu Sinisalo.

Omaksi suosikikseni nousee kuitenkin Seppo Halttusen roolihahmo Pekkana. Se viisaus, rauhallisuus, totisuus, suorapuheisuus, sovittelevuus ja humoristisuus saavat minut ihailemaan Halttusen roolisuoritusta. Lisäksi se käsittämättömän hyvä pärskähtely hevosena! "Ennen meidän kanssamme aikaa viettivät talojen isännät mutta nykyään nuoret tytöt ja naiset ovat talleilla." toteaa Pekka alias Seppo Halttunen näytelmän loppupuolella ihmeissään.

Teatterilippu saatu KUTilta.

Suomenhevosen tarina on näytelmä, joka kannattaa ehdottomasti käydä kokemassa itse ja ihastumassa siihen erikoisessa maneesiteatterissa. Näytöksiä on yhteensä vain yhdeksän, joista vielä viisi näytöstä on ensi viikon aikana. Tarkemmat näytösajat löydät tästä. Esityksen kesto n.2 tuntia väliajan kanssa.

Kiitos Keski-Uudenmaan teatterille tämän koskettavan taide-elämyksen tarjoamisesta!
Erityiskiitos Uuras ja Kiripassi hevosille ammattitaitoisesta esiintymisestä. Te ansaitsitte omat "porkkanakukkanne" esityksen jälkeen. 
♥ Suomenhevonen ♥

Postauksen valokuvat Sami Lamberg ja osa omia. 




18 kommenttia:

  1. Mä olisin tuolla varmaan itkenyt silmät päästä. Jostain syystä eläintarinat aina saa mut herkistymään.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle Marjo ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä suomenhevosen tärkeä rooli kansakuntamme itsenäisyyden historiassa liikutti. Mutta näytelmässä oli myös paljon huumoria joten nauraakin sai.

      Ihan hulvaton oli Pekan alias Seppo Halttusen esittämä "Jenkka hevosen puhdistamisesta", joka pani poskilihakset koville. Tämä on aikoinaan M.A.Nummisen tekemä biisi, jonka innoittajana on ollut armeijan ohjesääntö hevosen hoidosta. Samalla Pekka ja näytelmät naiset tanssivat letkajenkkaa lavalla.

      Mukavaa uutta viikkoa Outi❤

      Poista
  2. Olipa mielenkiintoinen postaus. Hienosti rakennettu näytelmä. Suomenhevosen kautta pystytään käymään hienosti Suomen 1900-luvun historia läpi. Mukana meidän upea näyttelijäkaartimme. Pertti Koivula ahkeroi, hän on myös Rauman Kaupunginteatterissa Rakastuneessa Rytissä - tekee hienon roolin Alfred Kordelinina.
    Kiitos Marjo! Tämä Suomenhevosen tarina olisi kiva nähdä, mutta onneksi teit tämän kiinnostavan postauksen. Pääsin näin mukaan.
    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula ❤ Näytelmä vaikuttaa monella tasolla - se naurattaa mutta myös herkistää.

      Meidän suomalaisten kohtaloiden kietoutuminen omaan suomenhevoseemme on tärkeä tarina kerrottavaksi. Suomenhevosesta sai kunnian tulla valituksia Suomen viralliseksi kansallishevosroduksi 2007.

      Mietin postausta kirjoittaessani juuri tätä Pertti Koivulan rooli Rauman teatterissa. Näyttelijätkin reissaavat siis pitkin Suomea esityksestä toiseen. Kaikki roolisuoritukset tässä näytelmässä olivat kyllä nappiesityksiä vaikka tuon Seppo Halttusen nostankin kärkeen. Se on se pärskähtely ja Sepon ihanan rauhallinen "hevosmainen ääni".

      Mukavaa uutta viikkoa Tuula ❤

      Poista
  3. Erittäin kiinnostava näytelmä. Pertti Koivula, Antti Reini, Anu Sisalo kaikki lempparinäyttelijöitäni. Ja totta kai se hevonen näyttämöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä kanssasi :) Hyvä kattaus Suomen eturivin näyttelijöitä mutta mukana myös meitä kaikkia suomalaisia koskettava tarina ja suomenhevonen. Se on jännä juttu miten esityksen jälkeen Kiripassin ja Uuraksen ympärille kerääntyi joukko innokkaita silittäjiä. Tähtinäyttelijät itse mutustelivat tyynenrauhallisina palkaksi saatuja "porkkanakukkiaan".

      Poista
  4. Todella mielenkiintoinen näytelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin naulankantaan. Ja onneksi suomenhevosten määrä on taas noussut 70-luvun hullujen vuosien jälkeen. Suomenhevonen on osa meidän historiaamme ja tärkeää siksi muistaa myös näin Suomen juhlavuoden kunniaksi.

      Poista
  5. Suomenhevonen on uljas eläin. Jos matka ei olisi niin pitkä sinne pääkaupunkiseudulle tulisin kyllä. Näin hyvä esitys pitäisi taltioida ja esittää laajemmalla levityksellä.
    Miksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miksu kommentistasi. Olisihan se todella upea juttu jos tämä produktio nauhoittaisiin. Toivotaan, että niin tehdäänkin. Harmi jos asut niin kaukana ettei Järvenpäähän kannata lähteä.

      Poista
  6. Suomenhevosen tarina on mittava, erilainen ponnistus teatterilta, joka on jo sinänsä kulttuuriteko. Kelpaa huipentaa itsenäisyysjuhlavuoden. Poikkeava ja hieno esitys! Tykkäsin myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rouva Sana ❤ Ihan huippu suoritus pieneltä teatterilta ja todellinen kulttuuriteko. Hevoset ja erityisesti suomenhevoset ovat lähellä sydäntäni. Tekisi mieli mennä katsomaan vielä uudelleen!

      Poista
  7. Olipas mielenkiintoinen postaus ja mielenkiintoinen koko ideana tuo näytelmä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin🙂 jo maneesi näyttämönä on äärimmäisen erikoinen ja hevosrekvisiitan käyttö kekseliästä. Viihdyttävä ja samalla äärimmäisen koskettava.

      Poista
  8. Näyttää todella upealta ja mielenkiintoiselta näytelmältä! Ja isoja nimiä rooleissa! Olisipa ihanaa nähdä tämä! Uskon, että olisi koskettava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minnea Muru :) Isoja nimiä ja suuri roolisuorituksia. Ja ne hevoset Uuras ja Kiripassi ❤

      Poista
  9. Onpa harmi, että esityksiä on näin vähän. Tulen pääkaupunkiseudulle vasta joulukuussa seuraavan kerran.
    Sinikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Sinikka! Harmi kun et ehdi nähdä Suomenhevosen tarinaa. Se todella on vain yhdeksän esityksen mittainen produktio. Hyvää joulunodotusta!

      Poista