Ateneumin Veljekset von Wright on huikea näyttely

Ateneumissa avautui 27.lokakuuta huikea Veljekset von Wright -näyttely, joka on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Pääsin itse kurkistamaan suomalaisen taidehistorian merkkiteoksia jo paria päivää aiemmin ennakkoavajaisissa. Ateneumin 3.kerroksesta löytyy yli 300 Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin teosta: öljyvärimaalauksia, vesiväritöitä, grafiikkaa ja luonnoksia. Oman erikoisuutensa näyttelysaleihin antavat lasivitriineissä olevat Magnus von Wrightin täyttämät linnut. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anna-Maria Pennonen ja näyttely on avoinna 25.2.2018 saakka.

Varmasti kaikkien meidän suomalaisten tuntema maalaus Taistelevat metsot löytyy totta kai tästä näyttelystä. Ferdinand von Wrightin maalaama taulu on hankittu Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin jo samoihin aikoihin kun itse Ateneumin rakennus avattiin yleisölle 1887. Kaksi höyhenet pörhöllään olevaa uljasta metsoa taistelemassa koppelonaaraan suosiosta metsäaukiolla. Taulu on poikkeuksellisen suuri - peräti 190 cm leveä ja yli metrin korkeakin. Onhan tämä vaikuttava ja avajaisissa sen edessä on melkeinpä jonoa koko ajan. Minusta oli myös upeaa, että lapset halusivat ottaa selfieitä metsojen edessä!

 Ferdinand von Wright, Taistelevat metsot 1886

Ferdinand von Wright oli veljeksistä nuorin ja erikoistunut tekemään nimenomaan lintumaalauksia. Taistelevia metsoja maalatessaan hän oli jo 64-vuotias ja kärsi halvauksista. Ferdinand joutuikin maalaamaan teosta osittain kyljellään maaten. Malleina taulussa ovat olleet täytetyt metsot ja ne muut lukuisat metsomaalaukset, jotka hän oli maalannut aiemmin joten luonnossa tämä teos ei ole syntynyt. Maalauksesta välittyy dramaattista jännittyneisyyttä ja suuria tunteita uroslintujen välillä. Taustalla puiden siimeksessä katsoo koppelo pelokkaasti.

Taistelevat metsot on yksi niistä tauluista, jotka aikoinaan valokuvattiin ja sen jälkeen valokuvaa painettiin kirjoihin, kortteihin ja kalentereihin. Taistelevat metsot on myös yksi maamme eniten kopioiduista tauluista. Ympäri Suomen Ferdinandin ikuistamat metsot ovat löytyneet ristipistotöinä tai kuvajäljennöksenä tupien pirttien seiniltä. Jostain käsittämättömästä syystä metsot ovat raivanneet tiensä meidän suomalaisten sydämiin. Ehkä se on ollut luonto ja tutut linnut, jotka ovat puhutelleet yli vuosisadan ajan. Edelleenkin tätä metso aihetta nimittäin löytyy vaikkapa hiirimatoista, t-paidoista ja jopa tatuoituna omaan kehoon.

Von Wrightin veljekset syntyivät Savossa Haminanlahden kartanossa Kuopion lähellä. Poikien isä Henrik Magnus von Wright opetti heidät metsästämään jo nuorella iällä. Pojat myös piirsivät metsästettyjä lintuja ja maalasivat akvarelleja lähiseutujen maisemista. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright ovatkin osa Suomen ja Ruotsin taiteen, tieteen ja kulttuurin historiaa. Koska he tarkkailivat luontoa ja kuvasivat sitä heille kehittyi myös luonnon erittäin laaja-alainen tuntemus. Von Wrightien teoksille on ominaista tieteellisen tarkasti kuvatut yksityiskohdat. Heidän teoksensa edustavat 1800-luvun kauneusarvoja puhtaimmillaan.

Magnus von Wright, Rypäleitä ja omenia 1865

Magnus von Wright (1805-1868) oli veljessarjan vanhin. Hän oli sekä taidemaalari, ornitologi. eläinmuseon preparaattori ja aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Ateneumin näyttelysaleista löytyykin lukuisia Magnuksen täyttämiä lintuja lasivitriineissä. Magnus toimi myös Helsingin yliopiston piirustussalin opettaja. Ollessaan Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana Magnus pääsi vaikuttamaan Ateneumin kokoelmiin. Magnus maalasi myös Helsinki-aiheisia maalauksia kuten Katajanokalta (1868) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868) kuvaten kaupunkikuvassa tapahtunutta muutosta.

Magnus von Wright, Annankatu kylmänä talviaamuna 1868

Wilhelm von Wright, Käpytikka koiras 1828 - 1838

Wilhelm von Wright (1810-1887) oli veljessarjan keskimmäinen. Wilhelm loi oman uransa Ruotsissa ja vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Wilhelm avusti myös veljeään Magnusta Svenska foglar -teoksen kuvittamisessa. Teos sisältää 182 väritettyä teosta, joissa linnut on kuvattu tieteellisen tarkasti. Nykyisten lintututkijoiden mukaan veljesten tekemät kuvat ovat edelleen paikkaansa pitäviä.

Wilhelmin merkittävin kuvitusteos on Skandinaviens fiskar -teos. Ateneumin näyttelyssä on esillä niin värikkäitä ja kauniita kaloja ettei edes uskoisi niitä elävän ja olevan meidän pohjoisissa vesistöissä. Piirrokset ovat valokuvan tarkkoja ja todella upeita. Niitä olisi katsonut vaikka kuinka kauan!

Wilhelm von Wright, Isomerikokki koiras 1836 - 1857

Wilhelm von Wright, Napoleon akvarelli 1826

Ferdinand von Wright, Koira 1876

Ferdinand von Wright (1822-1906) on nuorin veljeksistä. Ferdinand on tunnettu nimenomaan lintumaalauksistaan Taistelevat metsot (1886) ja Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Ferdinandin lintumaalaukset ovat suuria ja useissa näyttelyssä olleissa maalauksissa on vielä paksut kultaiset kehykset lisäämässä taulun kokoa ja näyttävyyttä. 

Ferdinand teki von Wright veljeksistä pisimmän uran ja myöhemmin hän oli nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari. Ferdinand maalasi isojen lintumaalausten lisäksi maisemia ja muotokuvia. Hän myös avusti Wilhelmiä kuvitustöissä ja sijaisti tätä Ruotsin taideakatemiassa. 

Ferdinand von Wright, Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun 1860

Ferdinand von Wright, Metsoja soitimella 1862

Selailin avajaisissa mielenkiintoista Ateneumin tuottamaa Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä -teosta, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen. Teosta voi ostaa Ateneumista ja se löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Teos sisältää myös paljon upeita kuvia veljessarjan töistä. 

Avajaisissa Ateneumin johtaja Susanna Pettersson totesi koskettavasti puheessaan "Veljesten taide on ulkoisesta kauneudestaan huolimatta tietyllä tavalla valtavan ajankohtaista. Jos mietitään näitä kaloja, lintuja ja maisemia, yksikään niistä ei tule säilymään jos emme huolehdi meidän omasta tehtävästämme täällä maapallolla."

Von Wright veljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand rakastivat luontoa. He eivät juuri käyneet kouluja vaan heillä oli kotiopettaja. Taideopintojen suhteen he olivat itseoppineita. "He samoilivat metsissä, havainnoivat, piirsivät sen minkä itse näkivät ja luottivat näkemäänsä" sanoi eläintieteilijä, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläkkeellä oleva intendentti ja von Wright veljesten tutkija Torsten Stjernberg HS tiedeartikkelissa 25.10. Von Wrightin lintukuvissa jokainen höyhen ja värisävy ovat kohdillaan ja he kuvasivat lintuja myös eri vuodenaikoina erilaisissa höyhenpuvuissa. Äärimmäisen taitavaa luonnon havainnointia ja rakkautta luontoon!

Veljekset von Wright -näyttely soveltuu myös lapsille ja nuorille. Näyttelyn kumppanina toimii Korkeasaari. Ateneumin runsaasta oheisohjelmasta löytyy lisää Ateneumin omilta sivuilta.

Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon veljesten entiselle kotiseudulle sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.

Ateneumin museokaupassa on paljon kiinnostavia näyttelyyn liittyviä tuotteita. Itseäni jäi polttelemaan tuo Ferdinand von Wright Närhiä 1877 sisältävä pyöreä tarjotin...