Aurinkoinen syyspäivän retki Hankoon ja historian havinaa

Sunnuntaina oli ihan käsittämättömän kaunis lokakuinen päivä. Sinistä pilvetöntä taivasta ja aurinkoa oli luvattu Hankoon joten Audin nokka kohden Hankoniemen syksyisiä maisemia. Ajomatkan aikana ehdittiin bongata peräti kolme haukkaa liitelemässä sinitaivasta vasten. Mielestäni Siuntion kohdalla nähty oli kotka mutta en voi varmuudella sanoa kun autosta ajajan paikalta näin sen vain vilahdukselta. Tuli muuten mieleen olisiko peräti ollut se sama kotka, jonka näimme kaartelemassa Artallin alkukesän retkellä metsänlaidassa. Komean ylväs se joka tapauksessa oli!

Hangon Casinon edestä Plagenin hiekkarannalta lähtee Rakkauden polku Puistovuorelle. Tämä äärimmäisen romanttisella nimellä varustettu 1,5 kilometrin mittainen polku on alunperin rakennettu 1800-luvun lopussa Hangon kylpylässä vieraileville. Miten upean näköinen kokonaisuus tämä olisikaan jos kylpylä olisi tässä toisella puolella vielä, tuumin kiivetessäni kallioiselle polulle. Emme todellakaan olleet ainoita polulla liikkujia sillä aurinkoinen sää oli houkutellut muitakin luontoon ja meren äärelle nauttimaan upeasta syyspäivästä.

Hangon merikylpylä perustettiin vuonna 1878. Kauniin kylpylärakennuksen yhteyteen muodostettiin myös Kylpyläpuisto ja sen ympärille kaavoitettiin suuria huvilatontteja. Hanko oli näihin aikoihin merkittävä kylpyläkaupunki ja sinne saapui mm. venäläisiä matkailijoita nauttimaan meri-ilmasta ja kylvyistä. Hangon kylpylän vieraat ovat yli 100 vuotta sitten kuljeskelleet tätä samaa Rakkauden polkua. Tuntui aika jännältä kävellä kallioilla, jossa aikoinaan on otettu ilmakylpyjä meren äärellä - toki aidatuilla alueilla uteliailta katseilta piilossa. Täällä ovat myös emigrantit tanssineet odotellessaan laivoja, joilla he ovat sitten matkanneet meren taakse Amerikkaan.

Maasto Rakkauden polulla on helppokulkuista mutta auringosta huolimatta oli jossain kohdissa vähän kosteutta joten kunnon jalkineet kannattaa ottaa mukaan syysretkelle. Rakkauden polulta löytyy portaita, pieniä siltoja ja pitkospuitakin. Toki välillä voi poiketa merkityltä polulta vaikka ihailemaan ruskan värittämiä lehtiä, maistelemaan puolukoita ja tutkimaan lähemmin sammalta tai jäkälää. Näimme lenkin aikana useita koiriakin mukana kävelemässä. Oma russeliriiviö oli kuitenkin jätetty autoon ottamaan päiväunosia ja hän pääsi sitten myöhemmin merenranta kävelylle.

Hangon Kylpylä toimi vuosina 1878 - 1914 kunnes ensimmäinen maailmansota sulki sen kun Hangosta tuli sotilasaluetta. Kylpylävieraat joutuivat kiireellä lähtemään pois kaupungista junilla matkatavaroitaan kooten kun venäläiset sotilaat ottivat alueen haltuunsa. Bulevardin päädyssä hiekkarannalla seisoo Hangosta monille niin tuttu monumentti, jossa keskellä on obeliski ja sen molemmin puolin kaksi leijonaa. Tämä Vapaudenpatsas pystytettiin saksalaisten sisällissodassa valkoisille joukoille antaman avun muistoksi ja sen suunnitteli kuvanveistäjä Bertel Nilsson. Minä käyn joka kerta vähän silittelemässä näitä leijonia ja ihailemassa niiden hieman viekasta katsetta.

Hangon Kylpylä avattiin uudelleen 1919 ja kylpylävieraat palasivat taas Hankoniemelle. Kylpylän seuraava kulta-aika ajoittuu 1930-luvulle, jolloin sitä mainostettiin ulkomaisten mainoskampanjoiden ja uusien liikenneyhteyksienkin myötä. Kylpylän ohjelma tarjontakin laajentui huomattavasti. Näihin aikoihin vakiovieraisiin kuului Marsalkka Mannerheim. Kylpylän toiminta jatkui vilkkaana aina 2.maailmansodan syttymiseen saakka, jolloin se syksyllä 1939 sulki ovensa. Kylpylä rakennus valitettavasti tuhoutui sodan tiimellyksessä ja se on purettu. Todella surullista!

Hangon Casino ja Kylpylä, kuva Museoviraston kokoelmat

Hangon Casinon suunnitteli aluperin Ferdinard von Christerson. Rakennus on laajennettu myöshemmin muiden arkkitehtien toimesta mm. Bruno Granholm ja Waldemar Aspelin. Kylpylälaitoksen ihan alkuperäiset piirustukset ovat hankolaisen tohtori E.O.Stenbäckin tekemät. Myös kylpylää laajettiin vuosien kuluessa ja mm. tohtori E.A.Holmen ja arkkitehti Waldemar Aspelin oli tekemässä suunnitelmia laajennuksiin. Jännää, että tohtorit ovat aikoinaan olleet myös suunnittelemassa taloja...no, ehkä he ottivat nämä ns. terveydelliset aspektit huomioon...

Hankoon avattiin nyt keväällä uusi Regatta SPA kylpylä, jossa en ole ehtinyt vielä vierailemaan. Uusi rakennus edustaa modernia nykyarkkitehtuuria ja se sijoittuu Hangon Tehtaanniemeen kärkeen, joka on Suomen eteläisin paikka. Kylpylän yhteyteen on rakennettu myös loma-asuntoja ja toivottavasti tämä ympärivuotisesti toimiva kylpylä tulee jatkamaan Hangon kylpyläkulttuuria uudella tavalla. Hankoon kuuluu olennaisesti kylpylätoiminta mielestäni. 

Hangosta löytyy peräti kolme hiidenkirnua ja yksi niistä on juuri Rakkauden polun varrella Puistovuoressa. Nämä lieriönmuotoiset kuopat kalliossa ovat syntyneet jääkauden jäätiköiden sulaessa ja sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä paikoillaan kovertaen sileäreunaisia koloja. Hiidenkirnu on turvallisesti aidattu mutta sinne kurkistaessani minulle tuli mieleeni jättiläiset, mammutit ja Disneyn Ice Age leffa. Kyllä luonto on ihmeellistä!

Bellevuen hiekkaranta oli autio ja tyhjä. Juhannussalko seisoi yksinäisenä odottaen seuraavaa kesää ja uuden koristellun salon pystyttämistä keskikesän juhlan kunniaksi. Rantahietikossa käveli muutamia lintuja ja aurinko lämmitti niin mukavasti kasvoja. Jos Hangon Casino rakennus osaisi puhua niin se kertoisi varmaan huikeita tarinoita erilaisista iloisista juhlista vuosien takaa. Belle Epoquen aika - huolettomuus, kaupunkien bulevardit, kahvilat, kabareet, usko kehitykseen, positiivisuus, teknologia, keksinnöt, maailmannäyttelyt...

Nyt oli jo sen verran nälkä, että suuntasimme lounaalle Itäsatamaan ja Ravintola Origoon. Harmikseni Origon herkullisen legendaarinen saaristolaispöytä, jota pääsin nauttimaan alkukesästä oli nyt tauolla palatakseen taas pikkujoulusesongin käynnistyessä marraskuussa. Tästä voit kurkistaa mitä kaikkea hyvää Origon saaristolaispöydässä on tarjolla.

Lounaslistalla vielä perjantaina olleet simpukatkin olivat huvenneet jo parempiin suihin mutta ei hätää sillä muutakin hyvää oli tarjolla. Ranskalainen sipulikeitto oli höyryävn herkullista eikä savulohiburger jättänyt ruokailijaa nälkäiseksi. Me istuimme tunnelmallisessa ravintolasalissa mutta aurinkoisella terassilla söi ainakin yksi perhekunta lokakuisessa säässä lounastaan. Ja olihan lämpömittari kivunnut peräti +13C asteeseen.

Bulevardi 3, Julius Tallbergin talo 1889

Päätimme vielä ennen kotimatkalle lähtöä tehdä arkkitehtonisen kierroksen Hangon kaduilla. Ilmeisesti Bulevardi 3:n hyvin koristeellisessa ja Julius Tallbergin vuonna 1889 rakennuttamassa talossa oli käynnissä remontti. Tämä kauniin unelmansininen rakennus kaipasikin jo kiperästi saneerausta. Sen koristeellinen parveke ja lukuisat koristeornamentit oli raaputettu maalista puhtaiksi mutta talon toisessa päässä näkyi jo sinistä väriä vai olisiko se sittenkin ollut sitä vanhaa vielä... Jään mielenkiinnolla odottamaan miltä näyttää seuraavalla Hanko reissullani.

Appelgrenintie 2, Villa Tellina 1880, arkkitehti R. Grönholm

Hangon laajan huvila-alueen vanhimmat 1880- ja 1890-luvuilla rakennetut huvilat löytyvät Vartiovuoren ympäristöstä sekä Mannerheimintien ja Appelgrenintien varsilta. Hangon huvila-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja täynnä lukemattomia yksityiskohtia vanhoissa mennyttä maailmaa henkivissä rakennuksissa. Täältä löytyy aina uutta kuvattavaa taloista, joiden ikkunanpielet, parvekkeet ja kattorakennelmat ovat täynnä lukemattomia mielenkiintoisia. Piipahdus Hangossa on itselleni aina myös sellainen aikamatka menneisyyteen ja historiaan.

Jännän värinen Villa Tita-Maria löytyy myös Appelgrenintien varrelta. Huvila on alunperin rakennettu pietarilaisen apteekkarin rouva Sophia S. Schlosille 1887. Kun Villa Schloss siirtyi kapteeni J. Tornbergin suvulle vaihtui sen nimi myös Villa Tornbergiksi. Huvila on tunnettu myös Serlachiuksen huvilana ja sen nimi onkin nyt Villa Tita-Maria Serlachiuksen viimeisen vaimon mukaan. Upean tornihuvilan on suunnitellut rakennusmestari K. Nyman ja sen pihalla on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen kurkipatsaita. Äärimmäisen kaunis kokonaisuus!

Mannerheimintie 6, ns. Yhtiöhuvila 1893, arkkitehti V. Hagelstam

Hangossa järjestetään kesäisin Hangon kukoistusvuosista kertovia arkkitehtuurikävelyitä. Olen haaveillut osallistuvani tällaiselle kierrokselle jo vuosia mutta vieläkään en ole "ehtinyt" vaan kierrellyt taloja vain itsekseni. Vaikka Hangon kaupungilla on melko lyhyt historia löytyy sieltä todella rikasta arkkitehtuuria: Theodor Höijer, Lars Sonck, Selim A.Lindqvist, Waldemar Aspelin, Wivi Lönn ja Viljo Rewell. Ehkä ensi kesänä olen mukana opastetulla kierroksella, jossa kierretään "1800-luvun Hankoa venäläisen kylpylävieraan kanssa ja katsellaan asioita historiallisin silmin"... Hankoon tultiin viettämään pitkää kesälomaa, joka saattoi kestää kuudesta peräti kahteentoista viikkoon! Herrasväen kaupunkikoti peitettiin valkoisia lakanoilla ja palvelusväen kanssa siirryttiin aurinkoiseen merenranta kaupunkiin. Varakkaimmat perheet rakensivat itselleen villoja, joita me saamme ihailla vielä tänäkin päivänä. 

Joka kerta päiväretki Hankoon luo fiiliksen siitä kuin olisi käynyt jossain paljon kauempana tai melkein ulkomailla asti. Silti Hankoon ajaa tunnissa ja 40 minuutissa kesärajoituksilla koska etäisyys ei ole Helsingistä kuin 125km. Toki talvisaikaan menee pidempään. #hullunahankoon