Kultaranta Naantalissa avasi minulle porttinsa nyt elokuussa. Pääsin ensimmäistä kertaa vierailemaan kohteessa, johon lapsuudessani olimme kerran yrittäneet perheen kanssa mutta kaikki opastetut kierrokset olivat jo ihan täynnä. Muistan miten pettynyt ja vihainen olin! Pari kesää sitten kun edellisen kerran kävin "loistavan auringon kaupungissa" en yksinkertaisesti enää ehtinyt mukaan Kultaranta kierrokselle teen nauttimiselta Villa Randalassa. Ikävä kyllä tämä hurmaava Villa Randala on viime vuoden loppussa lopettanut toimintansa Naantalissa. Voi miten ikävä juttu koska se oli aivan huikea paikka istuskella ja nautiskella herkkuja teen kera...
Kultaranta on aikoinaan kuulunut yhdelle Suomen rikkaimmista miehistä Alfred Kordelinille. Alunperin nämä Luonnonmaan maa-alueet ovat muodostaneet Kultarannan tilan, joka joutui pakkohuutokaupattavaksi 1906. Kultarannan ja pari muutakin tilaa lunasti itselleen alunperin Raumalta kotoisin oleva, kouluja käymätön merimiehen poika Alfred Kordelinin. Kordelin vaurastui ostamalla konkurssipesiltä kauppaliikkeitä ja tehtaita myyden ne sitten voitolla eteenpäin. Voittorahat Kordelin sijoitti edelleen kutoma- sekä metalliteollisuuteen ja hänen varallisuutensa vain kasvoi kasvamistaan.
Alfred Kordelin oli ostanut itselleen jo aiemmin Mommilan ja Jokioisten kartanot sekä Reposaaren höyrysahan. Kordelinin onnistui siis muutamassa vuosikymmenessä kerätä itselleen aivan valtavan omaisuuden. Kultarantaan Naantaliin Kordelinin päätti rakennuttaa kesäasunnon, jonka arkkitehdiksi palkattiin Lars Sonck. Sonck suunnitteli jylhän graniittilinnan 18 metriä merenpinnasta olevalle kalliolle. Alunperin linnaa oli kyllä kaavailtu ihan rannalle. Kansallisromanttinen kivilinna valmistui vuonna 1916 ja se käsittää nykyään peräti 19 huonetta. Valitettavasti Alfred Kordelin ei itse ehtinyt nauttia Kultarannan kesäasunnostaan ja puistosta kuin vuoden päivät ennen kuin hänet surmasi venäläinen matruusi Suomen itsenäisyyden kahinoissa Mommilan kahakassa. Tästä tapahtumasta on tehty elokuvakin Mommilan veriteot 1917 ja mielestäni olen itsekin sen joskus teeveestä nähnyt. Ikävä kohtalo menestyneelle liikemiehelle, joka kuoli vain 49-vuotiaana.
Munkkimäki
Alfred Kordelinin oli naimaton eikä hänellä ollut perillisiä. Kordelinin testamenttaaman omaisuuden turvin perustettiin hänen nimeään kantava suomenkielinen kulttuurirahasto tieteen ja kulttuurin edistämiseksi. Myöhemmin se muuttui Alfred Kordelinin säätiöksi. Ensimmäiset stipendit säätiö jakoi jo 1920 ja nyt kuluvan vuoden hakemukset pitää jättää 30.8. mennessä säätiölle. Säätiö toimii Kruunuhaassa Mariankatu 7:ssä ja olen työni puolesta päässyt vierailemaan siellä muutamia kertoja. Säätiö jakaa vuosittain myös neljä palkintoa. Ensimmäinen palkinto jaettiin 1920 ja sen sai Jean Sibelius. Viime vuonna palkinnon saajat olivat kuvataiteilija Antti Tanttu, suomen kielen professori, emerita Kaisa Häkkinen, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä professori Markus Jäntti.
Alfred Kordelinin kuoleman jälkeen Kultaranta siirtyi ensin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle ja vuonna 1923 Suomen tasavallan presidentin kesäasunnoksi. Linnan sisäosia korjattiin ja sitä laajennettiin 1929 nykyiseen huonemäärään. Linnan tornista avautuu varmasti huikeat näköalat Naantaliin ja myös Muumimaailmaan, joka on siis presidentin kesäasunnon naapurissa.
Kun tasavallan presidentti on Kultarannassa liehuu salossa Suomen valtion lippu. Olin ennen Kultarantaan menoa kuullut rouva Jenni Haukion avaavan samana päivänä starttaavan Naantalin Saaristolaisvenepurjehduksen. Ikäväkseni olimme vain vastakkaisella puolella kun presidenttipari kirkon puoleisella laiturilla seremonioissa. Presidentti näytti olevan kesäisesti shortseissa mutta tasavallan ihanaa ykköskoiraa Lennua ei näkynyt :)
Yksi puiston lukuisista huvimajoista. Presidentti Mauno Koiviston tytär Assi Koivisto vihittiin aikoinaan yhdessä Kultarannan huvimajoista. Ehkä juuri tässä kauniissa huvimajassa.
Kuva: Iltalehti 25.5.2017
Kultarannassa on kivilinnan lisäksi myös muita kauniita rakennuksia kuten Munkkimäki (taloa kutsutaan myös nimellä Villa Waltonen) ja Pikkulinna, jotka ovat pääasiassa henkilökunnan käytössä. Opastettuja kierroksia Kultarannan puutarhaa järjestetään aina kesäisin (kesä-elo) mutta omatoimisesti puutarhaan voi tutustua syys-lokakuun aikana aina perjantaisin klo 18-20. Kordelinin toive oli aikoinaan ollut myös se, että muutkin ihmiset pääsisivät nauttimaan tästä kauniista alueesta.
Punatarha
Kultarannan alue jakaantuu kolmeen osaan: metsäpuistoon, muotopuutarhaan ja hyötypuutarhaan. Elokuun opastetulla kierrokselle kuljimme puistossa lähinnä upeassa muotopuutarhassa. Metsäpuutarha sijaitsee lähellä pohjoispuolella lähellä kivilinnaa ja se on alueista vanhin. Täällä puutarha on lähes luonnontilassa muutamia hiekkapolkuja lukuunottamatta. Metsäpuistossa on myös aikoinaan sijainnut Kordelinin rakennuttama kelkkarata, josta on pystynyt laskemaan meren jäälle kelkallaan talvisaikaan.
Sinitarha
Kultarannan puutarha on Suomen ensimmäisiä ja parhaiten säilyneitä arkkitehtonisen tyylin mukaisia muotopuutarhoja. Muotopuutarhassa on otettu vaikutteita vanhoista eurooppalaisista puutarhoista ja englantilaisesta Arts and crafts tyylistä. Symmetria puutarhan keskiakselin ympärillä, muotoonleikatut kuusiaidat, hiekkakäytävät ja totta kai nurmikenttiä. Kultarannan puutarhan suunnittelivat Svante ja Paul Olsson. Isä Svante on suunnitellut Tähtitorninmäen ja Eläintarhan puistot. Poika Paul puolestaan yhden Helsingin kauneimmista puistoista, Eiranpuiston.
Aimo Tukiainen, Suomen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan luonnos 1954
Kultarannan puistossa on ihan huikean korkeita pylväshaapoja. Ne seisovat ylväänä rivissä muodostaen kujia, joiden läpi on tunnelmallista kulkea. Muotopuutarha on puiston suurin ja sen pinta-ala on peräti 16 hehtaaria. Muotopuiston keskiosaa kutsutaan medaljongiksi ja se on koko Kultarannan keskus. Hyvinhoidetut nurmikkoalueet ulottuivat minusta silmänkantamattomiin.
Muotopuutarhassa kukkivat vielä ruusut ja sieltä näitä kaunokaisia löytyy peräti 7500 kappaletta. Ruusuille on annettu hauskoja nimiä: Tellervo, Presidentti Kekkonen, Astrid Lingren, Tarja Halonen :) Muotopuutarhasta löytyy myös puna-alue ja sinialue, jossa kukki todella rehevästi. Siniset helitroopit olivat oppaamme mukaan oivallisia kukkia, joita aviomiehien kannattaa antaa omalle anopilleen. Niiden vaniljainen tuoksu kuulemma rauhoittaa.
Tämän kaariportin takana olisi Kultarannan komea graniittilinna mutta sinne puutarhakierroksella ei päästä. Kävelimme hiekkatietä kiltisti presidentin kesäasunnon ohitse kohden rantamaisemia. Tätä osaa Kultarannasta kutsutaan siis metsäpuistoksi.
Aika oivalliset maisemat presidenttipariskunnalla on Naantaliin. Viereinen saari on todella Muumimaailma ja siellä sitten vähän erilaisia asukkaita. Tällä rannalla poltetaan perinteinen presidentin juhannuskokko juhlistamaan juhannusaattoa. Kokkoa ei enää sytytetä luotojen päälle ettei lintujen pesiminen häiriinny vaan se poltetaan pontonien päällä vedessä.
Näitä Kultarannan portaita presidentti Urho Kekkonen oli juossut ylös ja alas koska oli urheilumiehenä kova kävelijä ja juoksija. Jokainen presidentti on tuonut mukanaan Kultarantaan omia juttujaan. Mauno Koiviston aikana rakennettiin lentopallokenttä. Martti Ahtisaaren golfauto on edelleen henkilökunnan käytössä Kultarannan alueella. Tarja Halonen rakennutti koripallokentän. Koivistot pyöräilivät myös mielellään Rymättylän tietä ja Ståhlberg oli aikoinaan harrastanut ammuntaa. Varmasti myös Tarja Halosen Rontti ja Miska kissat ovat ulkoilleet täällä kuten nyt Lennukin vaikka emme hänestä vilahdustakaan nähneet.
Hyötyviljely on aina ollut osa Kultarantaa. Täällä hyötypuutarhassa ja kasvihuoneissa kasvatetaan kukkien lisäksi, kurkkuja, tomaatteja, maustekasveja ja viinirypäleitä. Avomaalla puolestaan tuotetaan perunaa ja muita juureksia sekä sipuleita, lehtivihanneksi ja yrttejä omiin tarpeisiin. Hedelmätarhassa kypsyvät omenat, päärynät, luumut ja muut marjat. Täällä Kultarannassa kasvatettuja tuotteita tarjoillaan myös Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa. Kultarannassa on myös mehiläisiä, jotka tuottavat hunajaa. Yhden kasvihuoneista presidentti Niinistö on muuttanut neuvottelutilaksi - vähän erilainen kokouspaikka mutta varmasti virkistävä!
Presidentti Tarja Halosen ajasta lähtien on Kultarannan puistossa järjestetty aina kesällä taidenäyttelyitä. Tälläkin kierroksella näkyi tuttujakin töitä kasvillisuuden seassa. Kordelinin tarkoitus oli perustaa Kultarantaan myös veistospuisto mutta hanke jäi kesken. Puiston kaunein patsas on minusta Johannes Haapasalon uusklassistinen Lohdutus -veistos. Haapasalo oli ollut Auguste Rodinin opissa ja sen kyllä huomaa. Hurmaava veistos!
Puistokierroksen keltainen alue ihan liekehti väreistä. Keltaiset ja punaiset daaliat olivat parhaimmillaan ja näistä kukista minulle tulee aina mieleen isoäidin kukkapenkit. Tämän värikkään kukkaistuksen vierestä löytyvät myös Martti ja Eeva Ahtisaaren istuttamat syntymäpäivälahja puut. Myös Gotlannin kalkkikivestä tehtyjä puutarhalaattoja oli kiva katsella kävellessään ja etsiä niistä vanhoja fossiileja.
Pekka Kauhanen, Kuutar ja Aurinkopoika
Kultaranta on elämyksellinen ja kaunis paikka. Seuraaville opastetuille kierroksille pääse ensi kesänä mutta syys-lokakuun ajan puisto on siis avoinna perjantaisin 18-20. Suosittelen!