"Vene vesille ja purjeet ylös" - olen valmis

Keväälle ja kesälle 2017 luvattiin muotiin pystyraitoja kauluspaidoissa ja housujen sivusaumoissa. Kun kauppoihin alkoi ilmestyä alkukeväästä vaaleansinivalkoraidallisia paitiksia olin kahden vaiheilla lähdenkö mukaan tähän trendiin. Toisaalta raidallisuus oli kiva mutta toisaalta muistan elävästi vuosien takaa ajan jolloin vaaleansininen paitis oli yksi luottovaatteeni. Elin silloin jotain "sinistä kautta elämässäni" joten ajattelin kuluttaneeni tämän värin puhki.

Toisin kuitenkin kävi kun pääsin sovittelemaan vaaleansinivalkoraidallisia puseroita. Aloin uudelleen pitää tästä raikkaasta väriyhdistelmästä mutta en löytänyt vain mieleistäni sinivalkoista paitaa. Muutama pidemmillä statement hihoilla varustettu paita houkutteli mutta tuumailin sotkeennunko sittenkin ylipitkiin hihoihin ruseteilla? Käytännöllisyys voitti ja paita jäi kauppaan.

Olin jo oikeastaan unohtanut koko sinivalkoisen paitiksen etsimisen kun pari viikkoa sitten piipahdin Kappahlissa hakemassa muutamaa sukkaparia. Jostain kumman syystä näin ensimmäisenä kaupassa niin täydellisen ja oikein värisen paitiksen, että oikein hätkähdin. Tässä paidassa oli pyöreä pääntie ja trumpettihihat. Selässä vielä kiva napillinen halkio. Paitahan lähti Marjon matkaan välittömästi.

Samalla reissulla päästin myös sisäisen merimieheni irti ja nappasin mukaan pienen olkalaukun samoilla väreillä. Tiesin jo siinä vaiheessa etten tulisi pärjäämään näin pienellä laukulla. Vaikka en kanna mukanani kovinkaan paljon tavaroita jo kamera vaatii isomman tilan. Tähän laukkuun kun mahtuu puhelin, lompakko, peili ja huulipuna eikä paljon muuta.

Kotona hetken mietittyäni palasin takaisin Kappahlin ja nappasin sieltä vielä reilumman olkalaukun, johon nyt sitten saan sen kamerankin ja jotain muutakin isompaa mukaan. Molemmat laukut ovat Hampton Republic 27 mallistosta. Paita puolestaan on Kappahlin XNTL-mallistosta.

Ystävät ovat kiusoitelleet jo, että kun vaatteet ja asusteet ovat noin merihenkiset niin milloin mahdan ostaa veneen ja purjehdin auringonlaskuun. Tästä ei ole pelkoa koska venettä en tule koskaan hankkimaan :) Voin kyllä purjehtia suotuisalla merisäällä pienen matkan mutta veneilijää minusta ei saa kuin isoihin laivoihin pidemmille merireissulle. Rakastan merta mutta kovaa merenkäyntiä ja sen aiheuttamaan meripahoinvointia sen sijaan pyrin välttämään. Muutama kerta Välimeren aalloissa purjeveneessä on takaraivossa ikuisesti.

Sinivalkoisuus teema on jatkunut kotonakin. Valkoiset syreenit ja siniset lupiinit ovat päätyneet maljakkoon useamman kerran. Syreenin tai sireenin kuten olen tottunut tätä nimittämään lapsesta saakka tuoksu on huumaava. Niiden kukinta taitaa vain olla lopuillaan kohta mutta nautitaan vielä hetki ja nuuskutellaan.

Mukavaa juhannusviikkoa kaikille ♥