Näkyväksi neulottu -näyttely herättää käsityön uudella tavalla henkiin

Jenni Halli, I'm OK, valokuvaan perustuva teossarja

Keravan taidemuseo Sinkassa on vielä huomenna sunnuntaina 19.3. mahdollista vierailla Näkyväksi neulottu - Yarn visions näyttelyssä. Näyttely avattiin jo 26.11.2016 ja alunperin sen oli tarkoitus päättyä jo 5.3. Suuren yleisösuosion takia näyttely sai kuitenkin vielä viikon jatkoaikaa ja minäkin onneksi ehdin ajaa Keravalle tänään katsomaan mitä kaikkea ihan huikeaa on saatu aikaan. Kuvataiteilijat puhaltavat vanhoihin käsityötapoihin ihan uutta henkeä töissään. Virkattu poliisiauto, tuftatut graffitit, elävän oloiset kyläläiset ja näkyväksi virkatut matemaattiset mallit antavat käsitöille ihan uudenlaisen ilmeen. Työt ovat kantaaottavia ja särmikkään räiskyviä.

Näyttelyssä kuhisi tänään iltapäivällä ja Sinkkahan on museokortti kohde. Perinteisesti käsitöiden kuvataidetekniikka ovat edellisiltä sukupolvilta opittuja mutta Sinkan näyttelyssä sitä ovat tehneet kuvataiteilijat  Kaija Papu, Virkattu poliisiauto sekä Liisa Hietanen, joka on kuvannut kyläläisiä. Puolestaan graffitiryijyjä tekevä Niina Mantsinen sekä kansalaisaktivistimista kiinnostunut Sonja Salomäki ovat tekstiilitaiteilijoita. Näkyväksi neulottu -näyttely yllättää monella eri tasolla ja tekijöiden koulustustaustaa on vaikea arvata töiden perusteella. Virkatun poliiauton kuvasin Mäntän käynnin yhteydessäni ja sen kuvan voitte kurkata tästä. 

Liisa Hietanen, Tiistai-ilta (Siwa) ja Tapio

Liisa Hietasen töiden ihmiset ovat todella aidonnäköisiä ja niistä tuli hyvälle mielelle. Toisaalta Siwan kauppakassin sisältö on oli jotenkin surullinen yhden henkilön kotitalouden ostoksia sisältävä teos...  Vapaan sosiaalitilan WC-ankkapullo taas niin autenttinen, että minun piti oikein kotona verrata sitä oikeaan ja ihan ovat identtisiä.

Liisa Hietanen, Vapaa

Liisa Hietanen, Sale Oké

Sonja Salomäkeä inspiroi urbaani ympäristö: rakennukset, ihmiset ja ilmiöt ajassa. Sonjan tuftatuissa ryijyissä on kuvattuna leipäjono Myllypurossa tai poliisiauto kirsikankukkien keskellä puistossa virkatehtävissä. Salomäki on kiinnostunut taiteen mahdollisuuksista kansalaisaktivismissa, erityisesti ilmastomuutoksen yhteydessä. 

Sonja Salomäki, Talven ihmemaailma - Forumin kauppakeskus

Sonja Salomäki, Jono Myllypurossa

Tekstiilitaiteilija Niina Mantsinen on uudistanut suomalaista ryijyperinnettä risteyttämällä sen katutaiteen ja graffitien kanssa. Hänen käsituftatuissa ryijyissään oli samanlaista lennokkuutta kuin kadunvarsien taiteessa kaupungilla. Pidin!

Niina Mantsinen, Aies

Venäläinen Tanya Akhmetgalievan suurikokoinen yhden seinän kokonaan peittävä teos oli erittäin vaikuttava ja juurikin sen punainen väri sekä nuo teoksesta ulostulevat lankakerät. Aihepiiri liittyi elämään, kuolemaan ja sairaalaan.

Tanya Akhmetgalievan, The Chrysalis Phase

Minna Soraluoma on leikannut muoviset eri liikeketjujen kauppakassit ohuiksi suikaleiksi ja kutonut niistä uudet pienet kassit. Nämä muovikassit muodostavat kulutusjuhlan alttarin - ikonostaasin. Tämä teos puhutteli. Olen itse vähentänyt muovikassien käytön ihan minimiin ja kuljetan aina kestokasseja mukana. Valtamerten muovilautat ovat jo pelottavan suuria...

Minna Soraluoma, Ikonostaasi

Islantilainen Rosa Sigrun Jonsdottir oli virkannut lumoavan kauniin islantilaisen niityn, yhdistyvät parantava luonto ja hyvinvointia edistävä käsitöiden tekeminen. Tämä niittyy koostuu 20 erilaisesta islantilaisesta lääkekasvista, jota on käytetty vuosisatojen ajan parantamaan erilaisia vaivoja. Työn ovat toteuttaneet ryhmä taitavia virkkaajia, jotka ovat yhdessä virkatessaan myös parantaviin kasveihin liittyviä vanhoja ja uusia tarinoita. Tämä työ oli äärimmäisen kaunis ja aito!

Rosa Sigrun Jonsdottir, Islantilainen niitty

Ulla Pohjolan erilaiset silkkilangoista tehdyt perhoset ja kehrääjät olivat kuin aitoja hyönteisiä. Ne oli vielä yhdistetty kauniisiin vanhoihin esineisiin ja luonnonmateriaaleihin.

Ulla Pohjola, Sinihuppukehrääjä

Minna Soraluoma tekee myös taidetta kulutuspakkauksista. Nämä työt oli tehty leipäpusseista virkkaamalla. "Montako pussia leipää tiettyä perhe kuukauden aikana kuluttaa? Millaisesta leivästä he pitävät? Entä minkälaisen kuvion tuosta pussimäärästä saa virkattua?" Näistä pusseista olivat syntyneet Leipäkuu -sarjan työt.

Minna Soraluoma, Leipäkuu -sarja

Sanni Weckman, Hillevi - kuvakudos. Elina Juopperi, Perintö

Sanni Weckmanin tarkoitus oli tehdä yhdessä Hillevi-mummonsa kanssa suunnittelmansa ryijy. Työ jäi kuitenkin tekemättä koska mummo kuoli yllättäin. Hän teki mummostaan äärimmäisen puhuttelevan kuvakudoksen mummostaan, johon on kudottu vanhoja vaatteita ja lakanoita. Elina Juopperi keräsi kirpputoreista ja sai myös lahjoituksena raanuja, joista on tehty kuutiomainen teos.

Liisa Hietanen, Veli

Sinkan näyttely on ehdottomasti käymisen arvoinen joten suosittelen lämmöllä!