Nykynainen seikkailee Keskiajan Turussa

Olen aina pitänyt historiasta. Ei se ehkä ollut koulussa ihan suosikkiaineeni mutta koin äärimmäisen mielenkiintoiseksi lukea menneiden vuosikymmenten tapahtumista. Päätin lukea historiaa kuin hyvää juonellista romaania ennemmin kuin tankkaamalla päähän tapahtumia vailla merkitystä. Ei siis ihme, että edelleen muistini sopukoista tulee jesuiittiveljestön perustajan Ingnatius Loyolan nimi, frankkien hallitsija Pipin Pieni oli Kaarle Suuren isä sekä Hatut ja Myssyt tai siis itse asiassa Hattujen sota, jota seurasi Pikkuviha ja Uudenkaupungin rauha  :) Hassuja juttuja pulpahtelee mieleen...

Silti en ollut vielä koskaan vieraillut keskiaikaisilla markkinoilla joten eilen oli oivallinen tilaisuus kääntää Audin nokka kohden Varsinais-Suomea ja Keskiajan Turku tapahtumaa. Alunperin olin sopinut meneväni sinne jo lauantaina mutta aina kaikki suunnitelmat eivät mene kuin Strömsössä. Lauantaina ilma oli ollut hiostavan helteinen ja sunnuntaina välillä vähän ripsaisi vettä mutta markkinoiden ja tapahtuman tunnelmaa sää ei missään tapauksessa latistanut. Tapahtuma oli alkanut jo torstaina 30.6. ja päättyi siis eilen. Keskiajan Turku järjestettiin nyt 20.kertaa joten oli jo aikakin ottaa tämä tapahtuma haltuun.

Pakko myöntää, että keskiaika - ajanjakso vanhan ja uuden ajan välillä - oli minusta koulussa välillä vähän turhan pitkältä tuntuva aika historiassa ja keskiajan tapahtumat tuntuivat aavistuksen tylsiltä. Sinne mahtui mustasurma, jatkuvaa sotimista ympäriinsä, erilaisia kriisejä ja väestönkasvun aleneminen. Hallitsijat vaihtuivat kun edellinen menetti päänsä tai hänet syöstiin vallasta heittäen vankityrmään. Sitten löytöretkien, uskonpuhdistuksen, renessanssin, painokoneen ja tieteellisen vallankumouksen myötä sain uutta puhtia lukea historiaa :)

Turkuhan on oivallinen paikka järjestää keskiaikaiset markkinat koska kaupunki on perustettu jo 1200-luvulla. Tapahtuma jakautui eri kohteisiin kaupungissa mutta ajanpuutteen takia me liikuimme pääosin Turun Vanhalla Suurtorilla, jossa järjestettiin Keskiaikaiset markkinat. Lisäksi käytiin toki ihailemassa Turun Tuomikirkkoa, jossa en ollutkaan vuosiin käynyt. Turun linnassa oli paljon ohjelmaa lapsille mm. keppihevosten käsittelyä ja suuren hiekkalinnan rakentelua. Aboa Vetus & Ars Novassa kävimme jo edellisen Turku vierailun aikana tutustumassa maanalaiseen mielenkiintoiseen keskiajan rauniokortteliin.

Nämä kuvat ovat Turun Vanhan Suurtorin lasten puhdepihalta. Oli ihana nähdä, että myös nykyajan lapset osaavat leikkivät keppihevosilla, palikoilla, kävyillä, kivillä jne. Hyvää vastapainoa iPadille ja muille elektronisille vempaimille. Turunlinnassa oli ollut mahdollista myös kävellä puujaloilla!

Ihania keskiaikaisia pukuja näkyi joka puolella ja osa henkilöistä oli selkeästi ihan roolissa liikkuessaan yleisön joukossa. Tämä kolmikko päivitteli kovaan ääneen jonkun keskiajan kansalaisen huonoa käytöstä ja he olivat selkeästi itse ylempään luokkaan kuuluvia. Keskiajalla rahvaan puvut olivat hyvin yksinkertaisia kun taas ylhäisön puvuissa saattoi olla useita kerroksia. Yläluokkaisilla ihmisillä oli myös korottomat kengät jaloissaan, joissa oli usein vielä kippuraiset kärjet. Yritin ottaa kuvaa parikin kertaa ihan hurjista kippurakengistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Rahvas puolestaan kulki keskiajalla paljasjaloin ja suojasi esim. huovalla tai turkiksilla jalkansa talvella. Kankaat pukuihin värjättiin kasveilla ja keskiajalla oli olemassa värjärien ammattikunta. 

Keskiajan markkinoilla oli paljon mielenkiintoisia työnäytöksiä. Kalligrafiaa, lankojen värjäystä, hiusten palmikointia mitä erikoisimmilla tavoilla, sepät takomassa rautaa, lankojen kehruuta ja värjäämistä, korujen työstämistä, sahdin valmistamista, lusikoiden vuolemista puusta jne. Perinteinen kansanparannuksen jäsenkorjaus näytti kiinnostavan monia markkinahulinassa pyöriviä. 

Ja totta kai markkinoilla tulee aina nälkä ja tarjolla oli paljon erilaisia keskiaikaisia ruokavaihtoehtoja. Itse päädyin ottamaan vartaassa pyörivästä kokonaisesta possusta lihaa, jonka kanssa tarjottiin ruisleipää, lanttua ja porkkanaa. Kyytipojaksi annokseni sai lasillisen simaa. Oli hyvää! Tarjolla oli myös loimutettua lohta ja paistettuja muikkuja sekä totta kai myös karamelliomenoita, joita oli kieritetty myös manteli- ja pähkinärouheessa. Kävellessään ruokapuolella nälkä heräsi kuin itsestään huumaavista tuoksuista. 

Miltähän mahtaisi tuntuisi jos nykyaikanakin joutuisi rangaistukseksi seisomaan häpeäpaalussa julkisella paikalla? Tämä oli ihan yleinen käytäntö myöhäisellä keskiajalla ja uuden ajan alussakin. Siihen vain kylän keskellä tai kirkon ulkopuolelle kaikkien katseltavaksi. Tätä rangaistusmuotoa käytettiin pieniin rikoksiin, solvaukseen, juopumukseen, aviorikokseen ja varkauteen. 

Keskiaikaisilla markkinoilla kuljeskeli myös "piispa" oman esikuntansa kanssa. Hienoja pukuja kaikilla ja hyvä eläytyminen rooliin. Piispa oli julistanut myös markkinarauhan. Piispan punainen "pannunmyssyhattu" vilahteli useamman kerran meidän ohitse päivän aikana :)

Löysimme myös jännän kojun, jossa oli tarjolla erilaisia kelloja ja tiimalaseja ajan mittamiseen. Tässä kojussa oli myös kauniita laseja ja jossain muualla näin vuoltuja lusikoita. Usein rahvaan pöydissä syötiin saviastioista ja ruokaa ihan käsinkin kun taas ylhäistöllä oli parempia astioita. Mutta myös paremmissa piireissä syötiin siis käsin ja oma veitsi kulki monella mukana ruuan paloittelua varten. Haarukkaa pidettiin pitkään paholaisen välineenä ja sen käyttö oli ehdottomasti kiellettyä. Haarukan toi Suomen Turkuun Juhana Herttuan kanssa avioitunut puolalainen Katarina Jagellonica 1562. 

Yhdessä pisteessä tehtiin melkoisia lettivirityksiä hiuksiin. Useimmiten hiukset pidettiin keskiajalla vapaina mutta myös nämä nykyäänkin hyvin trendikkäät lettikampaukset olivat muodissa. Vanhemmat naiset peittivät hiuksensa liinoilla, hunnuilla ja hupuilla. 

Yksi osa Keskiajan Turku tapahtumaa oli Rohan Tallien hevosturnajaiset Tuomiokirkontorilla. Historiallisten esikuvien mukaan puetut ratsuritarit hevosineen ottivat toisistaan mittaa taistelunäytöksessä. Näillä ritareilla oli haarniskat sekä aseet ja heidän hevostensa vauhti voisi markkinaesitteen mukaan kuulemma nousta lähes 80 kilometriin tunnissa. Sain napattua pari kuvaa suojapeitteen repeämän lävitse itse tapahtumasta ja aika hurjalta tämä meno vaikutti. Taisivat näytökset olla jo ennakkoon loppuunmyytyjä koska penkkirivistöt olivat ihan täynnä hurraavia katselijoita pienestä sateesta huolimatta. 

Täytyy sanoa, että viihdyimme oikein hyvin tässä keskiaikaisessa tapahtumassa ja varmaan ensi vuonna piipahdetaan uudelleen vähän paremmalla ajalla Turussa. Keskiajan Turku tapahtumassa kävi muutaman päivän aikana peräti 155 000 ihmistä! Muissakin Suomen kaupungeissa taidetaan järjestään vastaavia tapahtumia. Historiassa on paljon mielenkiintoista ja siihen on helppoa tutustua vähän vanhemmalla iällä tällaisen happening jutun kautta eikä muistella koulun pakkopulla historiantunteja (jos ne sitä ovat olleet jollekin).