Maalla, merellä ja ilmassa - Lennusadam

Viime lokakuun Tallinnan reissulla käytiin jo kolkuttelemassa tämän erikoisen paikan ovea mutta silloin emme valitettavasti päässeet sisälle yksityistilaisuuden takia.  Harmitti mutta minkäs voi tilanteelle! Parin viikon takaisella päiväristeilyllä Suomenlahden taakse otimme suoraan laivaterminaalista taksin ja huristimme Lennusadamiin Kalamajan alueella. Oli ihan fiksua säästää jalkojaan tässä vaiheessa reissua ja matka maksoi vain viisi euroa. 

Lennusadam on itse asiassa 1900-luvun alkupuolella rakennettu vesitasojen hangaarirakennus, jossa lentokoneita säilytettiin. Nyt tässä ihan huikeassa lentokonehallissa on osa Viron Merimuseon - Eesti Meremuuseum - näyttelyistä. Paikka on jotenkin hyvin elokuvamainen. Katossa pyöreiden kattoikkunoiden alla roikkuvat, pyörivät propellit tekivät kaarevaan kattoon jänniä kuvioita. Minulle tuli mieleen, että olisin ollut jossain James Bond -elokuvassa mukana. Odotin vain milloin itse 007 astuu esille sanoen "Good morning, my name is Bond...James Bond. Miss..." 

Museo on rakennettu jännästi eli kuljet ensin "Veden yläpuolisessa maailmassa" ja sen jälkeen lattiatasolla pääset tutustumaan "Vedenalaiseen maailmaan". Museossa on mahdollista ottaa osaa opastettuun kierrokseen mutta me päätimme selviytyä ihan yksin täällä. Jäätävän sininen valo Lennusadamissa lisäsi vielä merellistä tunnelmaa. Yhtäkkiä alkoi vaimeasti kuulua jostain elokuvista tuttua ilmahälytyksen ääntä ja vaistomaisesti nostimme päämme ylös. Kyllä - siellä katon rajassa suhahtelivat ylisemme lentokoneet. Erittäin hyvin toteutettu ja taas tuli se elokuva-fiilis...

Näitä portaita pääset kipuamaan ylös vain opastetun ryhmän kanssa...

...ja pääset ihailemaan valtavaa katossa roikkuvaa Vesitaso Short 184 ihan näköetäisyydeltä. Short 184 oli aikoinaan maailman ensimmäinen lentokone, joka kykeni tekemään onnistuneen  torpedohyökkäyksen sotalaivoja kohtaan. Tosin tämä katossa roikkuva yksilö on replika sillä yhtään alkuperäiskonetta ei ole säilynyt ehjänä. 

Lennusadamin tiloissa on myös valtava sukennusvene Lembit. Pääsin elämässäni nyt toista kertaa astumaan ihka-aitoon sukellusveneeseen. Ensimmäinen kerta oli "ex-pressan vävy" Jari Komulaisen venäläisen sukellusvene K-77 Seaside hotellin edessä Hietalahdessa ikuisuus sitten ja nyt täällä. Sukellusveneet ovat myös jänniä paikkoja! Lembit on englantilaista alkuperää ja valmistettu 1937. Tästä yksilöstä tekee erikoisen myös se, että tämä sukellusvene Lembit on harvoja toisesta maailmansodasta selvinneistä sukellusveneistä. Ehdottomasti jo menet Lennusadamiin kannattaa Lembitin uumeniin sukeltaa. Vähän puistatti kun mietin Kurskin sukellusvene turmaa 2000-luvun alussa ja alukseen loukkoon jäänneitä merimiehiä...aika kolkko kohtalo...

Me jätimme suosiolla väliin ilmatorjunta-aseet ja laivastotykit, jotka olivat Lembitin vieressä ja sukelsimme vedenalaiseen maailmaan portaita alas. Tästä sukellusveneestä tuli taas mieleen Beatlesin Yellow submarine "We all live in a yellow submarine, yellow submarine, yellow submarine..."

Keltaiseen torpedoon oli puolestaan maalattu ilkeän punainen ja irvistävä hammassuu!

Mustat pulleat merimiinat näyttivät myös ikäviltä kun taas torpedoissa oli värejä.

(Jos joku miespuoleinen sattuu lukemaan bloggausta hän varmaan miettii, että "kaukana ollaan merenkulun, sodankäynnin ja merisodan aiheesta kun puhutaan vain väreistä" LOL)

Hieno on myös Maasilinna-laivan hylky, joka on vanhin Virosta löydetty ja siellä myös rakennettu laiva. Saarenmaalla 1500-luvulla tehty laivanhylky löydettiin merenpohjasta 1980-luvulla.

Lennusadamissa voi uittaa laivojen pienoismalleja isossa vesialtaassa. Lisäksi ainakin poikia varmaan kiinnostavat ampuma-, torpedo- ja lentosimulaattorit. Me siirryimme takaisin ulkotilaan ihaillen Lennusadamin aulatilojen upeita kalalattioita.

Samalla museolipulla pääsee myös tutustumaan jäänmurtaja Suur Töll alukseen museorakennuksen takana. Tämä oli minulle toinen kerta myös jäänmurtajalla. Tästä pääset klik lukemaan miten Marjon matkassa oli Urholla Katajanokalla. Urho reissu oli ikimuistettava!

Koska olin niin tohkeissani tällä jäänmurtajalla unohdin ottaa siitä kokonaiskuvaa.

Oheinen kuva on lainattu netistä. Upea laiva mutta jotenkin paljon hepposempi kuin nykyiset jäänmurtajat.

Jäänmurtajalla sai liikkua täysin vapaasti ja mennä myös konehuoneeseen. Suur Töllin tilat oli varustettu siten, että kun astuit huonetilaan niin jostain alkoi kuulua juuri tähän tilaan kuuluvaa ääntää. Seisoimme täällä koneiden keskellä kun yhtäkkiä jossain alkoi kello kilkattaa ja koneet ikäänkuin käynnistyivät. Hyvin toteutettu ja aiheutti reaktion "Apua, mihin mä nyt koskin!"

Hyttikoot ja varustelu vaihtelivat sen mukaan missä asemassa olit miehistössä. Totta kai kapteenilla kahden huoneen hytti ja muilla sitten pienemmät. Kaikissa päällystön hyteissä oli upeita vanhoja kirjoituspöytiä ja muitakin kalusteita.  Sitä ihmettelin miten lyhyille ihmisille tai siis miehille hyttien sängyt oli suunniteltu koska ne vaikuttivat ihan kääpiöiden vuoteilta. Hytit olivat pieniä mutta hyvin kauniilla tavalla sisustettuja.Ruokasalongissa puolestaan oli hieno piano ja istuinryhmät. Saimme myös kurkata sinne kyökin tai siis kapyysin puolelle, josta ruoka tähän saliin tuotiin.

Jos Tallinnassa kaipaa uudenlaista tekemistä ja menemistä kannattaa ehdottomasti poiketa Lennusadamissa ihmettelemässä ja ihailemassa merenkulkuun liittyviä juttuja!
Marjon matkassa suosittelee :)