Maailman suurin himmeli

Himmelit ovat aina jossain syystä viehättäneet minua. Olen miettinyt, että mistä tämä innostukseni himmeleitä kohtaan on oikein saanut alkunsa? Lapsuudenkodissani ei koskaan ole ollut himmeleitä eikä edes isovanhempien taloissa. Yritin juuri kaivella muistini hatarista sopukoista onko jollain sukulaisella ja tuttavaperheellä joskus ollut himmeleitä joulun aikaan? Ei nyt tule mieleen tädin tai isosedän olohuonetta tai keittiötä, jossa katosta olisi roikkunut himmeli.  

Himmeleissä minua luultavimmin koukuttaa niiden taidokkaasti tehdyt muodot ja kolmiulotteisuus, jossa on jotain hyvin arkkitehtonista. Tällaiselle rakennustaiteesta ja arkkitehtuurista suunnattomasti pitävälle bloggaajalle himmelit edustavat sellaista kädentaitoa ja geometrisuutta, jota haluaisin itsekin joskus kokeilla. Himmelit ovat liikkuvia mobileita, jotka myös muuttavat muotoaan ilmavirran vaikutuksesta ja ikäänkuin elävät.

 Facebookissa on muuten Modernit Himmelit ryhmä, jossa olen alkanut klikkailla innoissani kuvia vähän erilaisista timantinmallisista himmeleistä auki ja tutkinut niitä tarkemmin. Perinteiset himmelithän ovat olleet pyramidinmuotoisia ja ne on tehty aina oljista. Modernien himmelien materiaali voi olla vaikka mustaa, valkoista tai punaista eikä sen edes tarvitse olla välttämättä olkea. Himmeleitä saa syntymään vaikka juomapilleistä kun on riittävän näppärä käsistään.

Aiemmin himmelit olivat perinteisiä pirttien joulukoristeita, joiden annettiin olla esillä aina seuraavaan juhannukseen saakka. Modernit himmelit voivat hyvin koristaa kotia ja olla osa sisustusta koko vuoden ajan. Aikoinaan himmeliä on muuten pidetty myös onnenkaluna, joka takasi hyvän viljasadon seuraavalle vuodelle. Materiaali himmeleihin on saatu omalta tilalta ja siitä on kekseliäästi tehty koriste kotitupaan jouluksi. Suomeen himmelit ovat rantautuneet Ruotsista mutta myös Keski-Euroopassa on tehty himmeleitä. 

Minulla oli vakaa aikomus osallistua Kansallismuseon maailman suurimman himmelin tekoon nyt syksyllä mutta valitettavasti se ei ajanpuutteen ja kireiden aikataulujeni takia mahtunut ohjelmaani. Kansallismuseon jättihimmeliä rakennettiin 17.11.-18.12. museon pääaulassa 12-16 välillä tiistaista perjantaihin. Lisäksi isommille ryhmille järjestettiin erillisiä työpajoja. 

Kansallismuseon jättihimmeliä oli rakentamassa 1000 ihmistä, jotka tekivät 8 metriä korkean himmelin, jonka pisin sivu on peräti 4 metriä. Ihan pientä väkerrystä ei ole siis tehty joukkovoimalla. Koko himmelin idea oli se, että mitä suurempi tästä himmelistä saadaan tehtyä niin sitä enemmän onnea se tuottaa koko Suomelle vuonna 2016. Olisin kyllä halunnut olla tekemässä tätä kun olen ollut innolla kasaamassa pahvilaatikoista Lastensairaalaa Taiteiden yössä ja viime vuonna ollut Emmassa tekemässä Jättiläisiäkin, joita en harmikseni nähnyt ihan valmiina. 

Kansallismuseon Jättihimmeliä voi käydä ihailemassa Kansallismuseon aulassa veloituksetta aina Nuutinpäivään saakka. 13.tammikuuta himmelit, joista tämä jättiläinen koostuu myydään halukkaille. Tämä maailman suurin himmeli on muuten tehty meriruo'sta eikä perinteisestä oljesta. Meriruoko oli materiaalina kestävämpää ja helpompaa käsitellä.

Kansallimuseon upean aulan kattofreskot ovat muuten Akseli Gallen-Kallen tekemiä ja pohjautuvat niihin samoihin Kaleva-aiheisiin, joita Akseli maalasi jo Suomen Paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Itse museohan edustaa kansallisromanttista arkkitehtuuria ja on kolmikko Geselius-Lindgren-Saarinen suunnittelema. Jos heidän kotitalonsa Hvitträsk ja Marjon matka sinne kiinnostaa niin klik tästä linkistä. 

Toivotaan, että tämän himmelin koko kertoo siitä, että Suomella tulee menemään paljon paremmin ensi vuonna 2016, joka muuten alkaa ihan kohta....