Lauantain aamu-uutiset kahvipöydässä pysäyttivät, itkettivät ja huolestuttivat. Perjantai 13.marraskuuta - perinteinen epäonnen päivänä pidetty ajankohta kaikkialla maailmassa - ja suuri murhenäytelmä Pariisissa. Mieleen tulvahti ikäviä takaumia syyskuun 11.päivästä neljätoista vuotta sitten. Suora lähetys teevee ruudun välityksellä New Yorkin kaksoistorneista ja lentokoneista. Silmiin nousi kyyneleitä ja piti nieleskellä monta kertaa lukiessaan Pariisin illan ja yön tapahtumista. Suuren surun lisäksi mielessä velloivat sekavat tunteet. Valtavaa vihaa, kiukkua, jopa raivoa, uhoa! Syylliset on saatava vastuuseen teoistaan. Miksi viattomat ihmiset menettivät henkensä? Kuka tämän takana on? Nämä syylliset saavat maksaa ja kalliisti! Me näytämme niille ja kukistamme ne!
Hämeenlinna, Verkatehdas- aula 14.11.2015
Sitten piti kuunnella omaa järjen ääntään ja antaa vihan ja raivon laantua mielestään.
Ei lähdetä sille tielle mitä näillä iskuilla tavoitellaan. Ei vastata vihaan ja väkivaltaan vihalla ja väkivallalla tai kostotoimenpiteillä. Ei tehdä niin kuin iskujen tekijät toivovat meidän tekevän.
"Ehkä eniten terrorismi vihaa vapaata, pelotonta yhteiskuntaa."
Tämän sunnuntain Aamulehden kannessa on iso Ranskan lippu ja Jaakko Hämeen-Anttilan puhutteleva kirjoitus."Terroristien iskut olivat mielettömiä. Jos he olisivat säilyneet hengissä, mikään tuomio ei olisi ollut heille riittävän ankara. Pakolaiset, siirtolaiset tai muslimit eivät sen sijaan ole syyllisiä mihinkään: kun Myyrmäessä aikoinaan räjähti pommi, emme pitäneet kaikkia suomalaisia siihen syyllisinä."
Rukoillaan koko maailman puolesta! Muistetaan rauhassa Pariisin uhreja ja rukoillaan!
Kuva lainattu Facebookista
Tekstissäni olevat lainausmerkeillä varustetut otteet ovat suoria lainauksia Aamulehden Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoituksesta.
Niinhän se menee, että ei kannata vastasta väkivaltaan väkivallalla. Ikävä asia kaiken kaikkiaan.
VastaaPoistaVaikeita asioita käsittää ja surullista. Kumpa me täällä Suomessa malttaisimme elää rauhassa... <3
Poista