Linnanmäen valokarnevaalit

Viime sunnuntaina päättyivät reilun viikon kestäneet Linnanmäen vuotuiset Valokarnevaalit. Valoa tähän alkavaa kaamokseen ja pimenevään syksyyn kyllä kaivataankin. Itselleni tästä tapahtumasta on tullut melkeinpä perinne :) joten mukana tänäkin vuonna - tosin vierailuni jäi viimeiseen iltaan. Linnanmäellä oli 65-vuotis juhlavuosi joten vielä kerran ONNEA ikinuorekkaalle Lintsille!  Myös Valokarnevaalit juhlivat pyöreitä kun kymmenettä kertaa valot syttyivät karnevaalien ajaksi.

HURRAA HURRAA HURRAA!!!!!

Pakko myöntää etten ole koskaan nähnyt Linnanmäellä niin paljon ihmisiä kuin Valokarnevaalien päättäjäisiltana. Ilmat olivat koko viikon suosineet huvipuiston vierailijoita koska sadekuuroilta oli säästytty eikä ilmakaan ollut mennyt kovin talvisen kylmäksi. Tosin kuten olen täällä joskus aiemmin aiheesta kirjoitellut ei edes sade ole ollut esteenä Valokarnevaaleilla olooni. Sadevaatteet vain ylle ja menoksi. Tosin siellä Rinkelissä farkkujen takamukseen tuli ikävä märkäläikkä....

Meille riitti pelkkä katselu ja ihmettely tämän kertaisella vierailulla joten nyt ei käyty missään kieputtimissa vaikka Vanha Karuselli tai Keinukaruselli kovasti kutsuivat minua ajelulle. Täytyy sanoa, että Kingin ja Ukon jättäisin kyllä väliin kesälläkin koska sen verran hurjalta niiden melko näyttää. Vuoristoradalla olisi ollut ehkä kiva huristella illan pimeydessä mutta kymmenien metrien pituiset jonot pitivät kyllä huolen siitä ettei jonottamaan ryhdytty.

Erilaiset pelit, pallonheitot, ammunnat, narunvedot ja muut tarkkuuspelit olivat pullollaan onneaan koittavia. Yllättävän monia myös raahasi valtavan kokoisia palkintoja mukanaan huvipuistossa. Onkohan Linnanmäellä parempi mahdollisuus voittaa jättipalkintoja viimeisenä iltana vai oliko Rouva Fortuna vain ollut suosiollinen näin lokakuun kunniaksi ;) Näin myös hirveän suuria perunalastusäkkejä parinkin teinin olkapäällä joten joku onnekas sai sipsit ehkä puoleksi vuodeksi kotiin viemisenä. Me emme jaksaneet odottaa edes himoitsemiamme vohveleita jonoissa puhumattakaan popcorneista tai hattaroista. Oma vika - miksi mennä pahimpaan ruuhkaan :)

Katselimme pitkään Vanhan Karusellin pyörimistä. Minun suosikkini karusellin eläimistä vaihteli lapsena vähän vuosien mittaan. Jossain vaiheessa oli ihan pakko päästä elefanttiin tai kirahviin pyörimään. Valkoinen hevonen, jossa oli sellaisia kimaltelevia "timantteja" oli myös himoittu hahmo karusellissa ja hirveä rangaistus oli joutua kamelin selkään. Muistan myös joskus ihan pienenä tyttönä joutuneeni hanhen tai oliko se ankka? selkään kun olin niin pieni ja se jos mikä harmitti. Nyt aikuisena olisin ehkä kuitenkin vain istunut penkillä vai istahtanut ruskean hevosen satulaan mikäli me aikuiset saamme niillä edes istua?

Linnanmäen Valokarnevaalit voisivat jatkua vaikka kaksikin viikkoa lokakuun loppuun saakka minun puolestani. Toisaalta meidän ilmanala alkaa olla jo melko vilpoisaa loka-marraskuun vaihteessa ja kun ollaan vielä korkealla kalliolla verottaisi se varmaan myös kävijöitä. Toisaalta onhan Kööpenhaminan Tivolissakin joulumarkkinat joulukuussa...onhan Tanska kyllä etelämpänä...

Linnanmäen henkilökunta panostaa kyllä kivasti asuillaan Valokarnevaaliin. Myös Halloween hahmoja näkyi kävelemässä yleisön joukossa ja erilaisia valohärpättimiä myytiin perheen pienimmille. Hauskoja valoilla varustettuja kukkaseppeleitä näkyi monen kaulassa mutta ne taisi olla loppuunmyyty jo sunnuntai iltana. No, me pääsimme fiilikseen kyllä ilman niitäkin!

Kaikki kiva loppuu aikanaan kuten nämä Valokarnevaalitkin. Ilotulitusta seurasimme hetken huvipuiston ulkopuolelta koska halusimme välttää pahimman ihmissuman poislähtiessämme. Melkoista räiskettä ja pauketta sekä värikkyyttä taivaan täydeltä.

Toukokuussa 2016 sitten seuraavan kerran Litsille :)