Loviisan Wanhat Talot vol.2

Kun siirryimme Loviisassa talosta toiseen en voinut olla ihailematta Aleksanterinkatuun tehtyjä räsymatto maalauksia. Ihan huikea idea ja tällaisilla jutuilla elävöitetään kaupunkikuvaa sekä luodaan yhteisöllisyyttä kun yhdessä väritetään jalkakäytävälle mattoja. Projektin takana ovat opettajat Kaisa Korpela ja Nina Viklund. Värikkäät matot on maalattu katuun vapun tienoilla ja upealta ne näyttivät vielä elokuun lopunkin auringossa. Haluan tällaisia tänne Espooseenkin!

Kyrkan

Tämä Puutarhakadun talo on toiminut aikoinaan metodistikirkkona ja se näkyy myös talon rakenteissa. Joka kerta talossa käydessäni ihailen olohuoneen korkeaa, holvimaista kattoa, joka tekee tilasta niin valoisan ja kauniin. Hieman erikoista on talossa on olohuonetilan keskelle rakennettu "sisähuone". Talon edelliset arkkitehti omistajat ovat rakentaneet saniteettitilat sekä saunan keskelle tätä isoa olohuonetta. Mietin mielessäni tulisiko huoneeseen vielä enemmän tilantuntua jos punertavat tiilet "sisätilan" ympärillä maalattaisiin vaaleiksi? 

Kyrkanin olohuoneen yhteydessä olevassa keittiötilassa kaikki kaapit ovat avoimia ja kauniit astiat pääsevät näin aina esille. Itse vähän arastelen avohyllyillä säilyttämistä pölyn takia mutta toisaalta harmittaa se, että hankkimani astiasto aarteet ovat katseilta piilossa. Ehkä voisin tehdä jonkun kompromissin - osa piilossa osa näkyvillä....täytyy mietiskellä...

Ringströms Gård

Varmaan jokaisessa Loviisan Wanhat Talot tapahtumassa olen kirjoittanut ja kuvannut tätä taloa. Talosta on purettu välikattoa ja tiloista on saatu paljon avarampia ja valoisampia. Ringströms Gårdissa on korkeaa tilaa hyödynnetty rakentamalla keittiön päälle hauskasti myös parvi. Rakastan sitä, että talossa on jätetty näkyviin vanhoja rakenteita eikä kaikki ole niin viimeisen päälle viimeisteltyä. Tänne sopii vähän krouvimpi tyyli.

Makuuhuoneen seinästä tulee myös joka kerta otettua kuva - se vaan on niin sanoin kuvaamattoman kaunis. Talon alkuperäinen laudoitus on jätetty seinään sen kummemmin sitä käsittelemättä. Laudat ovat kuin taulu seinällä. Makuuhuoneesta on erotettu matalalla seinällä myös melko erikoisesti kodinhoitohuone sängyn takaa...

Kierrellessä ja kävellessä pitkin kaupunkia tulee väistämättä nälkä vaikka olimmekin tankanneet puutarhakahvilassa. Yritimme taas tänäkin vuonna syömään Bistro Cantoriin Suolatorin laidalla. Valitettavasti emme voineet jäädä sinne odottelemaan koska annosten saaminen pöytään vaati tunnin odottelun. Nälkämme ei olisi kestänyt odottelua ja meillä oli vielä paljon paikkoja, joissa oli suunniteltu käytäväksi. Mietimme tyttöjen kanssa pitäisikö Bistro Cantorin vain yksinkertaistaa ruokalistaansa tapahtuman ajaksi tai palkata enemmän henkilökuntaan jotta palvelu pelaisi nopeammin? Sielläkin olisi nimittäin kiva joskus ruokailla... 

Me suuntasimme merenrantaan ja punaisia aittarakennuksia kohden. Erittäin maistuva ja kermainen kalakeitto 12€ ruisleipien kera ja mikä parasta annos tuotiin terassille viidessä minuutissa tilaamisesta. Taidettiin siinä ottaa vähän valkoviiniäkin keiton kanssa.... :) En muista paikan nimeä mutta ensimmäinen punainen aittarakennus rannassa kadulta päin tultaessa. 

Ollessamme Korpeloiden kotona Pitkänpöydäntalossa tuli Loviisassa melko rankka muutamia minuutteja kestänyt vesisade, joka sai ihmisiä pakkautumaan taloon sisälle. Minulta jäi valitettavasti ottamatta valokuvat ottamatta siinä ryysiksessä. Onneksi sade oli nopeasti ohi ja pääsimme jatkamaan matkaa. Korpeloiden pihalla taas rautasängyssä kukkii ja vihertää. Ihana idea!

Ja onnea siitä, että perhe Korpela on asunut jo 25 vuotta tässä ihanassa miljöössä!

Villa Linnea

Kaikille meille kolmelle Villa Linnea on myös uusi tuttavuus Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Talon isäntäväki oli saanut valmiiksi yläkerran, joka oli nyt ensimmäistä kertaa auki myös yleisölle. Meiltä meinasi tämä yläkerta mennä ihan ohi suun mutta onneksi Sari sattui kuulemaan pihamaalla kommentteja yläkerran huoneista ja lopulta löysimme sisäänkäynnin ja portaatkin sinne.

Ja siellä todella kannatti käydä tutustumassa. 

Voi miten kauniita nämä vanhat Ebba Masalinin opetustaulut kasveista ovat! Ei haittaa vaikka kulmissa vähän hiirenkorvia ja taulu revennytkin alareunastaan. Miten ihan tavallinen voikukka taulun aiheena ollakin näin kaunis. Minä niin himoitsen näitä! 

Talossa oli kaikissa huoneissa todella kauniit tapetit. Vanhan turkoosinvihertävän kaapin päällä olevat Karhulan lasin neliskanttiset purkit maljakkoina olivat myös hyvä idea. Katossa roikkuvat vanhat öljylamput äärimmäisen kauniita ja huikean värisiä.

Hauska idea tehdä kukkasia kirjan sivuista. Tämän talon emäntä on selkeästi näppärä askartelemaan ja puuhastelemaan kaikkea. Talon remontointia ja tapahtumia voi seurata myös heidän blogissaan.

Yläkerran sisäänkäynti oli tapetoitu vanhoilla kasvi- ja perhoskirjojen kuvilla. Ihanan kesäinen tunnelma näissä rappusissa läpi vuoden. Myös yläkerran kylpyhuoneen seinässä oli lintukirjan koko kirjo edustettuna. Tämäkin taas vahvisti minun ajatustani laittaa makuuhuoneeseen ne nuotit!

Yläkerran lastenhuoneissa oli hurjan paljon tilaa ja värikkyyttä. Jopa pieni kiipeilyseinä ja katossa roikkuvat renkaat löytyivät lasten valtakunnasta. Täällä on todella tilaa leikkiä ja rakentaa majoja tai vaikka telttaillakin. Lastenhuoneissa myös värikkäät, kauniit tapetit. 

Tätä taloa korjatessa on löytynyt kaikkea jännää kuten kolikko vuodelta 1802 ja 1886 vuoden sanomalehtiä tapettien alta. Blogista voitte lukea lisää talon vaiheista ja saada vastauksen myös siihen mikä tämä talon kivijalan vieressä oleva pieni asetelma oli. Hauska ja omaperäinen kohde!

Julkaistua blogikirjoitukseni sain lisätietoja liittyen kuvan pieneen oveen. Toimittaja Maria Schulgin on ideoinnut  tämän huikean Loviisan Pikkuväen polku jutun. Parikymmentä taiteilijaa, artesaania ja kädentaitajaa on ollut tekemässä näitä pikku ovia, joita sitten löytyy ympäri Loviisa. Tästä linkistä löytyy lisätietoa ovista. Nyt itseäni vähän harmittaa ettemme tienneet polusta ja osanneet etsiä ovia taloissa kulkiessamme. Huikea idea! Marialla on ollut sormensa pelissä myös noiden katuun maalattujen mattojen tekemisessä. 

Talot alkoivat jo sulkea ovia avatakseen ne taas sunnuntaina vierailijoille. Me istuimme vielä hetken terassilla kirkon kupeeseen ja höpöttelimme päivästä ennen kotiinpäin ajoa. Säästyimme onneksi siltä raekuuro/vesisade ryöpyltä kun olimme jo ajamassa moottoritielle sen sataessa alas. En muista, että koskaan aiemmin olisi satanut Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman aikana. 

Kiitos Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman järjestäjille sekä kotinsa avanneille perheille. Ensi kesänä sitten taas nähdään ellei jo Loviisan Joulukotien yhteydessä vuoden lopussa. Loviisalla on erityispaikka espoolaisen bloggaajan sydämessä joten tänne tulee aina palattua....

Erikoiskiitos Maria Schulginille upeasti toteutetusta lehdestä :)