Kesäinen Turku syyskuussa

Lauantaina tehtiin vihdoin se koko kesän suunnitelmissa ollut vierailu Suomen Turkuun :) Olin jo alkupuolella kesäkuuta - siis todella hyvissä ajoin - huomioinut, että Turun taidemuseossa avattiin Jacques Henri Lartiguen Riviera valokuvanäyttely. Nyt oli viimeiset hetket nähdä nämä mustavalkoiset valokuvat sillä näyttely päättyy 20.syyskuuta. Meillä kävi myös hyvä tuuri sillä lauantaina klo 14.00 museolla alkoi vielä erikoisopastus näyttelystä.

Ranskalainen Jacques Henri Lartigue oli itseoppinut valokuvaaja, joka aloitti valokuvaamisen 11-vuotiaana vierailleessaan perheensä kanssa Rivieralla. Jacques jatkoi valokuvaamista kuolemaansa saakka vaikka varsinaisesti hän olikin taidemaalari. Lartiguen kuvissa näkyy glamour ja kauniit naiset, vauhtia autojen ja urheilun parissa, koiria, huoletonta lomanviettoa Välimeren rannalla, auringonpalvojia hiekkarannalla ja meressä, elämästä nauttivia varakkaita ihmisiä, lumoa.

Turun näyttely koostui 200 valokuvasta, jotka ajoittuivat Rivieran kulta-aikaan 1920-1950. Näyttelyyn sai aivan erilaisen otteen kun oli hyvä ammattilainen kertomassa valokuvista ja kuvaajasta. Näyttelyssä ei ehkä olisi saanut kuvata mutta nappasin nämä kaksi itseäni miellyttävää kuvaa silti puhelimella ja ilman salamaa toki. Lainasin autoilevan naisen kuvan netistä.

Kävimme katsastamassa taidemuseon Pimiössä 13 minuuttia kestävän lyhytelokuvan Belle comme le jour. Elokuva ottaa pohjakseen Luis Buñuelin Päiväperhon (1967) ja Manoel Olivieiran filmin Belle toujours (2006). Lisää lyhytelokuvasta museon sivuilta. Katsoimme todella pikaisesti läpi myös museon muut näyttelyt.

Turun taidemuseo on melko monumentaalinen ja näyttävä graniittirakennus Puolalanmäellä Aurakadun päässä. Istuessamme museon terassilla siitä näki alas ihan Aurajoelle ja Aurasillalle saakka. Rakennuksessa on jännä lasikattokin ja särmikkäät korkeat tornit molemmin puolin pääsisäänkäyntiä. Pääoven vetimet olivat myös aika eläimelliset. Joimme kahvit museon ulkoterassilla kansituoleissa istuen päivävarjon alla....syyskuu ja intiaanikesä...

 Koska Puolalanpuisto ja -mäki oli meille vierasta aluetta päätimme kävellä ja vähän tutkailla ympäristöä, joka muistutti jotenkin Kaivopuistoa ja Eiraa. Upeita art nouveau-tyylisiä taloja mutta joukossa myös klassistisia sekä jugend taloja. Kauniita yksityiskohtia ja kukilla somistettuja pikkuparvekkeita. Ihana keidas yhdellä Turun seitsemästä kukkulasta vaikka näillä seuduilla on aikoinaan sijainnut se spitaalisairaala, joka myöhemmin siirrettiin Seilin saarelle Nauvoon... Kaunis päivä oli saanut runsaasti ihmisiä puistoon piknikille ja pussikaljalle myös. Toivottavasti ne tyhjät tölkit lähtivät sen poikajoukon mukana myös puistosta poistuttaessa mukaan....

Mika Kaurismäen ohjaama elokuva The Girl King tulee ensi-iltaansa joulukuussa. Elokuvaa on kuvattu Turun linnassa ja siinä on mukana suomalaisiakin näyttelijöitä. Halusin ehdottomasti päästä siis kuvauspaikoille Turunlinnaan ja samalla nähdä myös näyttelyn, joka kertoo kuningattaren elämänvaiheista. Esillä linnassa on elokuvan pukuja ja muuta rekvisiittaa sekä kuningattarelle kuuluneita esineitä ja vaatteita. Suunnaksi siis Aurajoen suulla seisova Turun linna.

Muistelin käyneeni sisällä Turun linnassa edellisen kerran lapsuudessani omien vanhempieni kanssa joskus vuonna miekka ja kivi kun kiertelimme Suomea ristiinrastiin. Mielestäni linna vaikutti nyt paljon hienommalta ja ennen kaikkea suuremmalta kuin mitä muistin. Ehkä olin kuvitellut pikkutyttönä, että linna muistuttaa jotain Disneyn vaaleanpunaisia satulinnoja mitä tämä keskiaikainen linna ei todellakaan ole.

Aikuisena sitä osaa katsoa asioita ja rakennuksia eri perspektiivistä ja nyt minusta puolestaan näytti ihan superhienolta se ettei kaikki todellakaan ole viimeisen päälle viimeisteltyä ja kimaltelevaa vaan linnassa näkyy ne ajan kerrostumat historiasta. Yritin myös pinnistellä historiantunneilta mieleeni mitä linnasta oli kerrottu ennen kuin siirryimme sisätiloihin tutkimaan niitä tarkemmin.

Linnasta löytyy keskiaikainen puoli, renessanssi linna, esilinna ja esinenäyttely, joka oli ylimmässä kerroksessa. Opasteet linnassa olivat hyvät ja oppaitakin paljon pukeutuneina keskiaikaisiin asuihin mutta jossain vaiheessa tuntui, että olimme eksyneet keskiajan ja renessanssin väliin kun siellä liikuttiin melko hämärässä koko ajan :) Oli jotenkin karmivaa kuvitella miltä niistä vangeista on mahtanut tuntua pimeissä kiviselleissä tai Erik kuninkaasta, joka suljettiin vuosiksi torniin....

The Girl Kingin puvut, asusteet ja erilainen rekvisiitta olivat todella upeita. Hämärissä linnansaleissa oli melko mahdotonta kuvata joten siksi laitan tänne vain muutamia kuvia. Upea näyttely ja ehdottomasti haluan nähdä tämän kapinoivasta kuningattaresta kertovan leffan.

1600-luvun alussa ei varmaan ole ollut helppoa olla nainen, jonka syntymä ilmoitettiin ensin kansalle poikalapsen syntymänä - nainen, joka pukeutui miesten vaatteisiin vaikka ratsastikin naisten satulalla - nainen, joka miekkaili - nainen, joka oli kiinnostunut niin taiteista, musiikista kuin puutarhanhoidosta - nainen, jonka avoin ajatusmaailmansa oli omaa aikaansa edellä -

nainen, joka sanoi "Vaatii enemmän rohkeutta mennä naimisiin kuin mennä sotaan."

Löysin YouTubesta oheisen trailerin The Girl King elokuvasta - näyttää tosi kiinnostavalta!

Linnan parasta antia oli ehdottomasti keski-aikaisen linnan osio. Siirtyessämme linnan kirkon kautta renessanssi linnaan muistin yhtäkkiä, että olenhan minä ollut täällä kymmenisen vuotta sitten häissä ja juossut hiki päässä kirkon portaat ylös todetakseni, että olen tuntia ennen oikeiden häiden alkamista paikalla ja salissa starttaavat aivan toiset häät....

Nyt oli koluttu tarpeeksi sisätiloissa joten äkkiä ulos takaisin aurinkoon ja nälkäkin kurni jo vatsassa. Siirryimme Turun keskustaan ja söimme Auranjoen rannalla Tintåssa tosi hyvät pizzat. Ilmakuivattu kinkku ja viikuna sopivat muuten hyvin yhteen. Pizzaan olisi kuulunut vielä paahdetut pinjansiemenet mutta allergisena jouduin skippaamaan ne. Ihanaa istua syyskuun puolivälissä, myöhään iltapäivällä ulkona ruokailemassa ja nauttia lämmöstä.

 Pieni kävelylenkki vielä Aurajoen rannassa ennen kotiinlähtöä. Jokilaivat kuuluvat Turkuun ja kaupungin jakava joki totta kai. Suuret ankat olivat hävinneet Aurajoesta mutta Svante Rudolfin edessä kelluivat keltaiset isot Lotto-pallot vedessä :) 

Autolle kävellessämme jouduimme keskelle jotain Lauri Tähkä duon yksityiskeikkaan puistossa lähellä Turun kaupungintaloa. Siinä sitten fiilisteltiin hetki laulavien fanien kanssa vaikkei joukkoon kuuluttukaan...

"Kiihkeyttä kuumaa
Hulluutta huumaa
sait mut tuntemaan
Katso mua pitkään
Miksi sytytitkään roihun riehumaan
Silloin aikanaan..."

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ KISS MY HYLJE ♥ ♥ ♥ ♥ ♥