Olen mielestäni jo kerran aiemmin kirjoittanut LARUART ympäristötaiteesta mutta yritin juuri kahlata tekstejäni läpi löytämättä sitä? Outoa- ehkä se löytyy joskus kun jaksan pöyhiä vielä tarkemmin jo julkaistuja bloggauksia. Joka tapauksessa ympäristötaide on levittäytynyt Lauttasaaren rannoille 30.8. - 4.10. Paikalla on hyvät opasteet joten varmasti löytää perille ja rantaviivaa seuraamalla Ryssänkärkeä kohden törmää kyllä sitten teoksiin kuin itsestään.
Auton voi jättää vaikka Itälahdenkadun päätyyn kadunvarteen ja lähtee siitä sitten kävelemään rantaa kohden.
LARUART tapahtumaan on järjestetty jo vuodesta 2006 mutta itse löysin tämän vasta muutamia vuosia sitten vaikka Lauttasaaren rannoilla olemme koiran kanssa liikkuneet usein. LARUART tapahtumaan osallistuu taiteilijoita sekä Suomesta että ulkomailta ja myös performanssi on aina mukana ympäristötaidetapahtumassa.
"Näyttelyn teema Human Era – Ihmisen aika pyrkii laajentamaan ihmisen, rakennetun ympäristön ja luonnon moniulotteista suhdetta. Elämäämme aikakautta voidaan perustellusti kutsua ihmisen ajaksi. Ihminen muokkaa toiminnallaan maapalloa luonnonvoimiin verrattavalla tavalla. Mikä on yksilön suhde ja vastuu maailman muokkaajana verrattuna koko lajin voimaan?"
Teos Lasti: pala maata, pala ilmaa, pala verta, pala vettä
Teoksen tekijä Leena Mäki-Patola on keraamikko-taiteilija. Teoksessa on käytetty vanhaa metallista huoltovenettä, tervattua puuta ja keraamisia kuutioita.
Elämänlanka teos on syntynyt workshopien tuloksena, jotka pidettiin 27.-30.8. kuvataiteilija Kaisu Koiviston vetäminä. Jokainen osallistuja on saanut haluamansa määrän pyykkinarua, jota on voinut sitten solmia, punoa, tehdä sormivirkkausta narusta. Elämänlangan lähtökohtana on tapahtuma, joka liittyy Lauttasaaren historiaan ja toisen maailmansodan jälkeiseen niukkuuteen, pulavuoteen 1946.
" UNICEF toimitti erityisen erän lastenvaatteita myös Lapissa asuville lapsille. Vaatteita kuljettanut laiva ajoi kuitenkin miinaan Tanskan salmissa. Kahden viikon kuluttua laiva nostettiin ja hinattiin Helsinkiin, jossa märkä lasti purettiin. Lasten vaatteet osoittautuivat käyttökelpoisiksi, mutta niiden kuivattamiseksi tarvittiin mittava operaatio. Märät lastenvaatteet kuivattiin Lauttasaaressa Helsingissä. Saaren ympäri viritettiin 10 kilometriä pyykkinarua. Pyykkinaru oli maailman pisin."
Tämän ympäristötaideteoksen kylttiä emme löytäneet tai emme osanneet etsiä oikeasta paikasta...
Aino El Solh ja teos 21st Century teki minuun suuren vaikutuksen. Teoksen materiaalit olivat vain teksti, läpinäkyvä muovi, haapa ja teos oli sijoitettu Ryssänkärkeen lähelle vesirajaa ison kiven päälle. Teoksen kuvaaminen oli hieman haastavaa laskevaa aurinko vasten.
Taiteilija on itse sanonut teosta esittelevässä kyltissä seuraavasti:
"Tekstipohjainen teokseni perustuu Nestlén toimitusjohtajan Peter Brabeckin lausuntoon haastattelussa vuodelta 2013. Hän sanoo haastattelussa ettei vettä tulisi pitää yleisenä ihmisoikeutena vaan ruokatarpeena, jolla on tietty rahallinen arvo. Halusin käyttää lausuntoa teoksessani koska se on hieman tulkinnanvarainen. Sisältö viittaa alkuperäisessä kontekstissa pyrkimykseen arvottaa, hallita ja hyödyntää. Mutta jos tekstin irrottaa taloudellisesta kontekstista sen merkitys muuttaa päinvastaiseksi. Silmien edessä avautuva merimaisema luo assosiaation vapaudesta, ja alkuperäinen ajatus ahdistavasta Nestlén kontrolloimista vesivaroista alkaa liuota mielestä kun aamunkoitossa hälvenevä painajainen."
Juli Foosin teos Rantarunous osallisti ihmisiä aurinkoisella kalliolla. Jääkaappirunous on siirretty nyt luontoon, kauniiseen merenranta maisemaan. Rantarunous koostuu kahdesta ihmiskunnan peruspilarista kivistä ja kielestä. Tämä oli hauska ja rannalla näkyi ihania runoelmia. Ehkä liikuttavien oli "Anteeksi äiti" sijoitettuna vähän erilleen muista ison kiven päälle.
Jääköön salaisuudeksi minkälaisen mietelauseen tai runon bloggaajanne kirjoitti....
Sanna Karlsson-Sutisnan teoksen nimi on "Love of the tree". Taiteilija työskentelyä voi seurata paikan päällä eli teos valmistuu päivä päivältä. Kävimme sen verran myöhään illalla ettemme onnistuneet näkemään puun työstämistä.
LARUARTin voi hyvin yhdistää vaikka kävely- tai koiralenkkiin kun ilmatkin suosivat vielä ja lämpöäkin riittää. Rakastan merta ja tällä Laru lenkillä sen aistii ja kuulee koko ajan. Täytyy varmaan taas piipahtaa joku päivä katsomassa vähän lisää teoksia.
PS. Opastetut näyttelykierrokset ja performanssit alkavat Särkiniemen hiekkauimarannalta sunnuntaisin 20.9. klo 14:00 ja 4.10. klo 18:00. Yhteydenotot Ipe Heinonen +358 400432745.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti