Länsi-Göötanmaalla työmatkalla

Ensimmäiseksi pahoittelut etten ole ehtinyt saada tänne postausta työmatkani takia. Lensin viime torstaina Göteborgiin, josta matkamme jatkui takseilla Lerumin kuntaan Aspen järven rannalle. Pohjoismaisen kokouksemme pitopaikkana toimi upea 1500-luvulta peräisin oleva Aspenäs Herrgårdin kartanorakennus. Täytyy sanoa, että ilmojen puolesta läntinen Ruotsi tarjosi puitteet, jotka muistuttivat ihan jotain etelän lomakohdetta. Lämpömittari kohosi kaikkina kolmena päivänä yli hellerajan vaikka aamulla asteita olikin vain +10C herätessämme.  

Seminaaripäivät olivat täynnä mielenkiintoista ohjelmaa aamusta iltaan ja ympärillä puheensorinaa ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja suomeksi. Onneksi itse tilaisuus pidettiin englanniksi. Kielten sekamelska yhdistettynä välillä hieman huonoon kuuluvuuteen ison osanottajajoukon takia vaati kyllä melkoista keskittymistä. Oli oikein hyvä, että meillä oli mahdollisuus myös vähän muihin aktiviiteetteihin päivien virallisen ohjelman loputtua.

Reissuissa tulee aina syötyä hyvin ja niin täälläkin. Ensimmäisenä iltana kohotimme maljoja auringon laskiessa Aspen järven taakse ennen siirtymistä sisätiloihin ruokailemaan illallista. Drinkissä oli mukana vanhaa kunnon camparia enkä muistanutkaan miten raikas maku siinä onkaan. Toki toi mieleen vaikka mitä nuoruusvuosien muistoja yhdistettynä tuoremehuun.... :) My lips are sealed ja tiukasti niistä menneisyyden tapahtumista ....

Illallinen oli suussa sulavan maukasta. Kyllä ruotsalaiset osaavat laittaa ruokaa ja tämän paikan kokki tuntui varsinaiselta velholta ruokalajien suhteen. Aloitimme sesongin mukaisella kermaisella kanttarellikeitolla, joka oli taas niin maukasta, että olisin halunnut nuolla lautaseni.

Pääruuaksi oli nieriää ja jälkiruuaksi sain omena-pähkinäallergiani takia vähän muuta mitä muut illallisvieraat. Onneksi nykyään voi ilmoittaa allergiansa etukäteen ja täälläkin ne osattiin ottaa äärimmäisen hyvin huomioon jokaisella aterialla. Allergiani on ikävä ristiallergia koivusiitepölyallergiaan liittyen mutta sen kanssa vain täytyy tulla toimeen.

Toisen päivän aamuna ylös aamiaiselle kukonlaulun aikaan koska seminaari aloitettiin tasan kello 9. Hotelliaamiaisella tulee aina sorruttua mm. paahtoleipään juustolla ja appelsiinimarmeladilla mitä kotona en juuri koskaan syö. Tarjolla oli runsaasti hedelmiä ja ihanaa vaniljajugurttia, jonka kanssa nautin täysjyvämuroja. Pekonia ja munakokkeliakin toki kun hotellissa oltiin. Ihan parhautta on mennä valmiiseen pöytään aamuisin vaikka itsekin tykkään kokata brekkaria.

Ja sitten luentoja ja hyviä puhujia iltapäivän klo 17 saakka. Onneksi tämän jälkeen pääsi taas tekemään niitä ilta-aktiviteetteja kuten melontaa kanootilla, kroketinpelaamista valtavalla nurmikentällä, jalkapalloa, lentopalloa, uimista tai kävelemistä. Olin unohtanut uimapuvun/bikinit kotiin joten harmikseni jouduin jättämään uimisen väliin. Moni kollega kävi pulahtamassa järveen ja vesi oli kuulemma ihanan lämmintä. Kanootit oli jo varattu kaikki joten päädyimme sitten kävelemään hotellin lähellä ja sekä järvenrannalla 45 minuutin hikilenkin. Vesipullo olisi ollut kiva lisä tällä kävelyllä....

Sitten suihkun kautta BBQ-partyyn, joka vietettiin kartanon pihapiiriin pystytetyssä valtavassa juhlateltassa, jossa oli kunnon lautalattiakin. Ja taas syötiin. Työmatkoilla tulee aina nautittua vähän liikaa ruokaa kun vastapainoksi liikuntaa ei ehdi harrastaa riittävästi pitkien työpäivien takia. Mutta voiko sitä vastustaa höyryäviä grilliruokia, paikallisia lihaisia makkaroita, kanaa, hyviä salaatteja.... no, ei voi vaan oli ihan pakko hakea satsikierroskin. Ja jälkiruokaakin vielä....  Musiikista vastasi yhden miehen orkesteri, joka sai kyllä koko teltan tanssimaan ja laulamaan yhdessä tuttuja kappaleita.

 Tilaisuudessa mentiin jopa letkajenkassa pimenevässä elokuun illassa :)

Kolmannen päivän aamuna olisin voinut nukkua vain ihan hieman pidempään mutta ei auttanut vaan ylös ulos ja pienelle lenkille ennen aamiaista. Vielä pitäisi jaksaa puolipäivää ennen Suomeen paluuta. Join tavoistani poiketen kolme kupillista aamukahvia ollakseni pirteänä ja vastaanottavaisena vielä viimeiselle rutistukselle.

Viimeinen lounas Aspenäsin kartanossa oli kalaa katkarapujen kera ja taas jälkkäriä. Pakko myöntää, että tässä vaiheessa silmät söivät enemmän mitä lautaselle tuli kerättyä ruokaa. Meistä pidettiin todella hyvää huolta ja paikan palvelu oli ensiluokkaista.

Kuvien perusteella tuntuu siltä, että söimme koko ajan mutta kyllä tällä työreissulla puhuttiin myös paljon tärkeitä asioita, vaihdettiin mielipiteitä skandinaavisten kollegojen kanssa ja opittiin myös paljon uutta. Lentokentälle lähdimme todella hyvissä ajoin. Taksikuskimme ajoi mutkaista kylätietä välillä todella kovaa vaikka minusta olisi ollut hauska katsella maaseudun maisemia ennen lentokentälle saapumista. Toisaalta oli jo kiire kotiin ja ikävä omaa karvapalloani.

Kiva reissu ja Lerumin Aspenäs kartanossa voisi yöpyä ihan itsekseenkin vaikka joskus kesälomalla. Länsi-Göötanmaan herttuatar on muuten Prinsessa Viktoria noin symbolisesti. Näiltä seuduilta on kotoisin myös Länsi-Göötanmaan pystykorva, jota edesmennyt täti ja kummitätini Uma kasvatti. Hauska lyhytkarvainen ja matalajalkainen pystykorva, jonka väritys on hieman harmahtava.

Vi ses igen Lerum och Aspenäs....