Hetki sitten kotiuduin Ylen Pasilan Studiotalolta suorasta lähetyksestä, josta olen vieläkin ihan täpinöissäni. Ystäväni ehdotti, että lähdetäänkö yleisöksi tammikuun alussa alkaneen Ylen 100 päivää ilman viinaa viimeiseen suoraan lähetykseen ja minun ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Uusi hauska kokemus varmaan tiedossa ajattelin ja kaikkea uutta kannattaa kokeilla ainakin kerran.
Minun on pakko myöntää, että itse en aktiivisesti ole teeveen kautta lähetyksiä seurannut. Yhden kokonaisen olen katsonut tässä ihan viimeisistä jaksoista mutta Ylen nettisivuilta olen katsellut lyhyitä koosteita ja mitä kullekin osallistuneella on sanottavana. Eniten olin pohdiskellut miten entisen olympiatason mäkihyppääjämme käy tässä haastekisassa ja repsahtaako kuka ensimmäisenä?
Hyvissä ajoin kokoonnuimme Studiotalon aulaan ja tuotantopäällikkö Outi Limnell otti meidät vastaan antaen vähän ohjeita mitä tuli tehdä ja mitä ei saisi tehdä suorassa lähetyksessä. Siellä jo lämpiön puolella istuikin osa haasteessa mukana olevista julkkiksista mutta Nykäsen Mattia ei näkynyt vielä missään. Tänään oli tarkoitus järjestää päivällä kävelytapahtuma Matin lenkki, mutta miehen kyynärpää vamman takia tapahtuma oli peruttu mutta meille luvattiin, että itse ohjelmaan mäkikotka kyllä saapuisi.
Yleisöä kehotettiin kirjoittamaan tsemppauskyltit kilpailussa mukana olleille haastetuilla tai kyltteihin voisi vaikka kirjoittaa terveisiä kotiin. Tuottaja Liisa Akimof kielsi ainoastaan sukupuolisiveyttä loukkaavat kuvat ja tekstit :) Itselleni oli alusta saakka selvä, että valitsen punaisen kartongin ja teen siihen tsemppauksen Samae Koskiselle ja totta kai sydämiä - paljon!!!
Kun silmäilin studioyleisöä niin ihmisiä tuntui olevan aika laidasta laitaan mikä oli minusta tosi hyvä juttu. Totta kai mukana oli myös selkeä fanijoukko, joka oli varmasti istunut yleisönä jo useita kertoja. Näin ensikertalaisen untuvikon silmissä heillä näytti olevan homma ihan hallussa. Sitten pienen odottelun jälkeen tuli komento kuinka monta minuuttia olisi vielä ohjelman nauhoituksen alkuun ja meidät johdatettiin äärimmäisen mutkikasta tietä toisen kerroksen tv-studioon.
Pikavilkaisu ympärille näytti, että katto oli todella täynnä erilaista härveliä ja lamppua enemmän kuin tarpeeksi. Estradi oli vielä tyhjänä mutta sitten alkoi tapahtua. Kännykkä kehotettiin laittamaan äänettömälle. Kuvia saisi ottaa mutta ilman salamaa. Naurua ja taputusta saisi olla paljon ja merkkien avulla meille sitten myös näytettäisiin mitä yleisön toivottiin tekevän. Ja sitten tämä suora finaali lähetys 100 päivää ilman viinaa alkoi.
Äärimmäisen hauska tapahtuma ja oli mielenkiintoista seurata miten suoraa lähetystä tehdään. En ole vielä ehtinyt itse katsoa miltä televisiosta ulos tullut näyttää. Välillä kun screeneillä pyörivät aiemmin nauhoitetut koosteet oli hetkellisiä taukoja mutta sitten taas ohjaaja kertoi sekunneissa koska oltiin taas "on the air". Ohjelma voitte käydä katsomassa tätä kautta ja kuunnella myös Samae Koskisen ensiesityksen ihanasta uudesta kappaleesta. Osui ja upposi!!!
Jos kylttini ei näy tuossa Yle Areenan lähetyksessä niin tässä se koska pakollinen selfie Samaen kanssa oli ihan must juttu ja paljon oli sydämiä. On se ihana artisti!!!! Kuva mäkimiehen kanssa piti skipata koska hän poistui kipeän kätensä kanssa heti kameroiden sammuttua - mikä on toki ihan ymmärrettävää. Hatunnosto Matille saavutuksesta ja siitä, että jaksoi tulla lähetykseen.
Oliko Masa selvinpäin? Ton Marian ne olis voinut vaihtaa johonkin toiseen...
VastaaPoistaOli mäkimies selvinpäin mutta varmaan melkoisen kipulääkityksen voimalla lähetyksessä. Miehen kehonkieli kertoi, että hän kyllä sattui ja paljon kyynärpäähän....tsemppiä ja pikaista paranemista toivotan kyllä sydämestäni myös Matille.
Poista