Fredrikan perintö ja sässynät

Hämeenlinnan linja-autoaseman vieressä on vaaleanpunainen viehättävä vanha talo nimeltään  Wetterhoffin talo. Fredrika Wetterhoff oli oman aikakautensa naiseksi poikkeuksellisen valistunut ja rohkea oman tiensä kulkija. Helsinkiläistyttö Fredrika oli lapsena muuttanut Hattulan Inkalan kartanoon perheensä kanssa. Opinhaluisena nuorena naisena hän halusi oppia tekemään koristeellisia käsitöitä, opiskella ranskan kieltä ja sekä moitteetonta seurustelutaitoa. 

Fredrika opetteli myös suomenkielen ja piti koulua kartanon työläisten lapsille. Muutaman muun naisen kanssa hän perusti 130 vuotta sitten myös työkoulun, jonka tarkoituksena oli opettaa kansakoulun päättäneille tytöille erilaisia käsityötaitoja. Opettamalla tyttöjä kutomaan kangaspuilla kangasta tarjoutui tytöille mahdollisuus ansaita toimentuloa itselle ja perheelleen. Arvostettu ja aikaansaava Fredrika esiteltiin jopa Venäjän keisari Aleksanteri III tämän Suomen vierailun. Melko kyvykäs nainen siis!

Kuva on lainattu Wetterhoffin omilta nettisivuilta.

Fredrika Wetterhoffin talolla on mielenkiintoinen historia ja siitä voitte lukea lisää tästä linkistä. Koulu ei suinkaan alusta lähtien ole toiminut tässä osoitteessa ja sen historiassa on monia värikkäitä vaiheita. Nettisivuilta löytyy Historia-osiosta huikea artenomi Eila Anttilan kirjoittama artikkelisarja, joka imaisi ainakin minut lukemaan lisää ja lisää.

 Kuluva vuosi on Wetterhoff 130-juhlavuosi ja ohjelmassa on vaikka mitä kiinnostavaa.

15.huhtikuuta klo 14-17 on Wetterhoff NYT! tapahtuma, jossa keskustellaan aiheesta Virkata vai koodata? - Käden taidon merkitys tulevaisuudessa. Keskutelemassa mm.  virkkaaja, bloggaaja ja yrittäjä Molla Mills. Molla on itse muuten valmistunut oppilaitoksesta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Sässynämarkkinoille ei enää tänä keväänä ehdi sillä ne pidettiin nyt 28.maaliskuuta Wetterhoffin talolla. Markkinat järjestää Kulttuuriosuuskunta Kide ja heillä on myös oma Kide-myymälä Wetterhoffin talossa. Mutta mitäs ne sässynät sitten ovat mitä markkinoilla olisi ollut mahdollista ostaa? Sässynät ovat sellaisia käsityötavaroita, joita meillä on kaapeissamme eli ylijääneitä lankoja, nauhoja, nappeja, kankaita, pitsejä, kuteita, askartelumateriaaleja jne. Tarkemmin sanottuna epämääräisiä pussukoita täynnä lankakerän pätkiä, joista ehkä joskus tehdään jotain tai parittomia nappeja, joita saattaa tarvita jne. Sanan alkuperä taitaa olla karjalainen ja jos joku tietää tarkemmin mitä sässynä ihan tarkasti ottaen tarkoittaa niin kertokoon myös espoolaiselle bloggaajalle :)

Wetterhoffin talossa toimii myös hurmaava Perinnetekstiili- ja antiiikkiliike Niittyvilla. Hillevi Kaarlenkasken kanssa juteltuani ymmärrän miksi joku voi hurahtaa niin täysillä vanhoihin tekstiileihin. Ihailen itsekin vanhoja kirjailtuja pöytäliinoja, taidokkaita käsivirkattuja pitsejä, upeita aplikointeja ja käsittämättömän taidokasta koruompelua. Uskokaa tai älkää olen teini-ikäisenä virkannut pitsejä hyllynreunuksiin, pöytäliinoja, kutonut mattoja ja raanun sekä tehnyt vaikka mitä muitakin käsitöitä mutta harrastus on nyt muiden kiireiden takia jäänyt. 

Minulla jos kenellä olisi niitä sässynöitä vaikka muille jakaa. Pitäisi ehkä herättää käsityöharrastus uudelleen henkiin koska tammikuussa Hesari kirjoitti, että "Käsitöiden tekeminen kannattaa" -nimisen artikkelin. Käsitöiden tekeminen lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja mikä tärkeintä suojaa muistia. Pitäisikö sitten alkaa kaivella niitä sässynöitään esille....ja panna virkkuukoukku laulamaan tai puikot heilumaan... :D

Tässä muuten niitä tyypillisiä sässynöitä Niittyvillan puodista.

Voiko tätä kauniimpaa reunuspitsiä edes olla?

Tällaisenkin olen joskus tehnyt koulussa käsityötunnilla vai oliko se sittenkin jossain käsityökerhossa....

Wetterhoffin talon alakerrassa on myös Korttien Talo niminen puoti, jossa myydään mm. Martta Wendelinin tuotantoa ja muita klassikko kortteja. Lisäksi näytteillä on oikeita vanhoja, lähetettyjä postikortteja vuosien takaa. Korttien Talon yhteydessä on usein myös pop up -myymälöitä. Viime lauantaina oli myös Penkojaiset eli kortteja, kirjoja, lahjakasseja ja muuta kivaa oli myynnissä. Wetterhoffin talosta löytyy myös viehättävä Cafe Hoffi, jossa voi istuskella kahvilla tai nauttia peräti lounasta. Kahvilassa on ihana punavalkoruutuinen lattia. 

Ja löytyyhän alakerrasta toki Wetterhoffin oma myymälä, josta löytyy kaikkea kivaa. Täältä olen aikoinaan ostanut itselleni sen Leninki-maljakon, joita kuvissanikin vilahtelee. Samoin kodistani löytyy musta, taottu kynttilänjalka Bremenin soittajista: aasi, koira, kissa ja kukko. Yksi kokonainen seinä myymälässä on täynnä värikkäitä lankoja, joista sitten myöhemmin tulee niitä sässynöitä.... :D

Useampikin ystäväni on opiskellut täällä Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, joka on nykyään osa Hämeen Ammattikorkeakoulua HAMKia. Koulu toimii Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen D-rakennuksessa ja siellä on mahdollista opiskella vaatetus-, jalkine- sekä lasi- ja keramiikkamuotoilua. Pitkä matka on kuljettu 130 vuoden takaisesta tyttöjen työkoulusta, jossa opetettiin käsitöitä tähän päivään ja koulussa opiskelee tyttöjen lisäksi myös poikia.  

Fredrika Wetterhoff oli rohkea ja aikaansa edellä oleva nainen!

Kuva on lainattu Wetterhoffin omilta nettisivuilta.