Kampasimpukoilla Kämpissa

Eilen illalla oli ihana istahtaa hetkeksi kiireettömästi ja vain nauttia illallista hyvän ystävän kanssa ilman hoppua yhtään mihinkään. Viikolla menoa ja meininkiä oli ollut ihan riittämiin joten laskeutuminen viikonloppuun oli enemmän kuin tervetullut tänä perjantai iltana. Olin kärvistellyt jälleen kerran hammaslääkärin tuolissa minkä jälkiseurauksena vietin loppuillan puolipäätä puuduksissa ja näytin tosi oudolta lähikaupan kassajonossa kuola suupielestä valuen. 

Kotona piipahtanut pesukoneen korjaaja jätti jälkeensä todella likaiset jäljet sekä lattioihin että kylpyhuoneen mattoihin, joten pääsin siivoamaan ja kuuraamaan yhtenä iltana näitä sotkuja. Kiitos kuitenkin ripeälle miehelle, että pesukone toimii nyt moitteettomasti taas ja pääsen pyörittämään pyykkiä säännöllisesti :) Koirani Minnie päätti toissailtana syötyään jotain sopimatonta oksentaa eli lisäsin viikko-ohjelmaani vielä yhden mattojen pesun - no, elämässä sattuu ja tapahtuu

ja loppu hyvin kaikki hyvin!

Pari viikkoa sitten Hesarin Nyt-liitteen arvostelut Kämp Brasserien uudistumisesta sattuivat silmiini aamiaispöydässä ja eilinen illallispaikka valikoitui hyvin pitkälle tuon jutun perusteella. Edellisestä vierailustani Espan kuuluisassa Kämp hotellissa olikin jo vierähtänyt muutamia vuosia ja paikan ruokatarjonnan päivittäminen omien makuhermojensa kautta olisi myös paikallaan.

Kämp hotelli - siis se vanha vuonna 1886 rakennettu - olisi ollut upea paikka vierailla. Arkkitehti Theodor Höijerin uusrenesanssi talo on vain valitettavasti purettu 60-luvun hulluina vuosina kun Helsingin ydinkeskustasta hävisi paljon kauniita rakennuksia uusien toimistorakennusten tieltä. 

Seurasin 2000-luvun alkupuolella Hesarin toimittaja Antti Mannisen mielenkiintoisia artikkeleita pääkaupungistamme puretuista rakennuksista. Toivoin sitten joulupukilta lahjaksi Antin artikkeleista koottua kirjaa Puretut talot 100 tarinaa Helsingistä ja opus on hieno läpileikkaus menneestä rakennushistoriasta. Miten erilaiselta Helsinki näyttäisi jos nämä talot olisivat vielä olemassa? 

Vanhasta Kämpista ei ole enää jäljellä kuin Espan puoleinen julkisivu, joka on rakennettu replikaksi vanhasta Kämpista samoin kuin pääportaikko ja peilisali. Kluuvinkadun puoleinen osa onkin sitten jotain muuta eli modernia 60-luvun loppupuolen arkkitehtuuria. Onneksi Espan puoleinen julkisivu säilyi "vanhana" koska uudisrakennus upean Grönqvistin talon vieressä olisi ollut kyllä aika korni. 

Theodor Höijerin arkkitehtiarvoa ei ilmeisimmin arvostettu 60-luvulla koska hänen rakennuksiaan purettiin ihan surutta. Vanhan Skohan talon paikalle nousi Makkaratalo ja Norrmènin talo sai väistyä puolestaan Enson pääkonttorin tilalta Katajanokalla. 

O tempora, o mores!

Vanhassa Kämpissa istui oman aikansa kulttuuriväki hyvinkin uskollisesti ja Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Eino Leino, Juhani Aho, Armas Järnefelt ja Jean Sibelius kuuluivat hotellin vakiovieraisiin. Kun Tuusulanjärven taiteilijayhteisö syntyi kulki juna edelleen kaupunkiin puolessatoista tunnissa jos/kun Kämpiin oli päästävä. 

Alla Akseli Gallen-Kallelan maalaus Symposion, jossa eri taiteen alojen edustajat keskustelevat henkeviä....osa jo lepää....Kämpissa illanvietot tuppasivat usein venymään aamunkoittoon. Maalauksen kuva on lainattu netistä mutta jos haluat nähdä sen aitona kannattaa poiketa Ateneumin Sibeliuksen juhlanäyttelyyn, joka on auki 22.3. saakka. Hieno näyttely! 

Kämp Brasserien ruoka oli todella Nyt-liitteen arvostelun arvoista. Otin itse alkuruuaksi paistettuja kampasimpukoita, kukkakaalia ja paahdettua merisiilivoita. Juuri oikea maku eikä annos liian suuri alkupalaksi. NAMS! Seuralaiseni nautti salaattia endiivistä ja roquefort-juustosta sekä lisänä päärynää ja karamellisoitua saksanpähkinää. 

Mietin itse pitkään pääruuaksi puna-anturaa meunière mutta päädyin lopulta ottamaan kuitenkin grillattua Iberico-porsaan ulkofilettä, vihreää chermoulaa ja valkoisia papuja. Pohjoisafrikkalainen chermoula mausteseos antoi pikantin maun porsaanlihalle. Mi piace!

                 

         

Pöytäseurueeni toinen jäsen valitsi puolestaan tuhdin Kämp burgerin, jossa oli Black Angus jauhelihapihvi, chipotlepekonidressing, punasipulipikkelssiä, cheddarjuustoa, sydänsalaattia ja kyytipoikana pommes frites ihanassa metallikorissa. Haluaisin kotiin tällaisen korin? Tietääkö kukaan missä myytäisiin....

              

                                                                  

Jälkiruuaksi kannettiin kaksi kertaa crème brûlée koska hyvin tehtyä vaniljapaahtovanukasta ei vain voi vastustaa. Vanukkaassa oli mukana kahvikreemiä ja kookossorbettia. Hyvä twisti!

Oikein onnistunut illallinen ja annan Kämp Brasserielle arvosanan 9. Ystävällinen palvelu ja pöytäkin vaihdettiin paremmaksi mitä alun perin meille oli varattu. Hieman raskaat tuolit liikutella mutta kokonaisuus hyvä. Meidän ilta ei venähtänyt aamutuimaan vaan lähdin kotiin ja tein hyvän illallisen jälkeen pitkän lenkin koiran kanssa talvisessa illalla. 

Hyvää lauantai päivää kaikille! Ulkona mukava sää joten kaikki ulos vaan :)