Sateisen harmaasta säästä huolimatta
Vanha Porvoo näytti eilen yhtä idylliseltä kuin kesäaikaan. Tosin koko päivän vihmonut vesisade vaikeutti kuvaamista ulkona ja mukulakivikaduilla sai todella myös tiiviisti tuijottaa jalkojaan etteivät vetisen jäiset kivet kaataneet kulkijaa. Monet jyrkät kadut olikin varustettu "Ei talvikunnossapitoa" kylteillä. Sitkeästi porvoolaiset vanhan kaupungin asukkaat silti ajoivat kapeilla kadulla tosin noita jyrkimpiä mukulakivikatuja välttäen.
Kirkkokadulle lastaamaan pysäköity pakettiauto pakotti paikalliset tekemään todella "läheltä piti" ohituksia ja erittäin tyylikkäästi ne näyttivät sujuvan. Ehkä Porvoon autokouluissa ajetaan myös harjoitusajoa näillä kaduilla :) Oma automme oli turvallisesti pysäköity Rihkamakadulle. Porvoossa on muuten aktiivisia lappuliisoja joten pysäköintimaksut kannattaa hoitaa ettei Porvoo päivä pääty ikävään tuulilasissa heiluvaan muistutukseen. Tästäkin on omakohtaisia kokemuksia vuosien takaa....
Vanhimmat talot Porvoossa ovat satoja vuosia vanhoja ja miljöö vanhassa kaupungissa todella ydyllinen. Ihanat mainoskyltit talojen edessä saivat monet muutkin kuin bloggaajanne kuvailemaan niitä. Porvoon kaduilla törmää aina turisteihin kuten mekin eilen ja yllättävän moni heistä näytti olevan japanilaisia. Edes huono sää ei tuntunut haittaavan kartan ja turistioppaan kanssa liikkuvaa tyttötrioa, jotka kohtasimme useita kertoja päivän aikana.
Riimikko on erilainen lelukauppa Vanhassa Porvoossa. Lelukauppa on toiminut jo 29 vuotta ja nykyään kaupalla on myös verkkokauppakin. Kaupan valikoimissa on ihania isoja nukkekoteja, metallisia polku- ja potkuautoja, muoti- ja paperinukkeja, puuleluja, kotileikki tavaroita pikkuemännille ja myös
leluja miehille ja pojille. Riimikon nettisivuilta löydätte mitä tuo viimeinen osio pitää oikein sisältää.... :)
Riimikon näyteikkunassa hiihti aivan ihana jänis rytmikkäästi.
Vanhassa Porvoossa on oivat mahdollisuudet sekä isompaan että vähän pienempäänkin herkutteluun.
Cafe Klockan, osoitteessa Välikatu 8-Jokikatu 43 tarjoaa keittoja, salaatteja sekä pientä suolaista ihanien leivonnaisten lisäksi.
Ravintola Timbaali puolestaan on muuttunut kesäravintolaksi ja avaa siis ovensa taas lämpimien kelien saavuttua mutta Cafe Klockan on avoinna ympäri vuoden.
Koska Cafe Klockan oli tupaten täynnä me valikoimme vastapäiväisen kahvilan.
Tee-ja Kahvihuone Helmi, osoitteessa Välikatu 7 on jo vuodesta 1983 tarjonnut erikoisuutenaan runebergintorttuja ympäri vuoden kun kansallisrunoilija Runebergin kotikaupungissa kerran ollaan. Hauska oivallus kaikille tortuista pitäville! Kahvila sijaitsee katutasossa mutta yläkerran salongeissa on mahdollista pitää juhlia tai kokouksiakin tarvittaessa. Talon takana sijaitseva syreenien reunustama Aittapiha on ihana paikka kesällä kun pionit ja särkytsydän kukkivat. Helmen ainulaatuisessa buduaarissa on mahdollista viettää myös romanttinen yö 1700-luvun rakennuksen suojissa. Cafe Helmessä kuvaaminen oli kiellettyä mutta yrityksen
Facebook-sivuilta näette miltä näyttää tiukkailmeinen hovimestari Helmeri :)
Otin yhden kuvan kauniista salongissa olleesta valkoisesta puvusta muistoksi tästä paikasta ja hyvästä lohipiirakasta....se vaan oli niin äärettömän kaunis ja minä siis kuriton....sorry....
Tällä kapealla kujalla olisi ehdottomasti tarvittu IceBugeja päästäkseen ylös. Jätimme tällaiset kujat suosiolla väliin vaikka asustuksemme muuten oli sellaista metsurilookia, että vähän hävetti mennä kahviloihin ja liikkeisiin sisälle. Tosin täytyy muistaa, että aloitimme reissun jääveistoa seuraamalla joten lämpimät, vettä pitävä vaatetus ja kunnon kengät olivat ihan must! Näillä kujilla ei edes kesällä kävellä korkkareilla....
Päätimme, että seuraavalla Porvoon reissulla tullaan syömään salonkikelpoista pizzaa tähän useiden bloggaajien kehumaan
Bar & Restaurant Gabriel 1763, osoitteessa Jokikatu 20. Cafe Helmen lohipiirakoiden ja salaatin jälkeen ei enää yksinkertaisesti kuin silmät vetäneet ruokaa. Pizzoilla näytti olevan todella hauskoja nimiä: Pormestari, Rautakauppa, Pellinki ja Jubilee. Miljöö näytti ulkoa katsottuna todella mukavalta ja ulko-ovesta tulvahti herkullisia tuoksuja.
Paikka meni siis must to visit -listalle.
Jätin kuvaamatta kaikki sisustusliikkeet tällä reissulla koska olin unohtanut ladata Lumiani ennen lähtöä ja jo näiden kuvien ottaminen sai puhelimen koko ajan piippaamaan "akkuvirta todella vähissä". Laitan niistä postausta sitten vaikka pizzareissun yhteyteen....Porvoossa nimittäin on paljon hyviä liikkeitä ja jopa valinnan vaikeutta missä kaikkialla ehtii käydä..
Vanhimpiin Porvoon rakennuksiin kuuluva punainen nk.
Porvoon Linna on Jokikadun varrella numerossa 14. Rakennus kuuluu niihin kivitaloihin, jotka pystytettiin Porvoon tuhoisan vuoden 1760 tulipalon jälkeen. Tässä aikoinaan kaupungin hienoimpana pidetyssä rakennuksessa on yöpynyt niin kuningas Kustaa III, Kaarle-herttua, Kustaa IV Aadolf kuin tsaari Aleksanteri I. Talon asukkaana on ollut viimeisen 15 vuoden ajan myös Remu Aaltonen ja tämän "linnanherran" kotia onkin ahkerasti esitelty
eri lehdissä. Upea koti upeassa talossa - ei tosin minun tyyliseni.
Porvoon Raatihuoneen tori on vilkas kauppapaikka kesällä mutta nyt talvilauantaina siellä oli kovin hiljaista. Vanhassa Raatihuoneessa on esillä Albert Edelfeltin maalauksia, Ville Vallgrenin veistoksia ja Porvoossa toimineen Iris-tehtaan tuotantoa kuten Louis Sparren suunnittelemia huonekaluja ja A.W.Finchin keramiikkaa. Raatihuone on ollut merkittävässä roolissa 1809 Porvoon valtiopäivien aikana, kun aatelissääty ja porvarissääty kokoontuvat rakennuksen toisen kerroksen saleissa.
Porvoon vanha tuomiokirkko on suosittu vihkikirkko ja eilenkin siellä oli juuri alkamassa häät kun pääsimme kipuamaan ylös kirkonmäelle. Emme onnistuneet kurkkaamaan kirkkoon sisälle mutta näimme vilauksen kauniista morsiamesta. Tämä kirkko on todella kokenut kovia historiansa aikana. Useat tulipalot ja sota ovat runnelleet kaunista kirkkoa. Myös ikävä tuhopoltto oli tuhota kirkon muutamia vuosia sitten. En ole koskaan ollut Porvoossa joulukirkossa mutta haaveissani olisi joskus päästä tänne jouluna. Myös sulhanen näytti ehtivän kirkkoon ennen vihkimisen alkamista...
Olen joskus Porvoossa kävellessäni miettinyt, että se voisi olla mukava kaupunki asua - ainakin kesällä. Ja asua nimenomaan Vanhassa Porvoossa juurikin tällaisessa puutalossa ihanan, sinisen sydänkoristeella varustetun oven takana....sitä lottovoittoa edelleen odotellen....
Vanhassa Porvoossa näkyi jo keväisesti tulppaaneja - tosin leikkokukkina ämpäreissä kaupan somisteena tai kukkakaupoissa myynnissä. Ihan vielä niin pitkällä kevät ei ole vaikka eilen joku ystäväni oli laittanut Facebookiin kuvan maasta ylös puskevista krookuksen taimista ja on vasta helmikuun loppu. Tuleeko siis sittenkin aikainen kevät kuten jotkut ovat ennustaneet? Helmililjat kukkivat ja houkuttelivat minut melkein ostamaan niitä kotiin.
Porvoon Jokikatu on antiikinystävän must to go paikka.
Jokikadun Antiikki & Vallen Aitta on liikkeistä ehdottomasti suurin. Vallen Aitat sijaitsevat joenrantaan johtavan pihakadun varrella molemmin puolin ja niissä on ihana kuljeskella kuumana kesäpäivinä tekemässä löytöjä tai vain katselemassa menneen ajan lumoa. Talvisin aitat ovat kiinni mutta muistaakseni avautuvat jo huhtikuussa ilmojen lämmetessä. Muita hyviä antiikkiliikkeitä ovat Antique House ja Tuulan Aitta.
Minulle uusi tuttavuus on
Pehtoorin Perikunta, Jokikatu 37. Kohtuuhintaisia vanhoja tavaroita verrattuna moniin muihin antiikkiliikkeisiin alueella. Pehtorin Perikunnan seinäkyltin mukaan myynnissä on kaikki muu paitsi myyjä, tiski ja liikkeen koira. Hauskan humoristinen paikka!
Kiva esillepano emalisista retro astioista ja huonekaluista. Oranssi tuoli oli varsinainen väriläikkä kahvipannun kera harmaassa lauantai säässä :)
Porvoosta löytyy myös paljon
kirppiksiä ja
second hand puoteja. Rihkamakadulla oleva
Kellarikirppis on paikka, jossa en ole itse vielä koskaan ehtinyt poiketa mutta täytyy vierailla joku kerta. Kellarikirppiksen ulkoseinässä olivat ne ihanat seinämaalaukset, joista olin napsinut kuvat edelliseen
postaukseeni.
Doris & Duke's Second Hand, Kirkkokatu 3 on myös täynnä kaikkea kivaa. Toinen kirpparikeskittymä on Porvoon ydinkeskustan ulkopuolella Tarmolassa, joka on lähellä
Brunbergin tehdasta. Brunbergin ihania makeisia ei tarvitse mennä tehtaalle saakka ostamaan vaan Vanhan Porvoon Välikatu 4 myymälästä löytyy kaikkia herkkuja makeannälkään.
Porvoon reissuilla on aina päästävä katsomaan myös jokivartta. Ravintolalaiva Gluckaufe odottaa kesää ja terassikelejä. Gluckaufen terassille ovat myös koirakaverit tervetulleita. Joki oli vielä jäässä on meidän vaatteet alkoivat tuntua aavistuksen kosteilta sateen ja ulkona kävelyn johdosta joten teki mieli jo ottaa suunnaksi auto ja sisätilat.
Ennen kotiinlähtöä piti vielä pysähtyä Porvoon joen ylittävän sillan jälkeen ja painovoiman lakeja uhmaten laskeutua jäistä "ei talvikunnossapitoa" kävelytietä pitkin ottamaan pari kuvaa joenrannan punamultaisista ranta-aitoista. Aittojen punaisesta väristä voimme kiittää Ruotsin kuningasta. Kun Kustaa III aikoinaan saapui Suomeen kaikki hänen kulkureitillään olleet rakennukset saivat maalipinnan. Myös japanilainen tyttötrio oli liukastelemassa täällä Uggeillaan ja vilkutimme heille kotiin lähtiessämme. Toivottavasti tytöt pystyivät pystyssä....
Porvoo on kauniin kiehtova kaupunki myös talvella ja siihen liittyy niin paljon mielenkiintoisia tarinoita sekä rakennuksia historiasta. Muistelimme autossa sitä
kohtalokasta kalasoppaa, joka sytytti Porvoon vuonna 1760 ja poltti Tuomiokirkkoa sekä paria korttelia lukuun ottamatta koko kaupungin. Marjon matka tulee kalasopan sijaan seuraavaksi suuntautumaan tänne pizzalle....
joskus vähän keväämmällä....Tack och adjö Borgå! Vi ses igen.....