Indiedays bloggaajapäivä

Lauantaina suuntasimme Lumon kanssa puoliltapäivin kohden ravintola Sipulin talvipuutarhaa ihan kauheassa tuulessa ja viimassa. Tilanteessa oli jotain tavattoman tuttua ja kotona oli pakko kurkata bloggaukseni kevään vastaavasta päivästä ja TADAM sään suhteen ihan sama juttu :) No, Katajanokalla ja ylipäätänsä keskustassa tuulee aina kesät talvet toisin kun meillä Espoossa tai sitten Bloggers' Inspiration Day houkuttelee aina tuulet esille.... 

Bloggareita ihan mukavasti liikkeellä ja tarjoilut taas ihan ensiluokkaiset. Pakko myöntää, että santsasin... MUMS!

Lumin osastolla oli muuten upeita väriyhdistelmiä talvilaukuissa....

...sekä aivan superhienoja kenkiä - ja mitä nimiä niille oli annettu: Amalia. Tilda. Saana. Inna. Angel.

Talven mallisto on muuten Lapin innoittama.

Lumo osallistui De Kuyper DIY-baarissa oman drinkin tekoon vetäen rohkeasti päälleen baarimikon ruskean nahkaessun. Lumon drinksussa käytettiin ainakin raparperimehua ja mitäpäs muuta kuin aitoja ruusunterälehtiä koristeena. Itseäni vähän harmitti, että flunssani jälkimainingeissa en katsonut soveliaaksi mennä sekoittelemaan juomia baarimikkojen opastamana vaikka mieli olisikin tehnyt mennä mukaan.

Jätin myös väliin Style a bedroom Hobby Hallin standilla. Lumo puolestaan teki oikein tyylikkään ja kotoisan stailauksen makuuhuoneeseen ja tässä sitä poseerataan ylpeänä saavutuksesta.

Ehdimme myös seurata Sallyn lennokasta makuuhuoneen stailausta ja tämä sain minulle kytemään pienen ajatuksen poikasen pääkoppaan.

Olen jo pitkään miettinyt makuunhuoneen yöpöytien valaisimien vaihtamista ja tässä voisi olla yksi idea ainakin näin joulun aikaan. Hobby Hallin standilta pystyi nimittäin nappaamaan mukaansa alennuskoodin verkkokaupan ostoksia varten. Tuotteet taisivat tulla Hobby Hallin verkkokauppaan keskiviikkona 29.lokakuuta joten täytyypä käydä silloin vähän klikkailemassa...

Ehdimme pikaisesti myös pistäytyä kuuntelemassa ruotsalaisia huippubloggareita

Fanny Lyckmann, Victoria Törnegren ja Sandra Hagelstam.

Suomi-muotia oli Lumin lisäksi hyvin esillä Designer Loungessa. Riivarin ihania printtipaitiksia ja hauskoja koruja olen ihastellut jo pitkään. Kaisa Riivarin vaatteissa on ihanaa leikkisyyttä ja iloa.

Mukana myös CTRL, R/H, 2OR+BYYAT ja bloggaajien stailaamat asukokonaisuudet. Unohdin vaan äänestää omaa suosikkiani....flunssan syytä sekin...

Ehdimme piipahtaa vielä kuuntelemassa valokuvaaja Lauri Laukkasen vinkkejä kuvankäsittelystä. Tarjolla olisi ollut Voga viinejä, Fresitaa ja Kopparbergin siideriä mutta antibiootit yhdistettynä alkoholiin ei taida olla ihan toimiva kokonaisuus joten juomatkin jätin väliin.

Marjon matkassa täällä Indiedays tapahtumassa kulki vain Pellegrinon kivennnäisvesi pullo vaikka tarjolla olisi siis ollut vaikka Vogan punaviiniä, jonka tuubipullo kyllä muistutti erehdyttävän paljon Vossin vesipulloa....

Kaiken kaikkiaan hauska bloggailupäivä ja monia asia jäi mieleen hautumaan. Menimme vielä hetkeksi istumaan Lumon kanssa Café Kokkoon parantamaan maailmaa eli siis juoruilemaan tyttöjen kesken ja nauttimaan samalla kaffetta. Lasivitriinissä oli muuten aivan älyttömän houkuttelevia raakakakkuja.....niitä täytyy mennä kokeilemaan joku toinen kerta.

Kiitos Lumo mukavasta päivästä :)

Vain elämää ilta

Viimeiset kuusi viikkoa ovat perjantai illat lähes poikkeuksetta olleet pyhitetty Nelosen Vain elämää -sarjan kolmannen tuotantokauden tiiviiseen seuraamiseen. Kiireisen työviikon jälkeen on ihan parhautta vain asettautua teeveen äärelle mukavaan asentoon ja nauttia hyvästä musiikista artistien jutustelujen lomassa. Joskus on kiva myös seurata sarjaa hyvien ystävien kera ja eilen oli minun vuoroni tarjota kotisohvaani innokkaille musiikkifaneille.

Töissä vierähti vähän pitkään joten mitään kovin monimutkaista pikkutarjottavaa en ehtinyt loihtia ystäville mutta jotain pikkusuolaista siihen musiikkinautintoon oli saatava. Olin ostanut Pirkan luomu ruisnappeja jo aiemmin keittiökaappiini ja päätin tehdä niiden päälle katkarapumajoneesia. Nappasin katkaravut ja muut tarvikkeet matkalla kotiin mutta kiireessä meinasivat ostetut koiraruuat jäädä kassalle. Kassatäti huuteli huolestuneena perääni, että "Nyt kyllä jotain tärkeää jäi!" HUH HUH onneksi huomasin kaupassa sillä kotoa oli kaikki koiranruoka loppu enkä millään olisi enää ehtinyt takaisin kauppaan hakemaan unohdettuja ostoksia.

Katkaravut pikaisesti valumaan siivilään ylimääräisestä nesteestä ja sillä aikaa sotkin ranskankerman ja majoneesin. Puristin mukaan tilkan sitruunan mehua  ja hienonsin tahnan joukkoon tuoretta ananasta, jonka olin kaupasta ostanut itse asiassa lauantain aamiaista varten. Ananas antaa kivasti makeutta katkaravuille ja sitten sekaan vähän suolaa, tilliä, ruohosipulia, aavistus chilijauhetta  ja pippuria. Tahnaa runsaasti ruisnappien päälle ja koristeeksi basilikan lehti, josta tulee hyvä twist tähän pikkusuolaiseen.

Olin ostanut myös granaattiomenan, jonka avaaminen sujui tällä kertaa yllättävän kivuttomasti eikä keittiö näyttänyt kuorimisen jälkeen siltä, että siellä olisi teurastettu joku eläin. Harmikseni granaattiomenan yksi lohkoista oli ihan mustunut mutta onneksi hedelmä oli sen verran suuri, että siitä tuli ihan kiitettävästi syötäviä siemeniä tarjolle ja lisäksi pilkoin persimon hedelmiä mukaan tarjottavaksi.

Siideriä, vaahtokarkkeja, turkinpippureita ja Susu pussi vielä esille niin vieraat voisivat tulla ja Vain elämääkin alkoi jo. Ovi kello soi ja meillä alkoi musiikki-iltamat. Ai, niin oli siihen käden ulottuville varattu myös Nessu-paketti ihan vain varmuuden vuoksi :D

Ihan liikuttava jaksoa taas jälleen kerran eikä niiltä kyyneleistä kotisoffallakaan vältytty. Useampikin pyyhki silmänurkkiaan katsoessaan kun illan isäntä Samuli Edelmann vetisteli ruudussa.

Olin ihan rakastunut Elastisen vetoon tällä kertaa ja siihen, että vuoden 1991 Euroviisu kappale Peggy oli päivitetty 2010-luvulle. Ihana kappale ja joka kerta joku laulaa sen myös karaokessa mutta nyt tuli uusi merkitys kappaleella ja ihan erilainen sovitus myös. 

Pitäisikö ottaa liput sitten Hartwall Arenan konserttiin siis sittenkin....

Kristallin paluu

On se jännä juttu miten esineet aina palaavat muotiin oltuaan hetken muodista poissa. Olen viime keväästä lähtien törmännyt nimittäin melko yllättävissäkin paikoissa kristallisiin laseihin vai ovatko ne olleetkaan aitoa kristallia :)

Muistan oikein hyvin ajan kun kristallin koettiin olevan hyvinkin porvarillista ja epämuodikasta sekä äärimmäisen vanhanaikaista pönötystä edustavaa. Itse kristallin valontaittavuuteen ja kirkkauteen hullaantuneena ostelin sitä kirpputoreilta ja antiikkitapahtumista kun eteen sattui hyvää ja edullista tulemaan vähää välittämättä mitä muut ajattelivat. Sain myös isoäitini jäämistöstä hurmaavan ihania vanhoja kristallikulhoja ja laseja, jotka katoin illallispöytään kun ystäviä tuli kyläilemään. Pesin näitä aitoja lyijykristallisia lasejani aina käsin juhlien jälkeen koska astiapesukone olisi muuttanut ne harmaan sameiksi ajan mittaan ja halusin säilyttää ne kirkkaina vaikka toistuvasti kuulin "Ihan höpsön hommaa laita vaan koneeseen!".

Kun opiskeluaikoina työskentelin Stockmannin lasi- ja posliiniosastolla 4.kerroksen astiataivaassa ihastelin aina aitoja kristalleja ja toivon joskus vielä omistavani lisää kristallia. Muistan kuinka eräs vanhempi ihastuttava kollega :) opasti minua kristallin saloihin vielä syvemmälle. Aidossa kristallilasissa pitää olla 24 prosenttia lyijyoksidia tai se ei ole kristallia. Aidon kristallin sisältämä lyijyoksidi tekee lasimassan helpommaksi hioa mutta samalla paljon pehmeämmäksi kuin normaalin lasimassan ja hänkin painotti "Älä missään tapauksessa laita näitä astianpesukoneeseen!"

Opin myös, että on olemassa halpaa puristelasia, jota on joskus kutsuttu myös köyhän kristalliksi. Tätä puristelasia on alettua käyttää Suomessakin jo 1800-luvun puolivälissä. Puristelasin pintakuvio on saatu syntymään kaatamalla kuuma lasimassa metalliseen kuvioituun muotiin, jonka päälle on laitettu vielä pienempi muotti. Lasimassa jähmettyi ja kuvioitui näiden kahden muotin välissä muodostaen kuin hiotun pinnan lasiin.

Ja tällä hetkellä tämä puristelasi on ihan kuuminta hottia taas. Kävin viime viikolla ystävättäreni kanssa Citycenterin Fazerilla kahvilla Ateneumin taidenäyttelyn ennakkoavajaisten jälkeen ja yllätys, yllätys jääteeni tarjoiltiin korkeasta kristallisesta lasista. Koska juttelimme niin kiihkeästi upeasta "Sibelius ja taiteen maailma" -näyttelystä unohdin ottaa valokuvan lasista. Suosittelen muuten katsastamaan Ateneumin uuden näyttelyn kun ehditte. Mahtava läpileikkaus suomalaisesta taiteesta koottuna säveltaiteen mestarin 150-vuotis syntymäpäivän kunniaksi.

Kuva on lainattu Fazerin omilta sivuilta.

Keväällä avatussa Futudesignin sisustamassa Ravintola Brondassa en ole vielä piipahtamaan mutta to go -listalla paikka jo on. Kunhan tämä sitkeä flunssani vaan helpottaisi. Kävin muuten vihdoin torstaina lääkärissä ja sain antibiootit sekä poskionteloiden että keuhkoputkien tulehduksiin. Loppuviikko meni kotitoimistolla ja vieläkään olo ei ole ihan terve. Tosin vasta puolivälissä kuuria mennään. On tämä kiusallisen sitkeää sorttia. PAH!!!!

Lainasin tämän kuvan Futudesignin omilta nettisivuilta ja mitäs siellä pöydällä onkaan kuin puristelasia kattauksen vesilasina. Valaisimina muuten Cafe Birgitasta tutut Zeron Fishermann valaisimet. Ihana interiööri muutenkin - niin skandinaavisen pelkistetty!

Kaikissa blogeissa myös hehkutetaan Nougatin myymiä Hobstarin puristelaseja. Bloggaajat tarjoavat aamiaissmootieta ja kylmää gazpacho tomaattikeittoa näistä laseista, joita on myynnissä sekä matalina että korkeina. Hinnat näille Libbey Hobstar Double Old Fashioned laseille ovat 7,50€ ja 9,00€. Itselleni tarjottiin kahvia tästä matalasta lasista muutamia viikkoja sitten. Mietin ensin polttaako kuuma kahvi lasin läpi sormiani mutta lisättyäni maitoa ei ainakaan polttanut.

Myös Chez Mariuksen nettikaupassa näitä samoja Hobstar laseja on myynnissä ja taisivat olla sieltä jossain vaiheessa jo loppukin. Erona aitoon kristallilasiin on se, että nämä lasit on tehty ravintolakäyttöön ja ne todella ovat puristelasia ja kestävät huomattavasti enemmän kuin ne aidot kristallilasit. Laseja voi huoletta pestä koneessa ja ne eivät muutu pestäessä yhtään harmaiksi. Joku taisi mainita jossain bloggauksessa, että hänen lapsensa oli pari kertaa pudottaneet laseja jopa lattialle eivätkä olleet särkyneet.

Kuva lainattu ruotsalaisen Sofie Strömbergin Pinterest sivulta.

Luulenpa silti, että Marjon matkassa jatkavat edelleen ne omat suosikki kristallilasini sekä puristelasit, joita minulla on kaapissani. Älkää ymmärtäkö väärin sillä pidän näistä Hobstarin laseista paljon mutta en tarvitse niitä koska pärjään tämän hetkisillä laseillani. Ehkä tämän jutun ydin voisi olla se ettei kannata aina orjallisesti seurata jotain trendiä vaan käyttää juurikin niitä omia mieluisia astioita ja laseja, joita omistaa tai jotka tuottavat itselle hyvää mieltä ja muistoja vuosien takaa. Ihaninta tässä koko lasijutussa on se, ettei kristallilasia/puristelasia pidetä enää yhtään pönöttävänä vaan siitä voi vaikka hörppäistä tuoremehut aamulla töihin lähtiessä. Turha siis pitää vain kaapeissa kauniita esineitä, joilla voisi ilostuttaa ja kohottaa tunnelmaa jokaisena päivänä.

Kristallin kimallusta sunnuntai iltaanne :)

Epätavallinen valinta

Kiitos lukijalleni Sarille :) joka lähetti sähköpostiini toiveen, että kirjoittaisin taas jotain kengistä pitkästä aikaa. Huomasin kauhukseni, että edellinen kenkäpäivitys on todella tehty jo kauan aikaa sitten. Kengistä kirjoittamattomuus ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin unohtanut kenkien ihanan maailman. Minulla on juuri nyt käynnissä epätoivoinen nilkkureiden metsästyskausi ja kerron teille kyllä heti kun juuri ne oikeat nilkkurit osuvat silmiini. Tähän mennessä olen joutunut aina löydettyäni sopivat hylkäämään ne järjestään jonkun pienen minua vaivaanne asian takia. Täydellisiä odotellessa ajattelin kirjoittaa teille ehkä erikoisemmista kengistä mitkä omistan ja merkistä sen takana.

Jo varmaan kolme-neljä vuotta sitten kun kenkien ostaminen verkosta lisääntyi omalla kohdallani huomasin Brandoksen sivuilla hyvin epätavalliset kengät ja klikattua kengät ruudulle jäin niihin koukkuun. Kengät olivat niin ihmeellisen oudot ja viehättävät, että jouduin tilaamaan ne itselleni. Nämä kengät olivat Irregural Choicen Raspberry Ripple Wegde Sling Backit.

Irregular Choicen nettisivuilla yrityksen filosofia on tiivistettynä "Take a tour of our magical kingdom, buy some amazing Irregular Choice shoes and enjoy the experience." Kun nämä irtohedelmillä somistetut ihanuudet työntää jalkoihin hyppää aivan erilaiseen maailmaan. Valkoinen reunus saa kengät näyttämään kuin marjaleivoksilta jalassa.

Esittelin aikoinaan vuonna 2011 kengät Facebook profiilissani albumissa "Päivän kengät"

ao. kuvalla, johon tuli ystäviltä hauskoja kommentteja.

"Oih, onko Irregular Choise?? Löysitkö Suomesta vai tilasitko netistä?"

"Makeet! Onks hyvät jalassa? Oon haaveillut jo pidemmän aikaa ko. merkistä..."

"Pystytsä ihan oikeesti pitämään tollasia jalassa? Respect!"

"Syötävän suloiset ♥"

"Noista ei puutu kyllä mittään :)"

"Mä kyllä ripustaisin noi seinälle... Tai pitäisin esillä tarjottimella...."

"Karamellit!"

Tiedän, että näitä kenkiä ei tule vastaan toista paria kenenkään muun jalassa tai ainakaan en ole nähnyt kenelläkään näitä. Edelleenkin pidän näitä syötävän ihanina ja edelleenkin tilaisin nämä uudelleen♥ My Raspberry Ripple Wegde Sling Back ♥

Ihan huvikseni kurkkasin taas Irregular Choicen Facebook sivuille ja siellä olisi nyt tarjolla tällaisia mielikuvituksellisia kenkäpareja rohkeille ostajille!

Tiedän ettei moni ymmärrä ollenkaan miksi joku edes ajattelee laittavansa jalkaansa kengät, joiden korkona on bambi tai yksisarvinen. Minusta joskus on vain kiva hypätä täysin epätavallisiin kenkiin kuten Liisa Ihmemaassa teki syöksyessään sen Valkoisen kelloa herkeämättä katsovan Kanin perään kaninkoloon, joka sitten johti niihin kuuluisiin Liisan seikkailuihin Ihmemaassa. Joskus harmaassa arjessa voi siis vähän hullutella ja kävellä bambikorkkareilla :) mutta ryppyotsaisille Irregular Choice ei ole oikea valinta!

Värejä, värejä, värejä

♪♪♪

Tulen hehkua keltaista on lehvissä rantapuistikon.

Lehtien näen lentelevän syksy nyt on.

Niin kuin mattoa loistavaa jalankulkija käydä saa

syksy saanut on saapuessaan liekkeihin maan.

♪♪♪

Minulle tulee joka syksy mieleen tämä koulun kuorossa pikkutyttönä rallateltu laulu. Laululla taitaa olla toinenkin säkeistö mutta sen olen aktiivisesti unohtanut :) Tänäkin aamuna pyörittelin biisin säveliä päässäni aamulenkillä koiran kanssa mutta laulamisen jätin väliin kipeän kurkun ja hakkaavan yskän takia. Toivon hartaasti ettei syysflunssa kaada minua sängyn pohjalle.

Nyt on parhaimmillaan liekehtivä ruska-aika täällä etelässäkin ja väriä ei maisemasta todellakaan puutu. Liekehtivää oranssia, kuulasta keltaista ja säkenöivää punaista useissa eri sävyissä. Ruska on merkki siitä, että päivät ovat lyhentyneet ja luonto valmistautuu lepokauteen. Lehtivihreä hajoaa ja sen sisältämät typpiyhdisteet siirtyvät talteen puiden, pensaiden ja kasvien juuristoihin odottamaan seuraavaa kevättä ja uutta kasvukautta. Kohta siirrymme talviaikaan ja siirrämme kellotkin taas....

Aamulenkillä taskussani oli sopivasti mustia muovipusseja vähän enemmänkin kuin karvakaverini olisi tarvinnut joten napsin mukaani luonnon väriä. Löysin myös tammenterhoja ja bongasin oravan herkuttelemassa terhobistrossa. Näytti maistuvan karvahännälle koska se keskittyi vain syömiseen eikä välittänyt koiranulkoiluttajasta lainkaan. Kotona sitten ihastelin lehtien värien kauneutta ja monenkirjavuutta.

Tässä yhden mustan pikkupussin saaliista koottua väriloistoa tähän sunnuntaihin teille kaikille. Vedin juuri villasukat jalkaan ja keitin taas lisää teetä helpottamaan oloa. Ehkä päivänokoset auttaisivat ja sitten täytyy syventyä Under the Domen viime viikon jaksoon, joka jäi kiireen takia väliin. Tekisi mieli kokeilla viinavillasukkia mutta kotona ei ole kirkasta kaapissa ja viinillä viinavillasukat eivät toimi. Ehkä tyydyn siis teehen :D

Mukavaa sunnuntai iltapäivää ja iltaa. Pitäkää jalkanne kuivina :)