Uidaan koiraa

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen takana ja ehdin nyt vasta koneelle päivittämään kuulumisia teille. Niin se vaan on hurahtanut työn touhussa neljä päivää ihan siivillä. Pakko myöntää, että tämä helle - vaikka kuumasta pidänkin TODELLA paljon - on kyllä vienyt ihan totaalisesti Marjon mehut!

Tiistai iltana kotiin palatessa oli pakko ottaa päiväunet - APUA en muista koska olisin tehnyt näin. Aivoni tuntuivat ihan sumeilta ja jäsenet raskailta mutta 45 minuutin levon jälkeen jaksoi hyvin tehdä kunnon koiralenkin. Tosin Minnie ei pidä kävelystä liian kuumalla ja monena iltana ollaan tehty viimeinen iltapyrähdys vasta 23 aikaan :) ja törmätty tuhisevaan pihasiiliin. Lisäksi meidän nurkilla muuten hiippailee pulska citykettu mutta siitä en ole onnistunut ainakaan vielä saamaan kuvaa!

Muistatteko kun lapsena harjoiteltiin erilaisia uimatyylejä ennenkuin opittiin uimaan oikeaoppisesti sammakkoa? Koiraa yritettiin uida rantavedessä polkemalla vettä käsillä kuten koirakin tekee sekä etu- että takatassuillaan. Onnetonta räpertämistähän se oli eikä juurikaan päästy eteenpäin. Kummasti vaan koirat omalla tekniikallaan uivat hyvinkin nopeasti käyttäen häntää apunaan vedessä kuin majavat. Muistan, että joku väitti minulle kun olin pieni, että kissa ui pyörittämällä tassujaan kuin hyrrää veden alla mutta kyllä kaikki kissat taitavat uida kuten koiratkin. Tosin en ole yhdenkään kissan nähnyt uivan - oletteko te? Vai uivatko kissat edes vapaaehtoisesti....

Me kävimme ystäväperheen kanssa uittamassa koiria Rajamäellä aivan ihanassa pikkujärvessä nimeltään Märkiö. Kyllä siinä sai uida karvaturrit koiraa ihan niin paljon kun jaksoivat ja järveen heitetyt kepit toimivat hyvinä veteen kirittäjinä. Päästimme koirat veteen rannasta, joka oli metsän ympäröimä eli olimme aivan toisella puolella kuin ihmisille tarkoitettu uimaranta. Voi tätä riemua kun voi uida ja viilentää turkkia. Me saimme osamme tästä suihkusta sillä onhan se oma turkki aina ravistettava maalle päästyä ja totta kai ihan emännän/isännän jalkojen juuressa :D

Näin kuumilla helteillä on pakko viilentää koiran turkkia kotona myös vedellä  ja uiminen on siihen myös oivallinen tapa ulkosalla niin kauan kunnes pahainen sinilevä ilmestyy! Nyt olen seurannut itku kurkussa niitä valtavia sinilevä lauttoja, jotka lilluvat Suomenlahdella. Hangon rannoilla on jo todella paljon sinilevää ja kuulin ikävän uutisen yhden koiran menehtymisestä sinilevään siellä. Ystävän Facebook sivulla oli myös kuva vihreästä velluvasta massasta Hangon Vedagrundetin rannalla....niin surullista. Miten meidän Itämeren oikein käy?

Onneksi tässä järvessä ei levää vielä näkynyt joten uimaan vaan, tuumivat karvakaverit ja sitten mentiin. Valjaat jätettiin koirille turvatoimeksi jos ne jostain syystä pitää saada vedettyä vedestä ylös.

Koiran turkki tuntuu muuten ihanan silkkiseltä järvessä uimisen jälkeen. En edes huuhdellut koiraa uimisen jälkeen. Rajasaaren suolaisen meriveden jälkeen on aina pakko pestä suolat pois turkista ja melkeinpä käyttää shampoota saadakseen meren tahmaisuus koirasta. Toisaalta koira myös marinoi itsensä aina Rajasaaren rantahiekassa joten siksikin on suurkuuraus pakollinen toimenpide.

Uintireissu nostaa kivasti ruokahalua joten eikös sitä päädytty grillaamaan seuraavaksi. Sain tehtäväksi kääräistä taas herkkusienet pekoniin ja sitä ennen täyttää ne Koskenlaskija juustolla. On tämä vain sellainen grilliherkku, johon ei ilmeisimmin kyllästy koskaan. Kaipaisin sitä sinihomejuustolla maustettu Koskenlaskijaa taas valikoimiin - nyt käytettiin viherpippuria.

Entäs se tarjolla ollut grillattu halloumi! Ihan taivaallista eikä yhtään liian suolaista. Olen itse parikin kertaa tässä kevään/kesän mittaan saanut niin suolaista halloumia, että loppupäivä on sitten litkitty vettä ihan urakalla. Sain vinkin talon emännältä, että hän käyttää kuvan Filos halloumijuustoa ja tätähän olen nyt sitten itsekin kokeillut. Halloumi juustot olivat muuten Hesarin ruokatorstain testissä ja hyvin pärjäsi tämäkin siinä 3/5 pisteillä.

Sitten oli hyvää vihersalaattia, oliiveja, meloneita, uusi perunoita ja herkullista grillattua kanaa. MUMS! Miten sitä voisi olla syömättä itseään ähkyyn näin kesällä.....

Juomaksi oli ihanaa Stockmann Herkusta ostettu sitruunajuomaa, jonka nimen unohdin kokonaan kysyä. Yritän selvittää ja postailen myöhemmin mitä tämä kirpeä ihanuus oli, jota laimensimme hieman kivennäisvedellä oikean makuelämyksen saavuttamiseksi. Pidin!

Jälkiruuan syöminen oli pakko siirtää sisätiloihin sillä sen verran mustat pilvet alkoivat äkisti kertyä päällemme ja juuri ehdittiin sisälle astioiden, ruokien ja koirien kera ennenkuin räsähti ja satoi ihan kiitettävästi. Kohta kyllä taas paistoi mutta täytyy sanoa, että tätä sadetta kaipaisi ja ilma tuntui paljon raikkaammalta sen jälkeen ainakin hetken. Olen muuten miettinyt tuulettimen hankkimista kotiin - ensimmäistä kertaa muuten elämässäni - joten jos on hyviä vinkkejä otan niitä mielelläni vastaan.

Ja jälkkäriksi oli vaatimattomasti talon emännän perinteinen kesäinen mansikkakakku. Lisäksi saatiin nuoren neidin tekemään vadelmapavlovaa. Tähän ei voi muuta sanoa kuin, että äärimmäisen hyvää oli ja pakko oli molempia herkkuja maistaa. Sain myös Pavlovan ohjeen joten se menee jossain vaiheessa sitten kokeiluun omassa keittiössä.

Kiitos herkuista ja koirauinti seurasta. Meillä kyllä uni maistui kotona yhdelle valkomustalle karvapallerolle oikein hyvin ja emäntä sai vähän omaa aikaa ja lukea joka kesäisiä Agatha Christie dekkareita. Menossa juuri Neiti Pinkertonin salaisuus :)