Vaaleanpunainen unelma

Ne kukkivat nyt ihan vaaleanpunaisena. Puut siinä Oopperatalon toisella puolella lähellä Stadionin parkkipaikkaa. Kaksi tai oliko niitä sittenkin kolme valtavaa puuta täynnä huumaavan kauniita vaaleanpunaisia kukkia. Näin kukkivat puut jo perjantaina kun ajoin Helsinginkatua asiakastapaamiseen ja minun teki hurjasti mieli pysähtyä katselemaan puita mutta työkiire esti pitämästä omaa hanamia siinä ruuhkan keskellä.

Eilen ajoin vartavasten Töölöseen Kisahallin taakse ja kävelin ihan lumoutuneena puiden alle ihailemaan niitä. Muistan lukeneeni jostain, että nämä kirsikkapuut olisivat valtavan vanhoja. Joku mainitsi niiden olevan peräti satavuotiaita mutta ainakin ne ovat suurimpia kirsikkapuita mitä minä olen eläissäni nähnyt. Tuosta iästä en mene takuuseen kyllä!

Siinä kirsikkapuita katsellessa ymmärsin miksi japanilaiset kerääntyvät eväskoriensa kanssa maalis-huhtikuussa ihailemaan sakuroita, jotka ovat parhaimmassa kukassaan vain muutamia päiviä.

Jotain näin kaunista ei voi olla ihailematta ihan hiljaa keskittyen vain hentoihin vaaleanpunaisiin kukanterälehtiin, joita iltatuuli vähän heilutteli.

Hanamin keskeinen sisältö on kirsikkapuun kukkien katseleminen. Buddhalaisuudessa kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta. Samurait pysähtyivät nauttimaan kirsikankukinnan hetkellisestä kauneudesta, ja heille kukka oli soturin elämän allegoria: se kypsyy, puhkeaa kukkaan, loistaa hetken ja putoaa. Kirsikankukka oli samuraiden symboli.

Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja Japanilaistyylisesssä puutarhassa vietetään hanamia sunnuntaina 18.toukokuuta. Silloin otan suunnaksi hanamijuhlan, jossa kukkii 240 puuta vaaleanpunaisena unelmana.

Ihaile kirsikkapuun kukkia nyt, myrskytuuli saattaa tempaista ne yön aikana mukaansa.

— Japanilainen sananlasku