Minulla oli vähän perhosia vatsassa kun saavuimme Kasthallin perinteikkään jo vuonna 1889 aloittaneen tehtaan pihalle. En ollut koskaan aiemmin käynyt yhdessäkään mattotehtaassa vaikka muuten sisustuspuolen tuotantolaitokset onkin koluttu ristiin rastiin. Tuntui hassulta, että ajaessamme tehtaan portista sisälle toisella puolella tietä nostivat jo uutta orasta viljapellot ja vähän kauempana kävelivät lehmät verkkaisesti laitumella. Tehdas oli siis todella keskellä maaseutua Häggå joen rannalle, jonne se 125 vuotta sitten oli perustettu. Todella hatunnoston arvoista, että tätä tuotanto ole siirretty Ruotsin rajojen ulkopuolelle halpatuotantomaihin kuten niin monille tehtaille on käynyt.
Kasthallin matoissa käyttämä villa tulee sekä Euroopasta että Uudesta Seelannista, jossa lampaiden villa on harvinaisen valkoista eikä sitä tarvitse valkaista ennen langan värjäystä. Villa muuten noudattaa luonnon omaa lakia ja puhdistaa itse itsensä. Melko käsittämätöntä mutta totta! Kun villa ripustetaan tuulettumaan, se puhdistaa itse itsensä liasta ja hajuista. Paras säätila villan tuulettamiselle on raikas ja kostea päivä. Kun villan kuidut kohtaavat ilman vesihöyryn, kuidut yksinkertaisesti työntävät likahiukkaset pois itsestään. Tämän takia villamattoja ja -vaatteitakin kannattaa tuulettaa aina silloin tällöin. Toinen Kasthallin käyttämä materiaali matoissa on pellava, joka tulee Normandiasta. Leikattu pellava muuten tuntuu todella mukavalta matossa paljaan jalan alla.
Ennen tuotantoon menoa oppaamme Peter Eriksson piti meille pienen oppitunnin erilaisista langoista ja kertoi siinä sitten samalla mitkä Kasthalliin matot olisivat mistäkin langasta tehtyjä. Kuuntelimme tarkkaavaisina ja yritin painaa päähäni mahdollisimman paljon tietoa sillä seuraavaksi siirtyisimme itse tuotantotiloihin ja meille jaettiin keltaiset korvatulpat kaikille.
Koukkasimme vielä mallivaraston kautta ennen tuotantoon menoa. Kaikki nämä 25x25cm pienet mattomallit olivat sievästi järjestyksessä mallien mukaan ja täältä työskenteli vain kaksi tyttöä, jotka lähettevät ympäri maailmaa eri mattotoimittajille materiaali/värimalleja. Ihanan värikäs ympäristö!
Oli todella jännää seurata miten Kasthallin tehtaalla tehtiin veloure lankaa yhdistämällä useita eri lankoja keskenään. Kun olin seurannut tarpeeksi kauan putkien ja lankojen liikettä koneessa minusta tuntui, että päässäni pyörii ihan vimmastusti ja oli pakko siirtää katseensa ihan muualle.
HUH HUH - pyörrytti!
Tässä valmista veloure lankaa odottamassa seuraavia työvaiheita. Lanka on hellästi pakattu makuupussin suojuksien näköisiin pusseihin.
Ja sitten päästiinkin itse mattojen kutomiseen. Täytyy sanoa, että olin iloinen, että olin työntänyt ne keltaiset korvatulpat korviini sillä meteli oli melkoinen. Peter kertoi meille, että aiemmin mattoja kudottaessa lankasukkulaa heittelivät pienet apupojat puolelta toiselle loimien välissä. Löysin tämän kuvan netin syövereistä ja näin sitä todella on pienten käsin avustuksella joskus kudottu. Näihin aikoihin ei lapsityövoimankäyttö ole ollut mitenkään outoa vaan arkipäivää maailmalla. Kuva ei ole Kasthallin tehtaalta.
Nyt lankasukkulat sujahtelivat automaattisesti kudontakoneen ohjaamana tuolla loimien välissää. En jostain syystä onnistunut ottamaan kuvaa, jossa sukkula olisi juuri menossa/tulossa - niin nopeasti ne kulkivat. Kutoja muuten käynnisti koneen painamalla tuota edessä näkyvää metallista tankoa.
Tässä valmiita lankapuolia odottamassa seuraavaksi kudottavaa mattoa.
Tässä kudontakoneessa oli käynnistysnappulaa painanut itse Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa muutamia vuosia sitten vihkiessään uuden tuotantokoneen käyttöön. Tästä linkistä näette kuninkaan tehtaalla. Tällä hetkellä koneessa kudottiin yhtä Kastahallin suosikkimattoani - Håggå Goose Eyes - villasta ihanalla väriyhdistelmällä.
Kudottujen mattojen viimeistely on seuraava vaihe. Kasthall valmistaa kaikki matot tilausten perusteella joten mitään valmista mattovarastoa heillä ei ollut. Tässä ommellaan kanttausta tehtyyn mattoon sekä kiinnitetään Kasthallin nahkainen tuotemerkki kanttaukseen. Painavat sekä todella isot matot siirtyivät koneellisesti nostimen avulla tämän ompelupöydän ääreen ja siitä eteenpäin hyvin jouhevasti niihin käsinkoskematta. Yksi naishenkilö pystyi tekemään tässä kaikki työvaiheet.
Seuraava vaihe saikin sitten jo raavaan miehen polvilleen. Villaiset matot ovat hieman erimittaisia tullessaan ulos kudonnasta eli mitat sekä leveyden ja pituuden suhteen voivat aavistuksen heittää toivotusta koosta. Tässä vaiheessa matot venyttiin oikeisiin mittoihin naulaamalla ne kiinni lattiaan ja höyrysilittämällä oikeaan kokoon sekä muotoon. Luitte ihan oikein eli jos oikein tarkasti katsotte kuvassa näkyy sekä vasaran varsi ja yksi naula lattialla :) Käsityötä oikean koon saavuttamiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä!
Jätimme hetkeksi meluisan tuotantotilan ja siirryimme Kasthallin malliarkistoon. Tähän tilaan on arkistoitu 1950-luvulta saakka kaikki Kasthallin valmistamat mattomallit pieninä mallipaloina. Täällä suunnittelijat voivat käydä fiilistelemässä ja hakemassa inspiraatiota tehdessään uusia malleja.
Ei voi erehtyä mille vuosikymmelle nämä kuvassani näkyvät mallit ajoittuvat :)
Malliarkiston lattialla oli todella vanha iso mattorulla. Matto on kudottu vuonna 1905 ja sen oli lahjoittanut Kasthallin tehtaalle 1980-luvulla vanha herra, joka oli muuttamassa vanhusten palvelutaloon eikä voinut ottaa tätä mattoa sinne mukaansa. Matto oli ostettu miehen syntymävuonna ja siitä saakka matto oli ollut hänen lapsuudenkodissaan ja myöhemmin miehen omassa kodissa.
Seuraavaksi se päätyi sitten takaisin sinne mistä oli lähtöisinkin eli Kasthallin tehtaalla.
Hyvä matto kestää siis yli sukupolvien ja yli sata vuotta!
Seuraavaksi pääsimme tutustumaan siihen miten mattoja tuftataan robottien avulla. Kasthallin tehdas teki suuren satsauksen muutamia vuosia sitten ja hankki näitä tuftausrobotteja, jotka toimivat nopeammin kuin ihminen ja keskeytyksettä. Tuftaaminen suoritaan siis pingotetun pohjakankaan nurjalta puolelta (vasen kuva) ja varsinainen maton lankaisa puoli näkyy toiselta puolelta (oikea kuva). Robotti meni laidasta laitaan kuin vimmattu ja tuo pullistuma tuossa oikeanpuoleisessa kuvass oli se kohta, jossa robotti oli menossa turftauksessaan.
Peter itse puolestaan oli toiminut käsintuftaajana vuosia Kasthallin tehtaalla ja hän antoi meille melkoisen näytteen taidoistaan. Valmistuksen alla oli upea, kukkia sisältävä matto tukholmalaiskotiin ja siihen oli ehditty tehdä jo kukkaset. Tuftaus on melkoisesta taitavuutta ja sorminäppäryyttä vaativa laji. Virheitä voi tarvittaessa purkaa nyppimällä langat vain pois mutta Peterin mukaan neljää kertaa enempää ei yhteen kohtaan voi virhettä tehdä koska muuten aluskangas jo alkaa venyä.
Tuftauksen jälkeen mattojen taustaan siveltiin mattoliimaa etteivät langat lähde purkautumaan ja sitten isot matot laitettiin roikkuaan uuniin kuivuakseen.
Tässä kuvassa on tuftattuna Kasthallin tehtaan lähellä asuneen ruotsalaisen taiteilijan Sven-Erik Johanssonin taulu taidematoksi. Matossa on käytetty n.260 erisävyistä lankaa. Käsittämätöntä mitä langalla pystytään tekemään!
Lankavarasto oli varsinainen aarreaitta! Kaikki hyllyt täynnä ihania lankarullia IIIIK!
Kasthall on tehnyt sopimuksen mm. Guerlainin ja Diorin kanssa mattojen toimittamisesta heidän liiketiloihinsa ja siksi tietyt erikoisväriset asiakkaalle tehdyt langat oli merkitty nimilapuilla. Myös H&M ketjulle oli varattuna omaa lankaa. Kastahall toimittaa myös Volvon Consept Estate autoihin oranssit villamatot.
Vitsailin belgialaiselle kollegalleni, joka nappasi ylläolevan kuvan minusta, että tätä lähemmäs en varmaan koskaan pääse Dioria :) Huomatkaa, että kynsilakkani oli ihan sävy sävyyn lankojen kanssa.
Enne kenties jostain.... :D
Olimme kiertäneet tehtaan läpi perusteellisesti ja varmaan olin ottanut 10.000 askelta. Harmi ettei ollut askelmittaria mukana. Seuraavaksi siirryimme lounalle Kasthallin showroomiin. Kanaa, riisiä ja kevätvihanneksi hyvän vihreän salaatin kera. Mikä parasta sitä Två Skyttlarin ihanaa lakritsinäkkileipää oli myös lounaalla. Teki mieli laittaa siitä käsilaukkuun muutama pala kotiinviemisiksi mutta en sitten kehdannut.... ;)
Showroomissa oli aikaa sitten ihastella uutuuksia kuten tämä Häggå Bloom yläkuvassa.
Alakuvassa puolestaan aivan ihanasta uudelleen tuotantoon 1950-luvulta otettu Kaktus-matto by Ulla Ericson-Åström. 125-vuotis juhlavuoden kunniaksi on siis otettu muutamia mattomalleja uudelleen tuotantoon. Todella kauniita kaikkia ja so vintage!
Tästä linkistä voi lukea Kasthallin Living lehteä, joka vilahti tuolla bloggauksen alkupuolella. Lehdessä on hyvin esitelty näitä juhlamattoja.
Meidän tehtasvierailumme päättyi Kasthallin tehtaanmyymälään, josta voi siis Kinnassa vierailleessaan käydä ostamassa mattoja. Pihamaalla Peter kertoi hauskan tarinan siitä kuinka Kasthallin tehtaalla oli aikoinaan ollut paikkakunnan korkein savupiippu. Koska piippua ei vuosiin käytetty se alkoi murenemaan ja piti lopulta purkaa. Osa työntekijöistä ei aamulla edes huomannut, että savupiippu oli yön aikana purettu vaan he kiinnittävät huomionsa vain pihalla oleviin roskiin. Peter itse oli yksi heistä :D Niin sokeaksi sitä ympäristölleen tulee!
Marjon matkaan ei onneksi tarttunut täältä yhtään mattoa kotiin kannettavaksi vaikka parikin olisi ollut todella edullisesti ostettavissa. Ihailen suomalaista kollegaani, joka osti 160x100cm syvän metsänvihreän Velvet maton ja uljaasti kantoi sitä loppumatkan mukanaan.
Kiitos Kasthall vieraanvaisuudesta - upea reissu!
