Urho ja minä

Viime viikolla pääsin työni takia vierailemaan todella jännissä paikoissa. Kollegani Karoliina on ollut kalustamassa Arctian uutta kelluvaa konttoria Katajanokalla joten päätimme pitää viikkopalaverin heidän tiloissaan. Ja täytyypä sanoa ettei ihan missä tahansa tilassa vaan jäänmurtaja Urhon kabinetissa. Kuulosti eksoottiselta paikalta ja sitä se olikin!

Jäänmurtaja Urho on rakennettu 1970-luvun alkupuolella ja vuonna 1975 presidentti Urho Kekkonen laivan kummisetänä kastoi sen juhlallisesti. Urho oli jäänmurtajana rakenteeltaan täysin poikkeuksellinen aikaisempiin verrattuna sillä sen miehistö- ja hyttitilat ovat kaikki rungon yläpuolella. Näin vältyttiin siltä ettei aluksen runkoa hakkaavat jäät sekä konehuoneen valtava meteli kantautuneen hytteihin. Alus rakennettiin myös Suomen valtion edustuslaivaksi joten sinne sijoitettiin kirjasto, kuntosali, kaksi saunaa ja uima-allas. Emme valitettavasti ehtineet tutustua em. paikkoihin vierailun aikana.

Aloitimme omalla palaveriosuudella päivän sekä runsaalla aamiastarjoilulla. Oli vähän vaikea välillä keskittyä palaveriin kun kun edessä välkkyi meri sinisenä ja taustalla häämötti Katajanokan ja Kruunuhaan siluetit. Melkoiset näkymät siis meidän palaverihuoneesta. Huomatkaa aamiaisastioiden vaakunat.

Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen tähän mahtavaan Urhoon lähemmin ja meidän opastajana toimi merikapteeni Sampo Viheriävaara. Kipusimme portaita vielä ylemmäs aluksessa päätyen lopulta huipulla sijaitsevalle komentosillalle. Ja WAU mitkä näkymät täältä sitten oli!

Tuolla se meri jossain alhaalla näkyy.....

Sampo Viheriävaara kertoi, että Urho oli valmistuessaan Suomen siihen mennessä suurin ja vahvin jäänmurtaja. Se liikkuu kahden keulapotkurin ja kahden peräpotkurin sekä viiden dieselmoottorin voimalla. Sähköä Urho käyttää yhtä paljon kuin pieni kaupunki ja tehonsa ansiosta murtaja selviää pahimmissakin Pohjanlahden ahtojäissä. Urho valmistui Suomen Etyk-kokoukseen, joka oli tarkoitus itse asiassa pitää aluksella mutta pommiuhkaus siirsi kokouksen sitten Finlandia-talolle.

Ei löytynyt Urholta sellaisia isoja ruoreja kuin kesäisistä Suurista Purjelaivoista. Tässä ovat tämän laivan ohjaimet ja kuulemma manuaalisesti onnistuu tätä järkälettä kääntämään ihan hyvin mutta toki autopilottiakin käytetään. Ihmettelin vähän vanhanaikaisen näköisiä puhelinluureja mutta Sampo vakuutti, että toimivat ihan moitteettomasti ja sitä paitsi kaikki tässä tilassa on vedenkestävää.  

Pikkuisen oli enemmän näitä hallintalaitteita kuin bloggaajan Audissa :)

Koska jäämurtaja Urho rakennettiin valtiovallan edusalukseksi myös oli siellä toki nimikkohytti myös presidentti Urho Kekkoselle. Ihan oli alkuperäisessä asussaan tämä vihreä sävyinen hytti vielä ja upeita retrovärejä näissä Kukkapuron tuoleissa. Suomalaista designia 70-luvulta parhaimmillaan. Viereisissä hyteissä on aikoinaan yöpynyt mm. Englannin Prinssi Philip. Taidettakin jäämurtajasta löytyy eli presidentti Kekkosen muotokuva ja kuvanveistäjä Eila Hiltusen laivateräksestä hitsaama jännittävä korkokuva Ahtojäät (oli muuten siinä huoneessa missä pidimme palaveria aamulla). Ja se laivateräs oli todella paksua.....

Sampo kertoi meille jännittäviä tarinoita jäämurtomatkoista Urholla sekä seikkailustaan Luoteisväylässä ja inuiittien avustamisesta valaanpyynnissä. Tuli samanlainen fiilis kuin lapsena kun katsoin silmät pyöreänä teeveestä punapipoisen Jacques Cousteaun ja Calypson seikkailuja Merten salaisuudet -ohjelmassa. Ehkä minussa sittenkin asuu pieni merenkävijä jossain sisimmässä ja merisairaudestani huolimatta haluaisin kyntää maailman meriä pitkin :D

Oli aika kiittää Sampoa ja siirtyä Arctian kelluvaa konttoria ihailemaan. Upea paikka ja hienoa työtä on kollega tehnyt siellä sisustamisessa. Ja muuten siitä kelluvan konttorin heilumisesta ja työtekijöiden merisairaudesta siellä (josta lehdistö puhui viime viikolla) voin todeta, että siinä ole mitään perää. Ihan tuntui siltä kuin olisi maissa ja tukevalla maaperällä. Tässä konttorissa työskentelee 30 henkilöä ja todella mahtavat näköalat heillä oli.

Mahtava aamupäivä - kiitos Karoliina!

Mukavan aurinkoista sunnuntaita kaikille. Ihan on kesäistä vielä joten nautitaan!