Love is in the air - Thomas

Pienenä keräsin pyöreään, metalliseen karkkilaatikkoon pääsiäismunista saatuja sormuksia. Minusta oli ihanaa katsella sormusten erivärisiä kiviä ja keksiä niille hienoja nimiä. Ihan en vielä tuntenut jalokiviä mutta sen muistan elävästi, että yksi oli "rupiini"! Rakastin pukeutua äidin juhlavaatteisiin, korkokenkiin ja laittaa joka sormeeni värikkään sormuksen tuosta korulippaastani ja leikkiä prinsessaan verhosta tehty huntu päässä.

Sain kastelahjaksi kummitädiltäni, isäni siskolta Umalta Aritzonan intiaanien tekemän hopearistin, jossa oli turkooseja kiviä koristeena. Tämä risti taisi olla pikkutyttönä ensimmäinen aito koruni. Seuraava jalometallinen koruni oli rannerengas, johon sain ripustaa maskotteja. Äidillä oli vastaavanlainen kultaisena ja omani oli hopeaa. En muista minkä maskotin sain ensimmäisenä lahjaksi mutta kaiken kaikkiaan tähän pikkuruiseen ketjuun mahtui kuusi onnen amulettia: sydän, pallo,viikinkivene, arpakuutio, hevosenkenkä ja apila. Nyt ketju on niin kapea ettei se mene enää aikuisen naisen ranteen ympäri mutta ketjua säilytetään visusti korurasiassa.

Vähän isompana tyttönä eli noin reilut kolme vuotta sitten tutustun Thomakseen ja menetin heti sydämeni. Thomas Sabo Charm Club Collection astui elämääni ja uudet, vähän isompien tyttöjen amuletit siinä samalla.

En ihan tarkkaan enää muista missä näin Thomas Sabon amuletteja ensimmäisen kerran mutta sen muistan, että ihastuin niihin heti. Kerääminen aloitettiin ostamalla hopeaketju ja ensimmäinen riipus. Päätin alkaa keräilemään ketjuuni kenkiä - kuinkas muutenkaan - ja käsilaukkuja!

Ensimmäisiä hankintojani olivat hopeinen laukku ja musta sandaali. Tämän "Shopping Victim" amuletin näin työkaverillani Leenalla ja pakkohan minunkin oli hankkia "puhutteleva koru".

Ketjuuni on keräilty kenkien ja laukkujen lisäksi myös useita muita maskotteja. Russelin löytymistä oli tosi onnellinen yhteensattuma eli noin vuosi sitten Stockan Thomas Sabo liikkeestä sain vihdoin oman Minsun rotuisen koiran. Aiemmat löytämäni koira amuletit olivat olleet väärää rotua eli siksi olin jättänyt ne ostamatta.  

Omat nimikirjaimet ovat myös päässeet ketjuun roikkumaan, samoin aurinkolasit, sudenkorento, japanilainen onnenkissa ja sydänkruunu ja jokaiseen näihin onnen esineiseen liittyy oma tarinansa.

Viimeisin hankintani on tämä musta käsilaukku erään onnistuneen tapahtuman kunniaksi.

Rannekoruni on nyt melkein täynnä onnen amuletteja. Ehkä muutama vielä mahtuu. Toisaalta amuletteja voi kiinnittää papukaijalukkonsa avulla myös muihin ketjuihin tai riipuksiin eli ovat monikäyttöisiä.  

Korut tekivät pienen tytön onnelliseksi ja vähän isommankin tytön nykyään!

Olen kuvassa vasemmalla ja serkkuni oikealla. Tytöt poseeraavat tässä kukkasateenvarjon alla, kummitädin ottamassa, lehtijuttuun liittyvässä kuvassa tosi tärkeinä. Täti teki kanssamme radio-ohjelmia sekä lehtijuttuja ja meistä se oli äärimmäisen hauskaa. Kauniita muistoja myös edesmenneestä tädistämme.  Upea ihminen!

Kauniit, hyvät muistot elävät aina!