helmikuuta 07, 2026

Suomen lasimuseossa on esillä Markku Pirin huikea näyttely VÄREJÄ: lasia, tekstiilejä, kuvia


Tänään avautui Suomen lasimuseossa Riihimäellä Markku Pirin huikea uusi näyttely VÄREJÄ: lasia, tekstiilejä, kuvia. Pääsin itse jo eilen illalla kurkistamaan juhlavassa kutsuvierastilaisuudessa näyttelyyn, joka hurmasi minut. Pirin (s.1955) tuotannossa olen viehättänyt sekä hänen todella rohkean runsaasta värinkäytöstä että myös monipuolisuudesta. Markku Piri on pitkän uransa aikana tehnyt mm. kodintekstiileitä, vaatteita, lasiteoksia, maalauksia, keramiikkateoksia, kaakeleita, teatteripuvustuksia ja -lavasteita sekä hotellisisustuksia. 

Pirin tuotannossa kulkevat käsi kädessä sekä meidän pohjoismaisen muotoilun pitkä perinne että myös monet kansainväliset vaikutteet. Riihimäen näyttelyarkkitehtuuri on Markku Pirin käsialaa ja valosuunnittelun on toteuttanut Ilkka Volanen. Tämä on näyttely, joka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa ja kokemassa 7.2. - 12.4.2026. Suomen lasimuseossa on mahdollista myös osallistua kevään aikana näyttelykierroksiin, joissa muotoilija Markku Piri itse on esittelemässä teoksia. Tästä tarkemmat tiedot päivistä. 

Jalokivi-maljakko 2011, Lasismi, suupuhallettu lasi, hiottu / Hämeenlinnan taidemuseo 

Runsauden maljat (kunnianosoitus Muranon lasiperinteelle) 2013, Lasismi, suupuhallettu lasi / Markku Pirin kokoelma 

Heijastuksia-maljakot 2017, 2023, Lasismi, suupuhallettu lasi, hiekkapuhallettu, hiottu ja kiillotettu /  yksityiskokoelma

Punaisen kuutamon pullo 2023, vapaasti suupuhallettu lasi, hiottu ja hiekkapuhallettu / Faunin iltapäivä 2015, serigrafia, Markku Pirin kokoelma

Markku Piri on ollut lasin kanssa tekemissä jo vuodesta 1998 vaikka hän alun perin valmistuikin tekstiilitaiteilijaksi. Piri on tutkinut lasin mahdollisuuksia sekä parhaiden suomalaisten että myös italialaisten lasinpuhaltajien kanssa Muranossa. Piri teki yhteistyötä lasinpuhaltaja mestari Jaakko Liikasen kanssa sekä suomalaisen Lasismi osuuskunnan kanssa Riihimäeltä. Italian vuosilta tutuksi tuli työnteko myös maailmankuulun italialaisen lasimestari Pino Signoretton kanssa (1944-2017). 

Tilaisuuteen saatiin myös videotervehdys Firenzestä, Suomen kunniapääkonsulilta ja Ferragamo muotikonsernin pääjohtaja Leonardo Ferragamolta. 

Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho piti todella vaikuttavan puheen, jossa hän korosti aitojen vahvuuksien varaan rakentamista. Lasi on kuulunut Riihimäen kaupungin historiaan yli sadan vuoden ajan. Lasia valmistettiin 80 vuoden ajan ja Suomen lasimuseo on jo vuodesta 1980 toiminut Riihimäellä ja myös jatkossa siihen halutaan panostaan kaupungissa. Samana iltana avattiin lasimuseossa myös Henriikka Pölläsen Celestial Buddies näyttely Markku Pirin upean näyttelyn lisäksi. 


Vallilan Kukkameri (2010) ja Talven kukka (2009) kankaat, Markku Piri 

Markku Piri on uransa aikana myös suunnitellut kodintekstiilejä, vuodevaatteita ja kylpytekstiileitä Marimekolle, China Seas´lle, Finlaysonille, Stockmannille. NK:lle, Wamsuttalle, Osaka Nishikawalle (Nishikawa Living), Habitat´lle, Egenalle, Zucchi´lle ja Vallila Interiorille (2009-2011). 

Eurokankaan Kansallismaisema kangas 2017, Markku Piri 

Eurokankaan Kivi kangas 2017, Markku Piri / That Way ja This Way 2009, suupuhallettu lasi, Markku Pirin yksityiskokoelma

Eurokankaan Juhannusseppele kangas 2017, Markku Piri 

Vuonna 2017 Piri suunnitteli sisustus tekstiilikokoelman, joka juhlisti 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luontoa ja kulttuuria, Ikoniset aiheet ja tuntemukset toteutuivat mallistossa graafisin, maalauksellisin keinoin, taidokkaasti kankaalle painettuna. Eurokangas julkisti malliston 2017. Samana vuonna Markku Piri sai myös Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinnon juuri tästä mallistostaan. 

Kuva oikealla lainattu Markku Pirin nettisivuilta / vasen kuva Suomen lasimuseon näyttelystä. 

Markku Piri on myös ollut sekä yleisurheilun 1994 EM-kisojen että myös 2005 MM-kisojen suunnitteluissa mukana. Itselleni tuli todella nostalginen tunnelma näyttelyssä, koska olen 1994 EM-kisoissa ollut Olympiastadion ulkopuolella olevassa kisakylässä yhdellä standilla töissä. Muistan hyvin elävästi tuon Markku Pirin kisajulisteen vieläkin. 




Kuva lainattu Markku Pirin MM 2005 sivuilta (kangas/kruunu)

Suomen lasimuseon katossa roikkui Markku Pirin 2005 MM-kisoihin suunnittelema kattokruunu. Esillä oli myös kisojen eri tiloissa käytettyjä Pirin kankaita, joissa näkyi Suomen sinivalkoiset sävyt. 

Nähtävillä oli myös Pirin vuoden 2005 MM-kisoihin voittajille suunniteltuja palkintomitalleja. Mitalleissa oli käytetty kultaa, hopeaa, pronssia / lehtikultaa, lehtihopeaa, lehtipronssia / pellavaa - Suomen Käsityön Museo. Näitä kisoja seurasin television välityksellä eli tällä kertaa en ollut itse tapahtumapaikalla. Eniten mitalleja kahmi USA ja toisena oli Venäjä. Suomen ainoan mitallin voitti Tommi Evilä sijoittumalla pituushyppykilpailussa prossille. 



Markku Pirin näyttely Suomen lasimuseossa on runsaan rehevä, upean kerroksellinen ja siellä löytyy myös sitä tyypillistä Pirin sinistä. Oli liikuttavaa nähdä minkälaisen kruunun Markku on jo vuonna 1963 piirtänyt. Nyt 2025 tuo lapsuudeen haavekruunu on toteutettu ja se on nähtävillä tässä näyttelyssä. Pikkupojan unelma on täyttynyt vuosien jälkeen 

Kiitos upeasta näyttelystä Suomen lasimuseossa! Näyttely on avoinna 12.huhtikuuta asti. Museokortti kohde ja näyttely löytyy osoitteesta Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki. Museo on maanantaisin suljettu mutta muuten avoinna päivittäin klo 10-17. Lasimuseon yhteydestä löytyy myös kahvila ja monipuolinen museokauppa. 






tammikuuta 31, 2026

Kymmenen vuotta sitten...vuosi 2016

 

Sosiaalisessa mediassa tai siis lähinnä Instagramin puolella on kiertänyt haaste "10 vuotta sitten". On ollut todella mukava selata tuttujen kuvakollaaseja tapahtumista vuosikymmen sitten. Kuvista tuli mieleen monia hauskoja juttuja ystävien kanssa kyseiseltä vuodelta valokuvien välityksellä. Aloitin myös itse tekemään ensin vain Instaan lyhyttä kuvapostausta haasteeseen vastatakseni mutta koska vuosi 2016 on todella monella tapaa ollut tärkeä ja erittäin merkityksellinen päätin lopulta tehdä kuten Koti meidän -blogissa

Bloggaaja Tuija kirjoitti Koti meidän -blogiinsa ihan oman postauksen vuodesta 2016. Niin minäkin sitten hetken mietittyäni päätin koostaa kuvien kera blogipostauksen eli tervetuloa kanssasi kymmenen vuotta sitten tapahtuneisiin sattumuksiin, reissuihin, ruokamuistoihin ja moniin muihinkin tapahtumiin. Vuosi ei todellakaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista vaan siihen mahtui myös suurta surua. Ota mukava asento niin hypätään aikakoneella vähän taaksepäin! 

Tammikuu 2016


Muistan, että vuosi alkoi todella lumisissa ja kylmissäkin merkeissä. Lumi oli todella "syönyt kaiken" ja voidakseen lähteä aamulla töihin piti pukeutua toppavaatteisiin sekä kaivaa autoa ensin esille vähintään puoli tuntia. Aura-autot eivät ehtineet viikkoihin tulla meidän pihalle, joten kolata sai hiki otsalla. Uhmasin silti päivittäin lumimyräköitä ja tein mm. reissun Astialiisaan yhtenä viikonloppuna katselemaan Fiskamin astioita Mikko Aallon yksityiskokoelmasta. 

Harmi, että Astialiisa sulki 20 vuotta toimineen myymälänsä 31.1.2025 ja liike palvelee nykyään vain verkkokaupan kautta. Se oli ihana "astiataivas", jossa tuli käytyä usein katselemassa mm. Arabian vintage astioiden lisäksi mm. Marimekon astioita. 















Koska pakkasta myös riitti lumen lisäksi niin meillä "valmistettiin lukemattomia kukkakakkuja" parvekkeella. Heti tulppaanisesongin käynnistyttyä loppiaisen jälkeen nuupahtaneet kukat "saivat uuden elämän" jääkakuissa parvekkeella. Jos en ihan väärin muista niin näitä kakkusia taisi tuona talvena valmistua toistakymmentä. En voinut silloin vastustaa kevättä ennakoivia tulppaaneita ja edelleenkin niitä on meillä heti maljakossa joulun jälkeen. Jääkakkuja ei ole nyt valmistettu pariin talveen. Täytyy ehkä herättää harrastus uudelleen henkiin!  

Minnie jackrussellini pitkään jatkunut taistelu silmän sarveiskalvon haavaumia vastaan oli vihdoin voitettu! Tätä ikävää vaivaa oltiin kärsitty marraskuun 2015 loppupuolelta saakka ja tuntui siltä, että mikään ei auttanut parantamaan Minnien silmää. Itkin itse onnenkyyneleitä kun kaikki oli lopulta ohi. 

Viheliäisen vaivan voittamiseen tarvittiin monia antibioottitippa kuureja, kipulääkkeitä, terapeuttinen piilolinssi - joka lopulta hukkui jonnekin - keinokyyneleitä, puuduttavia tippoja, grid keratomia - jota suotta pelkäsin ja silmä olisi varmaan parantunut nopeammin jos olisin antanut heti tehdä sen  - ikävän muovisen tötterön päässä pitämistä sekä runsaasti kärsivällisyyttä sekä potilaalta että omistajalta. Tästä voit vielä lukea tarkemmin mitä grid keratomia tarkoittaa ja miten se tehtiin. 

Helmikuu 2016


Marjon matkassa blogi vieraili 2015 keväällä Kirkkonummen asemalla ihanassa HUONEettRUM lifestyle puodissa. Pieni putiikki oli täynnä kaikkea hurmaavaa lattiasta kattoon ja tein tästä bloggauksenkin. Reissulla näin jotain sellaista joka jäi kummittelemaan mieleeni. 

Esineen tekijä ei vierailuni aikana ollut liikkeessä joten moni asia liittyen esineeseen jäi myös kaivelemaan minua. Mielessäni risteili kymmeniä kysymyksiä: mistä, kenen, mitä, koska...???? En kuitenkaan ostanut esinettä keväällä vaikka mieleni olisi hurjasti tehnyt. Mutta tein vakaan päätöksen, että jos onnistun yhdessä tärkeässä jutussa elämässäni palaan liikkeeseen ja lunastan tämän kauniin esineen itselleni. Minä onnistuin ja hankin tämän erikoisen "Haarikkakilpailu" korun itselleni myöhemmin


Matkasin kahden päivän työmatkalle Hirvihaaran kartanoon Mäntsälään. Pakkaset jatkuivat edelleen todella kovina ja muistan vieläkin elävästi kun istuimme kokouksessa yhdessä kartanon vanhoista sivurakennuksessa välillä takit yllämme kun oli niin kylmä. Meillä oli illalla hauskoja ulkoaktiviteetteja joten onneksi oli taas toppahousut mukana koska muuten ei suunnistuksesta olisi tullut yhtään mitään. Todella onnistunut reissu ja Hirvihaaran keittiö tarjosi herkullista ja ihanasti lämmittävää ruokaa! Tästä pääset postaukseen, jossa Hirvihaara sekä talvella että myös kesällä.  



Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni myös Helsingin Observatoriossa Tähtitorninmäellä. Minulla on hämärä mielikuva, että olisin ehkä käynyt siellä jo kouluaikana mutta ystäväni väitti kivenkovaa ettei luokkamme koskaan vieraillut siellä. Paljon mielenkiintoista nähtävää ja mikä parasta siellä oli Avaruus LEGO -näyttely myös esillä. Tämä Tintin legedaarinen kuuraketti oli nähtävillä näyttelyssä. Muistan myös todella elävästi sen, että kun saavuin autolle sen tuulilasissa heilui sakkolappu - tuli sitten vähän kalliimpi museokäynti kun olin laittanut liian vähän rahaa/aikaa parkkimittariin. 

Maaliskuu 2016 


Pääsin vierailemaan yhteen pääkaupunkimme kauneimpiin rakennuksiin eli Kansalliskirjastoon. Yritys, jossa työskentelen oli mukana tässä Kansalliskirjaston mittavassa peruskorjauksessa ja kävimme kollegani kanssa katsomassa lopputulosta juuri avatussa rakennuksessa. Kirjasto löytyy osoitteesta Unioninkatu 36 eli Suurkirkon vierestä. Engelin vuonna 1840 suunnittelema Kansalliskirjasto - aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto - on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Jos et koskaan ole käynyt suosittelen piipahtamaan. 


Käytiin laittamassa "tukka minttiin" ja taisi olla ilta-aika kun Minnie on päässyt mukaan myös. Minähän olen käynyt Kampaaja Kaisulla vuodesta 1999 eli pitkä yhteinen historia meillä on ollut ja jatkuu edelleen. Kuten olen joskus tänne blogiin kirjoittanut niin kolmea en vaihda "kampaajaa, gynekologia ja hammaslääkäriä". Minähän olisin ihan pulassa ilman näitä luottoihmisiä! 

Vietettiin pääsiäistä ja Minnie oli puettu pääsiäisnoidaksi. Kummityttöni kävi virpomassa kummitädin ortodoksiperintein ja sain kauniita virpomisvitsoja maljakkoon. Syötiin mämmiä ja rahkapiirakkaa sekä luvattoman paljon pääsiäismunia. Minnietä ei kiusattu huivilla kuin kuvanoton ajan eli koira ei joutunut kärsimään 

Huhtikuu 2016


Huhtikuu oli jo ihan kevättä ja Laura Kamp32 -kampaamosta loihti minulle "kalanruoto letin kukkasella". En raaskinut purkaa sitä moneen päivään ja yritin nukkua "todella siististi" öisin. Samalla päivälle osui vielä japanilainen ilta V10 tuotteiden ja sushin kera. Minä rakastan sushia. 🍣🍤🍥



Vietin huhtikuusta yhden kokonaisen viikon työmatkalla Hollannissa. Pääosin olimme Amsterdamissa mutta matkustimme myös yhdeksi päiväksi Coevordeniin ihan Saksan rajalle. Minulle jäi elävästi mieleen hotelli, jossa asuimme koska se "ikään kuin muodostui vanhoista hollantilaisista taloista." 


Vaikka työmatkan ohjelma oli todella tiukka minun onnistui ennen lennon kotiinlähtöä käydä Keukenhoffissa, jossa kukinta oli parhaimmillaan. Jätin matkatavarat säilöön lentokentälle ja hyppäsin bussiin, joka vei suoraan Lisseen. Ehdin kiertää siellä pari tuntia ennen menoa takaisin lentokentälle. Upea paikka ja se keväinen väriloisto! 

Toukokuu 2016




Kävimme kummityttöni kanssa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa eli Luomuksessa. Ihailtiin tämän kauniin portaikon lisäksi myös kaikkea muuta todella mielenkiintoista mitä museosta löytyi. Taisimme olla siellä reilu pari tuntia kun koko ajan löytyi jotain uutta ja kiinnostavaa. Suosittelen! Tästä linkistä pääset meidän reissuumme tuolla 2014 koska en tehnyt toista postausta 2016 vierailusta blogiin. Vain kuva portaikoista!


Lähdin taas muutaman päivän työmatkalle Amsterdamiin, jossa kevät oli jo pidemmällä kuin edellisellä kerralla. Tällä kertaa mukana oli arkkitehtejä ja sisustusarkkitehtejä eli kiertelimme kohteissa sekä myös tehdasvierailulla. En ihan tarkkaan enää muista kuinka paljon tuli askeleita tuon reissun aikana mutta koko ajan liikuttiin. Toki ehdittiin myös kanavaristeilylle sekä syömään eksoottisessa Harbour Club ravintolassa, jossa oli erikoinen unisex-toiletti.


Toukokuussa vietettiin myös äitienpäivää itse tehdyn täytekakun kanssa. Kakku oli vaarassa kun Minnie kärkkyi sitä koko ajan kun otin kakusta valokuvaa. Kakku saatiin perille kuitenkin yhtenä kappaleena eikä siinä näkynyt koiruuden hampaan jälkiä 😉

Kesäkuu 2016


Olimme kummitytön kanssa viettämässä Helsinki-päivää. Minun isotätini eli isoäitini sisar vei minua pikku tyttönä aina katsomaan Helsinki-päivän tapahtumia. Muistan monia kivoja päiviä kun vietin Aili-tädin kanssa mitä erilaisemmissa paikoissa. Tein postauksen mitä kaikkea kivaa pääkaupungissamme voi tehdä mutta yhden päivän aikana me emme kummitytön kanssa näitä kaikkia toki ehtineet kokea. 


Kesäkuussa oli paljon hauskoja tapahtumia niin työn kuin vapaa-ajankin puitteissa. Lumo lifestyle blogin Tuuli kutsui minut aveciksi tapahtumaan, joka järjestettiin Helsingin legendaarisen vihreässä, vanhassa raitiovaunussa, joka oli siis varattu yksityiskäyttöön. Tiistaina 14.kesäkuuta vietettiin Hendrick's Gin World Cucumber Day -päivää. Mukana raitsikassa meillä oli täytetty majava, kurkkuja ja ginibaari sekä joukko janoisia kanssamatkustajia. Äärimmäisen hauska tapahtuma vaikka
giniin en koskenutkaan koska olen sille äärimmäisen allerginen. 


Kävimme vierailulla ystäväni Minnan Mäntän kodissa yhtenä viikonloppuna ja teimme myös kivan vesimatkan siipiratasaluksella Keurusselällä. Poikkesimme katsomassa myös taidetta Serlachius-museossa sekä söimme todella makoisan brunssin Gösta-ravintolassa. Todella rentouttava weekend!

Heinäkuu 2016


Turussa järjestettiin Keski-ajan markkinat, joihin matkasimme Minnien kanssa. Todella upeasti toteutettu tapahtuma ja vaikka emme mahtuneet katsomaan Rohan Tallien esitystä itse markkinat olivat kyllä todella autenttisesti toteutettu. Markkinamyyjät olivat oikeasti pukeutuneet keskiaikaiseen tyyliin ja vartaassa paistettiin kokonaista possua. Historiallinen ja mielenkiintoinen päivä! 


Tehtiin lapsuudenystäväni Leenan kanssa päiväretki Billnäs-Fiskars kesämarkkinoille, jossa oli paljon ihanaa vanhaa posliinia ja lasia myynnissä. Ystäväni löysi keräämäänsä punaiseen Arabian Maisemasarjaan lautasen, minä taisin palata reissusta tyhjin käsin jos oikein muistan. Söimme Fiskarsissa herkullisia blinejä terassilla ja lepuutimme jalkojamme ennen kotiinlähtöä. Ystävyytemme on alkanut jo kun olimme 5-vuotiaita 

Matkasimme ystäväni Tarjan ja Minnien kanssa heinäkuussa myös Saariston Rengastiellä, Nauvossa ja Seilin saarelle. Minnie hurmasi Nauvon kirkkoherran kun kävin kirkon sisällä valokuvaamassa ja koiruus oli pihalla. Söimme PUB Niskan aivan ihanaa pizzaa antaumuksella. Seili oli todella mielenkiintoinen mutta myös vähän ahdistava paikka menneisyytensä takia - mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Paluumatkalla mietin ihmisten kohtaloita, jotka aikoinaan olivat Seiliin joutuneet mukanaan 20 taaleria, naulat sekä lautaa...eivätkä he palanneet sieltä enää koskaan takaisin...

Elokuu 2016


Vierailin Kalliossa sijaisevassa Työväen asuntomuseossa, jossa on esillä "Yhdeksän hellahuonetta - arjen tarinoita" näyttely. Työväenmuseossa oli mahdollista oppaan kanssa tutustua yhdeksään autenttisesti kalustettuun hellahuoneeseen ja niissä asuneiden perheiden koteihin vuodesta 1911 aina vuoteen 1985. Edellytys päästä aikoinaan asumaan näihin hellehuoneisiin oli se, että joku perheenjäsen työskenteli kaupungille - useimmiten se oli juuri perheenisä. 

Hellahuoneet näissä taloissa ovat olleet 18m² kadunpuolella ja 22m² pihapuolella. Luitte aivan oikein huonekoot! Hellahuoneet olivat todella pieniä nykyisen mittapuun mukaan ja niissä saattoi asua vanhemmat useammankin lapsensa kanssa😐











Elokuussa olin työmatkalla Varsovassa kolme päivää. Töiden lisäksi meillä oli onneksi myös vapaa-aikaa eli ehdimme osallistua opastetulle Kuninkaalliselle reitille. Odotin paljon vanhankaupungin Stare Miaston näkemistä koska se on UNESCON maailmanperintölistalla. Varsovasta tuhoutui II maailmansodan aikana 85% maan tasalle mutta se rakennettiin uudelleen 1950-luvulla täysin kopioksi alkuperäisestä kaupungista. 


Kävin yksin viimeisenä päivinä katsomassa Polin museon eli Puolan juutalaisten museon. Museo on rakennettu Varsovan entisen tuhotun juutalaisgheton paikalle ja ulkoapäin se näyttää hyvin suomalaiselta. Eikä ihme sillä suomalainen Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki voitti suuren kansainvälisen arkkitehtikilpailun ehkä juuri tällä rakennuksen valoisuudella. Rakennus itsessään on hyvin "valoisa" vaikka sen sisällä onkin paljon synkkyyttä Puolan juutalaisten historiasta.



Hyvää puolalaista ruokaa saimme syödäksemme Folk Gospada nimisessä ravintolassa, jossa meillä oli illallinen. Sen jälkeen kipusimme vielä Warsaw Hotel Marriottin skybariin ennen yöpuulle vetäytymistä. Minulle jäi hyvin positiivinen kuva Varsovasta eli mielelläni matkaisin sinne uudelleenkin. 

Syyskuu 2016


Elokuun lopussa olin vieraillut taas jälleen kerran suosikkitapahtumassani Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa ja siitä ilmestyi blogissa postaus syyskuun alussa. Pääsin ensimmäistä kertaa kurkistamaan myös uusiin taloihin, jotka eivät siis aiemmin olleet avanneet oviaan tapahtumassa. Villa Engel oli aivan hurmaava talo! 


Syyskuussa kutsui Habitare-messut vuoden 2017 trendeihin tutustuminen. Tässä ollaan Signals -näyttelyssä, jonka teemana oli Taide vai muotoilu. Ihanan värikkäitä pintoja ja tekstiileitä!


Ehdittiin myös piipahtaa katsomassa Suomessa sijaitsevaa UNESCON maailmanperintökohdetta eli Vanhaa Raumaa. Löysimme todella ihanan pizzapaikan Osteria de Filippo ja tarkistin, että se on edelleen toiminnassa - enkä yhtään ihmettele koska pizza oli suussasulavaa. Rauma on kaunis kesäkaupunki ja vielä syyskuun alussa siellä oli näin kesäistä. 

Lokakuu 2016



Lokakuun alussa olin taas työmatkalla 6.-8.10. Amsterdamissa. Minulla on tuosta matkasta vain muutamia valokuvia eikä kovin paljon muistojakaan. Äitini kunto oli heikentynyt ennen lähtöäni ja mietin jo pitäisikö minun peruuttaa koko työmatka. Isäni vakuutteli minulle, että olisi tärkeää hänen mielestään lähteä "kun on kyse töistä ja kyllä äiti pärjää". Nuo päivät tuntuivat todella pitkiltä ja pelkäsin koko ajan, että jotain tapahtuu.  


Menin lentokentältä suoraan sairaalaan mutta vasta siellä ymmärsin koko tilanteen vakavuuden. Ehdin näkemään vielä äidin ennen kuin hän kuoli 10.10.2016 mutta en pystynyt enää valitettavasti  kommunikoimaan hänen kanssaan. Äidin hautajaiset pidettiin 29.lokakuuta Vihdin kirkossa. Tilaisuus oli kaunis ja juuri äidin näköinen 







Olin kertonut äidille jo elokuussa, että Marjon matkassa -blogini oli valittu Blog Awards 2016 ehdokkaaksi kategoriassa "Yleisön suosikki/Musta Hevonen". Äiti oli todella ylpeä sekä iloinen saavutuksestani, että olin mukana kisassa. Juttelimme monta kertaa siitä minkälainen tilaisuus mahtaa olla ja vielä ennen matkaani Amsterdamiin olimme miettineet yhdessä asua ja kampausta tuohon iltaan. Äiti todella kannusti koko ajan! 

Vaikka gaalatilaisuus pidettiin 16.lokakuuta eli vajaa viikko äidin poismenon jälkeen kasasin itseni ja päätin osallistua koska äitini olisi halunnut minun menevän tilaisuuteen. En voittanut kilpailua tai ollut Musta Hevonen mutta tiedän, että äiti heilutti minulle kannustusta pilven reunalta ♥ 

Marraskuu 2016


Marraskuussa pääsin osallistumaan mystiseen Gurmee Teatterin Murhaavaan Illalliseen. Näytelmän oli ohjannut teatteriohjaaja, dramaturgi Seppo Honkanen. Näytelmässä sattui ja tapahtui kaikennäköistä reilun kaksituntisen aikana. Kannatti todella pitää silmällä pöydässä vieruskaveria, jota et ennakkoon tuntenut. Kaikki ei todellakaan ollut Gurmee Teatterissa sitä miltä se ensi tuntumalla näyttäisi olevan. Voit nimittäin kokea yhtäkkiä omassa pöytäseurueessasi jotain todella yllätyksellistä... Oli hauska kokemus!


Ystäviä kutsuttiin sunnuntaibrunssille pimenevässä marraskuussa ja kynttilöitäkin jo sytyteltiin. Minulle kesänlapsena on aina vaikeaa kun valo vähenee ja päivät alkavat lyhentymään. Onneksi kun järjesti jotain kivaa yhteistä kuten vaikka tämän runsaan sunnuntaibrunssin niin päiväkin näytti jo valoisammalta. 


Ja niitä kynttilöitä lisättiin torjumaan pimeyttä! Joulun saapuminenkin alkoi jo näkyä kun tein kauppareissulla Sellossa heräteostoksen ja makuuhuoneeseen tulivat tähtilamput yöpöydille. 

Joulukuu 2015


Tein *kaupallisen yhteistyön* Instrumentariumin kanssa eli kävin Sellon liikkeessä valitsemalla itselleni 1 euron - luit ihan oikein - kehykset. Minulla oli vähän vaikeuksia valita kun oli aika paljon erilaisia vaihtoehtoja mutta lopulta löysin itselleni sopivat. Jos kurkkaat tehtyyn postaukseen selviää mitkä lopulta valitsin. Minulla on itse asiassa vieläkin nuo samat käytössä. 



Vietimme ensimmäisen joulun ilman äitiä ♥ Isäni kotiin tuli perinteisesti joulupukki koska veljenityttö odotti vielä silloin pukin saapumista. Lahjoja tuli kaikille ja Minnie toimi joulupukin pikku apulaisena. Söimme pitkään ja hartaasti kaiken maailman jouluherkkuja. Ja sitten taidettiin pelata pariakin joululahjaksi tullutta peliä. 



Olin itse jo marraskuussa ehtinyt käydä HAMissa japanilaisen Yayoi Kusaman ihan mielettömässä taidenäyttelyssä. Ehdin kirjoittaa näyttelystä vasta joulukuussa ja suosittelin, että se oli hyvää "kinkunsulatus liikuntaa" välipäiviin. Ja ennen kaikkea tämä näyttely oli niin huikea, että jokaisen kannattaisi sinne mennä vaikka kinkkua ei tarvitisi edes sulattaa 😀

Tällainen oli minun vuoteni 2016 tammikuusta joulukuuhun tasan kymmenen vuotta sitten. Miltä sinun vuotesi näytti silloin? Muistuuko mieleen mitään merkittäviä tapahtumia tai muistoja? Kivaa viikonloppua kaikille!