Tuusulan Rantatiellä - Memories Marin Putiikki ja Patinaputiikki

Eilen oli aika historiallinen päivä eli suuntasimme Mimmin kanssa Tuusulan Rantatiellä järjestettävään tapahtumaan. Ihan blogini alkuaikoina huhtikuussa 2013 olen vieraillut ensimmäistä kertaa Memories Marin Putiikissa, joka sijaitsee vanhassa, suojellussa navetassa Tuusulan Rantatiellä. Olin aloittanut blogini 25.12.2012 eli takana oli vain muutamia kuukausia bloggaajana ennen vierailua sisustuspuodissa. 

Kirjoitin blogissa käynnistäni ja muistan kuinka iloinen olin monista lukijoista, jotka päätyivät lukemaan minun, aloittelijan postausta ja jopa muutamia kommenttejakin sain postaukseen. Nyt kun kävin lukemassa vanhan postauksen ja korjaamassa samalla muutamia kirjoitusvirheitä mieleen tulvahti todella elävästi se kotoisa tunnelma, joka putiikissa oli vuosia sitten ja myös Mari henkilönä.

Huomasin Patinaputiikin FB sivuilta pari päivää sitten, että 15. marraskuuta Marin Putiikin pihapiirissä järjestettäisiin joulunavaus tapahtuma eli nyt oli todellakin aika palata tuohon ihanaa paikkaan. Luvassa olisi Marin puodin lisäksi myös Patinaputiikin Jaanan vanhoja aarteita myynnissä ladossa sekä Eevan havukransseja. 

Vatsassa oli vähän perhosia kun mieleen tulvahti Tuusulaan ajaessa jänniä takaumia edelliseltä vierailulta. Minulla on todella hyvä muisti eli vaikka edellisestä käynnistä olikin aikaa yli kymmenen vuotta pihapiiri näytti hyvin tutulta kun kurvasin pihaan. 

Päätin aloittaa ladosta ja Patiinaputiikin tarjonnasta. 

Nostalginen 1920-luvun naulakko varustettuna hattuhyllyllä. Ihana, vanha messinkinen, jalallinen sekä pitkällä kahvalla varustettu kahvipannu. Lapsuudenkodistani löytyy lähes samanlainen pannu. Sekä vanhoja sympaattisia lasipulloja. Usein näitä ruskeita pulloja kutsutaan Vaarin kaljapulloiksi. 

Latoon oli hiipinyt myös veikeitä tonttuja tapahtuman kunniaksi. Patinapuodin FB-sivulla näytti olevan vähän samankaltaisia veikkosia 1960-luvulta. 

Patinaputiikkia luotsaava aina yhtä iloinen Jaana! 

Patinputiikin nettikauppaan pääset tästä. 

Patinaputiikkia olin seurannut somessa jo pidemmän aikaa ja kesällä 2022 poikkesin Jaanan kivijalkamyymälässä Hämeen Härkätien varrella pienessä Portaan kylässä. Todella ihana puoti, josta Marjon matkaan lähti vanhaan Arabian kukkakuvioiseen astiastoon lisäosia sekä sinivalkoinen sorsan muotoinen uuniastia. Elokuun lopussa 2024 Patinaputiikki sulki ovensa Portaan kivijalkaliikkeessä ja nyt toiminta jatkuu verkkokaupan lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa. 

Oli todella kiva nähdä Jaanaa pitkästä aikaa ja tein todella hyvän ostoksen, jonka lupaan esillä lähipäivänä Instagramin puolella. Nyt myynnissä oli kaikkea kivaa jouluista. Ensi lauantaina 22.11. löydät Patinaputiikin Jaanan aarteineen Nuutajärven Lasikylän makasiinin joulumyyjäisistä klo 11-15. 

Sitten olikin aika jo siirtyä pihan poikki Memories Marin Putiikkiin aivan ihanassa auringonpaisteessa. Tuntui todella upealta, että sinisellä taivaalla näkyi aurinko 🌞pitkästä aikaa tämän marraskuisen harmauden keskellä. Itse asiassa tänään sunnuntainakin saimme Espoossa nauttia kauniista säästä ja auringonsäteistä. Toivon hartaasti lisää tällaisia päiviä! 

Kun astuin Marin Putiikkiin sisälle tulvahti mieleeni ensimmäinen kerta siellä 13 vuotta sitten. Olin ollut Kenkälaatikon testaaja/bloggaajana puoli vuotta ennen oman blogin aloittamista. Muistan kuinka ystäväni Niina, Lumo ja bloggaaja Sari tukivat oman blogin perustamista. Tässä sitä nyt ollaan ja kohta käynnistyy jo 14.vuosi blogissa. Päivääkään en vaihtaisi pois ♥

Joulu oli jo hiipinyt putiikkiin mutta löytyi sieltä myös muitakin aivan ihania sisustustuotteita. Strömhagan tyylikäs valko-musta pöytävalaisin osui ensimmäisenä silmään. The Spice Tree tuottaa maailmaluokan herkkuja Hörbyn tehtaallaan Skånessa. Tarjolla olisi ollut heidän valmistavaa jännältä kuullostavaa "Cherry & Chocolate" glögiä.

Minulle tuli nostalginen fiilis kun huomasin, että putiikissa oli myynnissä "lastusydämiä". Kun olimme veljeni kanssa lapsia askartelimme äitimme opastuksella lastuista mm. kaloja sekä juuri sydämiä mutta ne olivat pienempiä kuin Marin Putiikissa myynnissä olleet. Muistan, että kalat laitettiin roikkumaan naruun, joka sitten ripustettiin ikkunaan. Jos en olisi "huopahiirien ostokiellossa" juuri nyt Marjon matkaan olisi lähtenyt yksi "huovutettu tonttuhiiri". 

Minun jouluaikaan on aina liittynyt valkopunaraidalliset karamellikepit. Polkagris on perinteinen ruotsalainen makeinen, joka keksittiin Grännan kaupungissa Smoolannissa jo 1800-luvulla. Se valmistetaan sokerista, vedestä sekä etikasta ja maustetaan piparminttuöljyllä tai -aromilla. Yleensä se on juuri tangon tai kepin muotoinen. Ostin pussillisen Polkagris "tyynyjä" Marilta mutta pakko myöntää, että avasin pussin jo matkalla kotiin - en voinut vastustaa. 

Aivan ihana punainen Strömshagan ikkunavalaisin Druva (Terttu) jäi pyörimään mieleeni. Mietin kuumeisesti saisinko sen asennettua keittiön ikkunaan joulun ajaksi? Lähinnä mietityttää mistä saisin siihen sähköä...

Strömshagan jouluiset kulhot ja lautaset jäivät myös pyörimään mieleen. Esther astioihin on käsinmaalattu puolukoita lehtineen. Astioissa on jännää vanhan ajan tunnelmaa. Poikain parhaat on tamperelainen yritys, jonka glögi valmistetaan 100% suomalaisista täysmarjamehuista, aidoista mausteista ja tuoreesta inkivääristä. 

Kauniita kullanvärisiä joulutähtiä. Meillä joulutähdet ilmestyvät ikkunoiden vasta joulukuun alussa. 

Kuinka ollakaan iskin silmäni tonttulakkikoiriin. Putiikissa oli paljon kauniita erilaisia joulupalloja ja minä löysin kuin sattumalta "jackrussell" joulupallon. LED-kynttilöitä on ollut tarjolla jo useita vuosia mutta vielä en ole hankkinut. Ne toki tuovat tunnelmaa ilman paloturvallisuusriskiä (lapset/lemmikit) ja myös eivät pilaa sisäilman laatua. Toisaalta minä kyllä rakastan aitoja kynttilöitä jouluna. Mutta nämä ovat toki makuasioita. 

Kyltti tekstillä "DECEMBER everyday is magic" tiivistää minusta joulun odotuksen. Lapsena koko joulukuu oli ihanan taianomaista odotuksen aikaa ja pakko myöntää, että edelleen koen joulukuun samalla tavalla. Ripaus lapsenmielisyyttä on aina piristävää elämässä ♥ Toki meillä otetaan muutama koriste esille joulukuun alussa mutta muuten joulu saapuu kotiimme vasta 22.12. ja se päättyy vasta Nuutin päivänä. Olen oppinut tämän tavan jo isoäidiltäni ja haluan pitää kiinni tästä opitusta perinteestä. 

Kuva: Memories Marin Putiikki

Näin kauniita Eevan havukransseja oli ollut myynnissä tapahtumassa eilen mutta kun minä saavuin kaikki kranssit oli jo myyty. Harmin paikka koska olisin voinut ostaa yhden parvekkeelle. Isoäitini sanoja lainatakseni "Nopeat syövät hitaat" eli olisi pitänyt olla paikalla jo heti kun tapahtuma avautui. 

Memories Marin Putiikki löytyy osoitteesta Tuusulan Rantatie 110 B. Liike on avoinna marras-joulukuussa ke-pe 12-18, la 11-15 ja su 12-16. Maanantaina 22.joulukuuta 12-18 ja tiistaina 23.joulukuuta 12-16. Memories Marin Putiikin Facebook ja Instagram sivuilta löytyy lisätietoja tuotteista. Hurmaava paikka Tuusulajärven rannalla! 

♥ Kiitos Mari ja Jaana mukavista juttutuokioista sekä mukavaa joulun odotusta ♥

Valloittava treffikomedia Napakymppi naurattaa Keski-Uudenmaan Teatterissa

 

Kuva: Keski-Uudenmaan Teatteri /  *Mainos: yhteistyössä KUT:n kanssa

Viikko sitten perjantaina istuin Keuda-talon Kerava-salin eturivissä odottamassa, että Keski-Uudenmaan Teatterin odotettu ensi-ilta "Napakymppi" alkaisi. Kohta olisi nimittäin starttaamassa pohjoismaisena kantaesityksenä englantilaisen menestyskirjailija Peter Quilterin uusin komedia Napakymppi (The Dating Game) sekä myös todella upea nelihenkinen näyttelijäkaarti: Anu Sinisalo, Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä ja Jukka Rasila. 

Mieleen tulvahti viime kesäkuusta Krapin kesäteatterista Quilterin Suurenmoista (Glorious!) näytelmä, joka oli viihdyttävän vauhdikas ja musiikkipainotteinen esitys. Olin varma, että nyt olisi myös tarjolla erinomainen komedia, jossa seuraavan kahden tunnin ajan nauruhermoja myös kutkuteltaisiin ahkerasti. 

Aivan kohta ... 🎯

Anu Sinisalo, kuva: Tuomas Scholz / KUT

Näytelmä alkaa siitä tavallisesta tarinasta eli pitkä - 30 vuoden - avioliitto on pikku hiljaa hiipunut kahden saman katon alla asuvan pariskunnan ystävyydeksi. Liisa (Anu Sinisalo) ja Matti (Seppo Halttunen) ovatkin sopuisasti eronneet ja alkaneet elää kumpikin tahoillaan sinkkuina. Lapsia pariskunnalle ei ole siunaantunut. He ovat kuitenkin sopineet aikuismaisesti tukevansa ex-puolisoa puolin ja toisin tässä uudessa deittailumaailmassa, johon he ovat keski-ikäisinä hyppänneet mukaan ihan ummikkoina. 

Tinder on kovassa käytössä kun etsitään sitä mahdollista uutta rakkautta somesta ja jos kuva miellyttää niin "pyyhkäistään vain sormella oikealle tai painetaan vihreää sydäntä". Niin helppoa se uuden kumppanin ja ehkä myös napakympin löytäminen on vai onko...

Seppo Halttunen, kuva: Tuomas Scholz / KUT

Mutta, mutta vähitellen sekä Liisa että Matti huomaavat ettei se "somessa olevan kuvakatalogin selailu" olekaan ihan helppo juttu. Itse asiassa se deittailu keski-ikäisenä onkin aika monimutkaista ja todella kummallista. Tarjolla kun saattaakin olla "karanneita tai siis vain hetkellistä seuraa hakevia", originelleja "äidin kanssa asuvia aikamiespoikia", henkilöitä "jotka tulevat treffeille roolihahmossa" tai muuten vain "epätasapainossa olevia" uuden rakkauden aallokossa räpiköiviä ongelmatapauksia. 

Kaiken huipuksi ex-aviopari vielä sattuu illastamaan samaan ruokapaikkaan uusien deittiensä kanssa. Kommelluksia puolin ja toisin sattuu. 

Anna-Leena Sipilä, kuva: Tuomas Scholz / KUT 

Liisan ja Matin lukemattomia deittikumppaneita Napakympissä esittävät Anna-Leena Sipilä ja Jukka Rasila. Pakko myöntää, että menin jo laskuissa sekaisin oliko heillä 3 vai peräti 4 eri hahmoa komediassa mutta uskomaton suoritus molemmilta. Kyllähän sitä Liisa (Anu Sinisalo) saattoi vähän yllättyä kun hänen "deittinsä olikin ihan eri näköinen kuin Tinder kuvissa ollut komistus". 

Matti (Seppo Halttunen) puolestaan tuntui vähän kiusaantuneelta kun hänelle tyrkyttää "kiltin kirjanpitäjän näköinen" treffiseuralainen saksanpähkinöitä siittiötuotannon lisäämiseen. Sitkeästi Liisa ja Matti silti jatkavat deittailua "jos kuitenkin se seuraava olisi se Napakymppi" ajatuksella. 

Jukka Rasila, kuva: Tuomas Scholz / KUT 

Roolisuoritukset ovat todella herkullisia ja se miten näytelmä päättyy selviää vain ostamalla lipun ja menemällä katsomaan todella viihdyttävää Napakymppiä. 

Näyttelijät Anu Sinisalo, Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä sekä Jukka Rasila olivat kaikki todella vedossa ensi-illassa. Kaikki muut näyttelijät olivatkin minulle tuttuja KUT:n näytelmistä mutta Jukka Rasilan muistan lähinnä television Putouksesta. Rasila näytti todella upean uuden komediallisen puolen itsestään nyt myös teatterilavalla. 

Tämä nelikko teki todella viihdyttävän ja naurun täytteiden illan. Pidin myös todella paljon hyvin yksikertaisesta mutta silti toimivasta lavastuksesta. Näyttämö taipui todella moneksi tapahtumapaikaksi vain muutamalla pikku jutulla. 

Napakympin 🎯💕🎯on ohjannut komediakonkari Jukka Keinonen, skenografiasta vastaa Ia Ensterä ja tuoreesta suomennoksesta Paavo Leppäkorpi (mm. musikaali Moulin Rouge). 

Valosuunnittelu Jussi Kaatrasalo

Äänisuunnittelu Mika Hakkarainen

Valo-operaattorit Jussi Kaatrasalo, Jasmin Kassim

Äänioperaattorit Iain MacIntosh, Mika Hakkarainen

Harjoitusteknikko Tero Enroth

Järjestäjä ja tarpeisto Veera Lauhia

Maskeeraus ja kampaukset Laura Juvonen

Maskeeraajat Gitta Alm, Maria Hernberg

Mainosvalokuvat Tuomas Scholz

Esityskuvat Vesa Laitinen

Graafinen asu Kalle Tahkolahti

Ehdottomasti vahva suositus tälle treffikomedialle, joka nauratti ja sai viihtymään! Aika suorastaan riensi komedian edetessä. Menkää ehdottomasti katsomaan Keravalle Napakymppiä. Itse suuntaan 22.marraskuuta katsomaan Jukka Rasilan upouutta stand up -esitystä Henkilökohtaista, joka esitetään sekä Keuda-talolla Keravalla että sen jälkeen vielä Kulttuuritalo Moniossa Hyrylässä!

Kiitos Keski-Uudenmaan Teatteri taas jälleen kerran! "Ars longa, vita brevis!"

Portti on marraskuun blogihaasteen kohteena

Minä päätin tarttua marraskuun kunniaksi Kristiina K:n blogista löytyvään blogihaasteeseen "portti". Kristiina oli tehnyt kierroksen kotikylän porteista Ahvenanmaalla ja piipahtanut vielä Maarianhaminassakin. "Eipä ollutkaan ihan helppo löytää portteja. Monessa talossa oli kyllä joskus ollut portti, sillä hienoja portinpylväitä kyllä löytyi, mutta monet olivat poistaneet itse portin." pohdiskeli Kristiina postauksessaan. Varmasti on totta, että moni on luopunut portista jos pihapiirissä ei ole enää kotieläimiä tai pieniä lapsia. Myös autolla on helpompi ajaa suoraan pihaan avaamatta ensin porttia.

Minä rakastan portteja ja olen valokuvannut niitä melkoisesti elämäni aikana. Olen aina haaveillut asumisesta omakotitalossa, jossa olisi ehdottomasti ympärillä aita ja siinä totta kai portti sekä myös puutarha. Oma prosessinsa olikin sitten löytää näppärästi kahdelta ulkoiselta kovalevyltä juuri niitä "kaivattuja porttikuvia". Minulla on kyllä valokuvat todella hyvässä järjestyksessä eli merkittynä - kuukausi/vuosi luettelona. Onneksi selaamalla jo tehtyjä blogipostauksiani ja käyttäen samalla hakusanoina vaikka kaupunkeja, maita jne. sain aika hyvin löydettyjä myös porttikuvia. 

Tässä minun porttini tai osa niistä, jotka ovat tallentuneet vuosien saatossa kameraani! 

FAGERVIK, INKOO

Fagervik on yksi suosikki kesäpaikkani koska siellä on porttien lisäksi myös hurmaava kesäkahvila. Näissä maisemissa toimi Suomen viidenneksi suurin ruukki vuosina 1646-1902 eli yhteensä 256 vuoden ajan. 

Fagervikin ruukkinalueella on paljon mielenkiintoista. Historiallisia rautateollisuuden rakennuksia, ruukinkartano, ruukin kirkko ja hautausmaa, ranskalainen puutarha, englantilaistyylinen maisemapuisto ja laaja luonnonpuisto sekä Ruukinkujan työväen asunnot. 

HELSINKI 

Helsingistä löytyy tietyiltä asuinalueilta (esim. Kulosaari ja Eira) paljon arvokiinteistöjä, joissa on todella komeita portteja. Yle uutisoi syyskuun lopussa, että Kulosaaressa on tällä hetkellä myynnissä kaksi arvohuvilaa. Toinen on Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin kotitalo. Punatiilinen englantilaistyyppinen huvila on puolestaan arkkitehti Bertel Jungin perheelleen suunnittelema talo. Ståhlbergin talosta portti on poistettu. Yläoleva kuva on otettu Kruunuhaasta. 

Talvipuutarhasta Töölönlahdella löytyy useita portteja. Kuvassa näkyy oikealle Vauhtitien puoleinen portti ruusujen kukkiessa elokuussa. Toinen portti löytyy Hammarsjöldintien puolelta puiston sivustalta. 

HÄMEENLINNA 

Hämeenlinnassa kannattaa kulkea Kustaa III katua jos haluaa ihailla vanhoja puutaloja ja portteja. Kolme neljäsosaa kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa syyskuussa 1831. Kirkko ja osan sen takana sijaitsevista kortteleista säästyi. Kaupungin jälleenrakentaminen tehtiin Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on jäljellä vielä onneksi rippeitä. 

LOVIISA 

Loviisan alakaupunki on yksi Suomen yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista, jonka kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet hyvin. Pitkille ja suorille katunäkymien varsille ovat rakennukset kohonneet jo 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Kuvan portti löytyy Mariankadulta.

Suolatorilla sijaitseva talo Vackerbacka on erikoinen koska se koostuu kahdesta erillisestä katollisen porttikongin yhdistämästä talosta. Osa talon rungosta on peräisin jo 1700-luvulta. Tässä porttikongissa on aika hieno kattovalaisin vai mitä tuumitte 😉 Tuon katoksellisen portin läpi talon lapset pystyivät "ryömimään" eli toisen talonpuolikkaan "uuninpangolta" pääsi toiseen osaan. 

MUSTION LINNA, KARJAA 

Mustion linna rakennettiin 1783-1792 Magnus Linder II toimesta. Yleensä kartanot tai linnat ovat kivisiä mutta Mustion linna on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Ja komea puurakennus se onkin. Mustion linnan portti sen sijaan on kivestä ja siinä on suvun vaakuna!

RIIKA, LATVIA 

Ruotsalainen portti on maamerkki Riian Vanhassakaupungissa. Ruotsalainen portti, Zviedru varti, on ainoa säilynyt osa vanhasta Riian kaupunginmuurista, joka suojasi kaupunkia aikoinaan hyökkäyksiltä. Kun ruotsalaiset miehittivät Riian vuonna 1698 rakennettiin myös portti muuriin helpottamaan läpikulkemista. Tarinan mukaan latvialainen nainen ja ruotsalainen sotilas rakastuivat toisiinsa sodan aikana ja he kulkivat muurin läpi käyttäen tätä porttia. Huonostihan tässä kävi ja tytön jäätyä kiinni hänet on tarun mukaan haudattu portin muuriin elävältä.

SANNÄSIN KARTANO, PORVOO

Vuonna 1836-1837 Sannäsin kartanon silloinen omistaja vapaaherra Alex Gustaf Mellin rakennutti uuden empiretyylisen päärakennuksen, jonka piirsi Senaatintorin ympäristönkin suunnitellut Carl Ludwig Engel. Engelin käsialaa on myös upea puinen keltavalkoinen portti, joka johtaa kartanon pihalle. 

SEURASAARI, HELSINKI 

Myös Seurasaaresta löytyy portti, joka takana on upea Kahiluodon kartano. Seurasaareen siirretyn päärakennuksen on mitä todennäköisemmin rakennuttanut Agneta Eleonora de la Myle noin vuonna 1790. Rakennus on loistava esimerkki lounaissuomalaisesta kartanokulttuurista. 

TALLINNA

Tallinnasta tämän portin takaa löytyi kesällä 2016 ihana salainen puutarha, jossa sijaitsi ravintola nimeltään Leib Resto & Aed. Äärimmäisen herkullinen lounas nautittiin ystävän kanssa puutarhassa. Täydet pisteet tarjoiluhenkilökunnalle myös palvelualttiudesta ja ystävällisyydestä. Huomasin netistä, että ravintola jatkaa edelleen samalla paikalla mutta sen nimi on nykyään LEE Brasserie. 

Toinenkin kuva kauniista vanhasta portista löytyi samalta Tallinnan reissulta. 

TAMMISAARI

Tammisaaren vanhasta kaupungista löytyy paljon puisia portteja. Useimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Kaupungin historia ulottuu kuitenkin aina 1500-luvulle ja siihen pieneen kalastajakylään, jolle Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi kaupunkioikeudet 1546 eli samoihin aikoihin kuin Helsingille. 

TURKU

Turun valokuvista onnistuin löytämään vain yhden ainoan missä näkyy tuossa oikealla kaariportti. Tämä luostarin Välikatu toimi keskiaikana valtaväylänä, joka johti Kaskenmäen luostarista tuomiokirkolle. Nykyajan mittapuun mukaan tämä on kyllä idyllinen mutta ei minusta kyllä "valtaväylä". Toki keskiajalla asia on voitu kokea ihan eri tavalla. O tempora o mores! 

UUSIKAUPUNKI 

Uudestakaupungista löytyy todella koristeellisia portteja ja paljon! Museoviraston mukaan Uudenkaupungin ruutukaava-alueen laaja puutaloalue on yksi parhaiten säilyneistä empire-tyylin puukaupungeista Suomessa. Kaupunkia ovat tuhonneet monet suuret tulipalot, joista viimeiset palot olivat 1846 ja 1855. Kaupungin nykyisen asemakaavan laati lääninarkkitehti Chiewitz vuonna 1855. Keskustan alueelta löytyy yli 40 puutalokorttelia ja noin 600 puutaloa. Monissa taloissa on todella upeita empire portteja. 

Pelkistetympi empire-tyylin portti Ugissa eli Uudessakaupungissa.

Näin upeasta portista käydään sisälle Wahlbergin museotaloon Uudessakaupungissa. 

VANHA RAUMA

Vanha Rauma on myös paikka, josta löytyy mielenkiintoisia sekä kauniita portteja. Vanha Rauma on yksi Unescon maailmaperintöluetteloon päässeistä suomalaisista kohteista enkä yhtään ihmettele miksi se on siellä. Vanha Rauma on ihastuttava noin 800 asukkaan historiallinen kaupunginosa, jossa asutaan, eletään ja tehdään työtä päivittäin. Empiretyylisten porttien lisäksi löytyy myös esim. Raatihuoneesta kivinen portti. 

VENÄJÄ, PIETARI

Pietarin empiretyylisen Venäläisen taiteenmuseon edestä löytyi näin mahtipohtisen koristeellinen metalliportti. Matkasin elämäni ensimmäisen kerran keväällä 2014 Allegro-junalla ystäväni kanssa Pietariin ja ehdin "minilomalla" nähdä yllättävän paljon. 

Verikirkon ulkopuolella oli suuri puutarha-alue (Mikhailovsky puisto), jota kehuttiin kaikissa esitteissä ja netissä "äärettömän kauniiksi paikaksi viettää aikaa kävellen". Olisin halunnut mennä puistoon mutta se oli vielä silloin suljettuna ja avattaisiin vasta 30.4., jotta nurmikot saisivat rauhassa kuivua talven jäljiltä. Upea portti!

VILNA, LIETTUA  

Vilnan Pyhän Hengen ortodoksisen kirkon ja luostarin vaaleanpunaisen muurin metalliset portit olivat ensin näkymättömissä mutta muuttamalla kuvakulmaa sieltä ne löytyivät. Olin kesällä 2019 työmatkalla Vilnassa ja tästä pitäisi ehdottomasti kirjoittaa postaus blogiin. Kovalevy, jossa kaikki Vilnan valokuvat olivat rikkoutui mutta IT-tohtorit pystyivät palauttamaan kuvat 2023.

Vilna oli kaunis ja kuuma kaupunki elokuun helteessä. Sain napattua kuvan paikallisesta papista juuri portin edessä.

Kiitos Kristiina blogihaasteesta ♥ Tätä oli todella hauska kirjoittaa ja muistella portteja sekä omia reissujaan useammankin vuoden takaa. Onneksi löysin kuvia porteista myös Suomen rajojen ulkopuoelta.