Håkansbölen Hehku -valotapahtuma käynnistyi 16. lokakuuta ja matkasimme Mimmin kanssa Vantaalle katselemaan Alexander Reichsteinin upeaa "He olivat täällä -valoteosta". Kartanonpuiston ovat valloittaneet mystisesti hehkuvat hahmot menneisyydestä mukanaan paljon historian havinaa. Reichsteinin työt ovat minulle tuttuja jo LUX Helsinki 2016 -tapahtumasta sekä myös Lohjan museon valotapahtumasta 2023 ja Lohjan museon Lennon aika 2024. Alexander Reichsteinin teokset ovat nyt ensimmäistä kertaa nähtävillä Vantaalla. Mikä parasta valoteokset on sijoitettu historiallisen Håkansbölen kartanon puistoon. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on avoinna 22. lokakuuta asti klo 18-21.
Kuva: Museokortti
Vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa on monia erityislaatuisia piirteitä. Arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli jugend-tyylisen päärakennuksen, joka on rakennettu puusta kun yleensä jugend-linnat on perinteisesti tehty aina kivestä. Tällä hetkellä päärakennuksessa on menossa mittavat kunnostustyöt, joissa entinen yksityiskoti palautetaan alkuperäiseen asuunsa ja siitä tulee kartanomuseo, joka avaa ovensa kesällä 2026 yleisölle. Pimeässä puistossa en saanut yhtään onnistunutta kuvaa upeasta kartanorakennuksesta joten jouduin lainaamaan yllä olevan kuvan. Odotan jo innolla, että pääsen kiertelemään uuteen loistoonsa palautettuun jugendhelmeen.
Håkansbölen Hehku -valotapahtumassa on rajallisesti parkkitilaa joten tapahtumaohjeissa vinkataan, että auto kannattaisi jättää Hakunilan urheilupuiston parkkipaikalle (Luotikuja 2). Järjestäjät ohjeistavat myös "Saavuthan mieluiten kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla." Torstai iltana pääsin itse ajamaan ihan parkkipaikalle saakka mutta varmasti nyt viikonloppuna on enemmän ihmisiä liikkeellä. Pääkaupunkiseudulla vietetään nyt Syysloma -viikkoa joten moni saattaa suunnata Hakunilaan. Toki näyttely on avoinna vielä ensi keskiviikkoon saakka (22.10.).
Håkansbölen Hehkussa on toki myös työpajoja sekä lapsille että perheille, syysmarkkinat ja karusellikin. Kaihoisasti katselin taas ihanasti pyörivää, lapsuudenmuistot herättävää karusellia ja melkein olin jo kysymässä "Voivatko myös vähän vanhemmat tytöt tulla karusellikyytiin?". Karusellit ovat minun heikkouteni vaikka olenkin jo aikuinen. Musiikki, valot, kauniit puuhevoset ja pyöriminen hurmaavat sekä vievät takaisin lapsuuden huolettomuuteen.
Tarjolla olisi ollut myös kahvia, virvokkeita, leivonnaisia ja makkaraa. En malttanut jäädä tilaamaan mitään kun oli jo kiire päästä katsomaan valotaidetta kartanonpuistoon. Vähän harmitti kun makkaroiden herkullinen tuoksu kutkutteli nenää ja olisi tehnyt mieli puraista sinapin kera edes yksi haukkaus grillimakkarasta. Edellisen grillimakkaran olen nimittäin nautiskellut kesäkuussa.
Ja sitten saavuttiin kartanon isolle puistoalueelle, johon Alexander Reichsteinin upeat valoteokset levittäytyvät. Kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan hyvät jalkineet sillä itse puistoalueella liikutaan lähes pimeässä maastossa. Jos omistat taskulampun ota se mukaan tai hätätapauksessa käytä kännykän valoa etten kompuroi pimeässä. Vain Reichsteinin teokset on valaistu muuten liikutaan pimeässä. Puutarha on rinteessä eli myös pieniä korkeuseroja löytyy.
Alexander Reichsteinin veistokset on tehty taivutetusta teräslangasta, joka on ruiskumaalattu fluoresoivalla maalilla. Kun ihmis- tai eläinhahmoihin osuu uv-valo nämä hahmot heräävät eloon kuin aaveet. Koska hahmot ovat teräslangan osalta myös osittain läpikuultavia ne sulautuvat hyvin myös ympäristöönsä. Oli äärimmäisen mielenkiintoista kulkea Håkansbölen puutarhassa katselemassa ja kokemassa tätä kokonaisuutta tänään. Äärimmäisen visuaalinen ja puhutteleva näyttely, joka myös teemansa puolesta sopii hyvin tulevaan Halloween aikaan.
Tästä teoksesta tuli elävästi mieleen isoisäni hiomassa liipalla eli hiomakivellä Otalammen kesämökillä viikatetta, jotta hän pääsisi niittämään korkeaksi kasvanutta heinää. Tosin isoisä istui aina kun hän hioi.
Tässä taidetaan kerätä niityltä isoja kiviä pois, jotta saadaan lisää viljetysmaata.
Lehmät on selkeästi lypsetty joten maitotonkat valmiiksi maitolaiturille odottamaan meijeriauton tuloa.
Ollaanko tässä menossa ehkä markkinoille myymään kerättyä satoa ja ansaitsemaan markkoja...
Ja järjestystä markkinoilla valvoo tietysti pitkään mantteliin ja koppalakkiin sonnustautunut toripoliisi.
Lammaskin on eksynyt markkinahumuun eli uutta omistajaa saattaa olla etsimässä itselleen.
Tämä hahmon kohdan pohdin olisiko hän metsämies, joka on tullut myymään saalistaan markkinoille vai olisiko sitten ohikulkumatkalla oleva sotilas? Alexander Reichsteinin teoksia ei mielestäni oltu mitenkään nimetty puutarhassa eli olen omassa mielikuvituksessani luonut heille sopivat hahmot taustoineen.
Kuva: Länsi-Uusimaa, Eira Talka
Alexander Reichstein (synt.1957 Moskovassa) on asunut ja työskennellyt Suomessa jo vuodesta 1990. Reichstein tekee taidetta usein lapsille ja myös lasten kanssa. Hän on taiteilijana hyvin laaja-alainen ja Reichsteinin tuotantoon kuuluukin sekä lastenkirjoja, veistoksia että installaatioitakin. Alexander on suunnitellut myös isoja interaktiivisia näyttelyitä museoihin ulkomailla. Taiteilijan kuvittama kirja Gondwanan lapset sai Finlandia Junior -palkinnon 1997. Lastenkulttuurin valtiopalkinto hänelle myönnettiin 2008.
Tässä porvaristoon kuuluva kaupunkilais pariskunta ulkoiluttaa koiraansa puistossa. Herralla on vasemmalla kädessään lornetti eli sangattomat varresta pidettävät silmälasit sekä oikeassa kädessä kävelykeppi. Rouva on puolestaan ottanut mukaan päivänvarjon, joka muuten keksittiin jo muinaisessa Egyptissä yli 3000 vuotta sitten. Päivettyminen ei ollut näihin aikoihin lainkaan suotavaa. Ainoastaan työtä ulkona tekevät olivat päivettyneitä.
Käyttämällä kireää korsettia saatiin aikaan upea tiimalasivartalo työistuvaan pukuun kuten tällä villakoiraa ulkoiluttavalla tyylikkääseen lierihattuun pukeutuneella neitokaisella.
Hatut olivat aikoinaan statussymboleita ja myös kalliita. Etiketti myös sääteli hatunkäyttö eli naimaton nainen ei käyttänyt hattua. Sisätiloissa pää paljastettiin mutta naimisissa oleva nainen sai pitää hattua sisälläkin.
Oli upeaa katsella tiimalasivartaloisten naisten taidokkaasti ommeltuja tyköistuvia pukuja ja päivänvarjoja kun he lipuvat arvokkaasti puutarhan nurmikolla. Miehillä näkyi hyvin leikattuja pukuja ja silinterihattuja kävelykepeistä puhumattakaan. Myös lemmikkikoiria näkyi rouvilla taluttimissa ulkoilemassa puutarhassa. Ja näytti siellä Amor myös ampuvan rakkaudennuolia.
Kiitos Håkansbölen Hehku hienosti toteutetusta valotaiteesta. Odotan innolla ensi kesää ja Håkansbölen kartanomuseon avautumista. Olen suuri Alexander Reichsteinin valotaiteen fani eli vaikka suurimman osan teoksista olen nähnyt jo aiemmin minä nautin niistä taas kuin olisin nähnyt ne ihan ensimmäistä kertaa. Lämmin suositus tälle tapahtumalle, joka jatkuu siis 22.lokakuuta saakka ja sinne on vapaa pääsy!
