Lifestyle bloggausta sisustuksen, vaatteiden, kenkien, värien, muotojen, materiaalien ja hyvän ruuan maailmasta sekä kaikesta sellaisesta mitä on niin vaikea vastustaa. Kirpputorien, aarteiden penkomisen ihanuudesta ja löytämisen riemusta. Toisen romu voi olla minun aarteeni. Ihanien asioiden ihailusta ilman, että niitä on aina välttämätöntä omistaa. Kenkähulluudesta :) Ota yhteyttä marjoltnn202@gmail.com
huhtikuuta 07, 2026
Pääsiäisen tunnelmia 🐣🌿🥚🐥
huhtikuuta 03, 2026
Pääsiäispuput ja tiput ovat valloittaneet Talvipuutarhan 🐤🐰🐣🐥
Talvipuutarhan pääsiäisen aika tänä keväänä on 28.3. - 6.4. Minä ehdin piipahtaa puutarhassa jo kiirastorstaina ihailemassa pääsiäiskukkien väriloistoa ja katselemassa suloisia pääsiäskoristeita. Usein itse pääsiäispäivinä tapahtumassa voi olla hieman ruuhkaa joten on kiva, että pääsiäistapahtuma ajoittuu useammalle päivälle. Tapahtuma on avoinna päivittäin klo 10-16. Itse talvipuutarhassa ei ole kahviota mutta mukaan voi ottaa omat eväät ja juomat, joita nautitaan Länsisiivessä. Sieltä löytyy pieniä pöytäryhmiä ja penkkejä kahvitteluun sekä istuskeluun. Tapahtuma on kaikille maksuton.
Tänä vuonna eteisaulassa kävijät vastaanottivat pikkuiset, pääsiäisenkeltaiset pupuset narsissien kera. Minä aina ihailen käynneilläni Talvipuutarhan upean isoja kransseja, joiden koristelu on todella kaunista. Itse olin niin laiska tänä vuonna etten hakenut kellarista pääsiäiskranssia ulko-oveen. Nyt vähän harmittaa mutta onneksi kotona on kuitenkin esillä sekä pääsiäiskoristeita että myös pääsiäiskukkia. Rairuohoa en onnistunut kasvattamaan tänäkään vuonna eli ehkä siemenet olivat huonoja tai minä kastelin niitä liikaa. Ensi vuonna sitten uusi yritys!
Eteistilan katon rajassa näytti myös lentelevän kiltin näköinen pääsiäisnoita luudallaan mustan kissansa kanssa. Kahvipannua hänellä ei näyttänyt tällä lennolla olevan mukanaan - ehkä siis vain joku pikku pyrähdys Talvipuutarhassa ja sitten eteenpäin.
Palmuhuoneesta ihan Karppialtaan reunalta läytyi ihanan värikkäillä höyhenillä koristeluja virpomisvitsoja. Vieläkin harmittaa ettei meille palmusunnuntaina tullut virpojia mutta ehkä taas ensi vuonna. Varattuja suklaamunia on vieläkin jäljellä...tosin pakko myöntää, että muutamia olen saattanut niistä olen saattanut jo syödä 😇
Minun traditioniin Talvipuutarha vierailussa kuuluu ihan joka kerta karppiallas. Koikarpit löytyvät Palmuhuoneesta ja näiden eriväristen sekä todella sympaattisten kalojen uiskentelua on todella rentouttavaa katsella. Koikarpit muuten kesyyntynyt todella helposti. Ne voi opettaa jopa syömään kädestä ja koikarppi oppii tunnistamaan myös ruokkijansa. Talvipuutarhan karppeihin ei toki saa koskea.
Hyvin hoidettuna koikarppi saattaa elää peräti 25-35 vuotiaaksi ja kasvaa yli 60 cm pituiseksi sekä useita kiloja painavaksi! Kun Talvipuutarhassa alkoi puolitoista vuotta kestävä peruskorjaus 2010 karpit muuttivat väliaikaisesti Sealifen tiloihin. Mutta palasivat takaisin Talvipuutarhaan kun remontti oli valmis. Koikarpit ♥
Keltanarsisseista minulle tulee aina pääsiäisenä mieleen isoäitini pyöreä kukkapenkki keväällä kesämökillä. Keltanarsissien lisäksi penkissä kasvoi myös valkonarsisseja ja tulppaaneja. Valkonarsissi on yksinkertainen, vanhanaikainen sipulikasvi, jolla on täysin valkoiset kehäliuskat ja pieni keltainen oranssireunainen kruunu kukan keskiosassa. Äärimmäisen kaunis kukka, jota en koskaan ole onnistunut itse hankkimaan pääsiäisenä. Se muistuttaa ulkonäöltään vähän orkideaa.
Seuraavaksi siirryin Länsisiipeen, jossa kohtasin yllätyksenä opiskeluaikojen tuttuni! Halasimme ja vaihdoimme puhelinnurmeroita sopiakseni paremmalla ajalle kahvittelun ja "tilannepäivityksen". Hän oli viettänyt jo oman "kahvitteluhetken" Talvipuutarhassa ja kiirehti tapaamiseen - todella hauska yhteensattuma!
Näin upeasti kukki keltainen orkidea Länsisiivessä. Se päivä kun minä saan pidettyä orkidean hengissä edes vuoden tai kaksi on kyllä suuri ihme. Olen jo luopunut haaveesta, että onnistuisin orkidean kanssa. Olen kateellinen heille, joilla orkideat kasvavat ja kukoistavat kun minä onneton saan ne aina kuolemaan tai kuihtumaan...
Siirryin takaisin Palmuhuoneen toiseen puoleen, josta löytyi ihanan syvän oranssin värisiä begonioita ja pääsiäisen keltaisia tulilatvoja. Minä rakastan begoniaoita ja ruusubegonioita. Niitä yritän aina saada myös meidän kesähuoneseen (siis parvekkeelle) kesäksi koska ne saan aina kukoistamaan koko kesän. Saa nähdä miten minun talvehtineiden pelargonoiden käydä tänä vuonna. Kohta se selviää. Ainakin pari näyttää aika hyviltä tässä vaiheessa...
Pikkunoidat luutineen olivat vallanneet lasikuistin. Heillä näytti olevan myös kahvipannut ja kissat mukana koska taitavat kuulua noitien vakiovarustukseen luudan lisäksi. Oli siellä toki myös pääsiäskana ja -kukko pariskunta myös. Ehkä he odottivat poikasten kuoriutumista...
Ihana vierailu antoi taas virtaa päivään ja nostatti pääsiäistunnelmaa. Talvipuutarha sijaitsee Töölönlahden pohjoispäässä, Olympiastadionin vieressä. Tarkka osoite on Hammarskjöldintie 1 A, Helsinki. 🐤🐰🐣🐥
huhtikuuta 02, 2026
Pääsiäiskattaukseen hauskaa huumoria ja "pipertämistä"
Postauksen kuvat on lainattu Pinterest kuvasovelluksesta ellei toisin mainita.
Hyvää kiirastorstain iltaa kaikille! Olen tässä jo parin viikon ajan selaillut Pinterestiä sillä silmällä minkälaista "pääsiäisruokataidetta" sieltä mahtaa oikein löytyy. Pakko myöntää, että kun sukellan ruokakuvien maailmaan se kyllä imaisee ainakin minut mukaansa ihan täysin. Tuntuu siltä, että koko ajan löytyy klikkaamalla uusia mielenkiintoista kuvia.
Pinterestistä löytyy todella luovan nerokkaita ratkaisuja tehdä ruuasta ikäänkuin "rakennusmateriaalia", josta sitten näppärissä sormissa syntyy vaikka eläinhahmoja tai kasveja. Kananmunasta on selkeästi moneksi sillä pääsiäistipun lisäksi on syntynyt pupusia ja jopa valkoisia tulppaaneja. Ja mikä parasta nämä kaikki esillä olevat "hahmot" ovat myös osa ateriaa eli ne siis nautitaan ruokapöydässä.
Viittasin jo aiemmassa joulun ruokataidetta käsittelevässä postauksessani ruotsinsuomalaiseen Merja Erkstamiin, joka sommittelee ja kaivertaa arkisista raaka-aineista mielikuvituksellista ruokataidetta. Hänen lempimateriaalinsa on täydellisen pyöreä meloni. Olen itsekin aloittanut ruokataiteilun juuri melonista koska sitä on helppo työstää. Minä olen ihan noviisi mutta haluaisin kehittyä ajan kanssa. Onneksi saatavilla on paljon hyvää kuvamateriaalia ja aina voi myös kokeilla omia juttujaan.
Otin alla olevan kuvakaappauksen Merjan Instagramista, jossa hänellä on lähes 40 000 seuraajaa. Kannattaa ottaa Merjan IG-tili seurantaan, jos ruokataide ja muutkin kauniit valokuvat kiinnostavat. Toinen ruokataidetta Instagramissa julkaiseva tekijä on norjalainen Ida Frosk ja hänellä on Instagramissa seuraajia peräti 208000! Idan kuvat ovat hyvin pelkistetyn taiteellisia mutta ne on tarkoitettu kyllä syötäväksi.
Kuvakaappaus Merja Erkstamin Instagram sivulta.
Muistan lapsuudestani kun isoäiti sanoi tomerasti ruokapöydässä "Ruualla ei saa leikkiä." Tämä sanonta on aikoinaan liitetty siihen ettei kallisarvoista ruokaa ole tarkoitettu sotkemiseen tai osana huomion saamiseen sillä, että pelleillään ravinnoksi tarkoitetun ruuan kanssa. Isoäitini oli pula-ajan lapsi jolloin tuiki tärkeän ravinnon turha haaskaaminen oli todellakin kielletty juttu ja siitä seurasi myös rangaistus.
Jos isoäitini vielä eläisi olen ihan varma, että hän hyväksyisi ruokataiteen. Hän kuitenkin ymmärsi taidetta ja piti kauniista ruuan esillepanosta sekä kattauksesta joten en usko hänen paheksuvan tipuja. Luulen, että isoäiti olisi mielellään napostellut kananmuna pupusia pääsiäisaterialla.
huhtikuuta 01, 2026
Aprillia, aprillia - huhtikuun 1. päivä on täynnä jekutusta
Tänään on vietetty huhtikuun 1.päivää eli aprillipäivää. Sana aprilli juontaa juurensa ruotsin kautta latinankielisestä sanasta aprilis "roomalaisten 2. kuukausi, huhtikuu".
Aprillaus on ollut useita vuosisatoja pääasiassa länsi- ja eteläeurooppalaisten keväthuvi. Ranskassa siirryttiin 1582 gregoriaaniseen kalenteriin ja maassa oli tuolloin epäselvyyttä uuden vuoden alkamisesta. Eli vuoden vaihtuminen siirtyi huhtikuusta tammikuuhun. Maalaisille muutos oli vaikeaa ja heitä pilkattiinkin nimellä "poisson d'Avril - huhtikuun kala" kun he viettivät uudenvuoden juhliaan vanhaan tapaan huhtikuussa. Aprillattu henkilö on Ranskassa edelleen "poisson d'Avril".
Suomeen aprillaaminen siirtyi vasta 1700-luvulla. Jostain kumman syystä aprillipiloja keksittiin myös aikoinaan huhtikuun viimeisenä päivänä. Meidän aprillaus "Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle." tulee kuinkas muutenkaan kuin ruotsiskielisestä riimittelystä "April, april, din dumma sill!" Mistähän tuo kuravesi on tuohon tullut kun alkuperäisessä on syöty vain silliä? Ehkä keväiset tulvavedet ovat innoittaneet meitä suomalaisia. Suomessa aprillipilat yleistyivät sanomalehdissä vasta 1960-luvulla. Nykyään aprillaus on lehtien lisäksi myös netissä joten olen kerännyt tähän postaukseen nyt niitä aprillauksia, joita osui omiin silmiin tänään Facebookista. Joukossa on todellisia helmiä.




























